Lausunto eduskunnan ympäristövaliokunnalle 14.9.2026 (521/03.01.00/2026) Kaisa Mäntynen, Marko Nurmikolu
Tupakoinnin kieltäminen asuntoyhteisössä muuttuisi niin, että kunta ei enää määräisi tupakointikieltoa vaan asuntoyhteisö voisi nykyistä helpommin kieltää tupakoinnin itse. Asuntoyhteisö saisi kieltää tupakoinnin asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluvilla parvekkeilla, huoneistojen käytössä olevissa ulkotiloissa ja huoneistojen sisätiloissa, jos tiloista voi niiden rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin. Tupakoinnin kieltäminen asuinhuoneiston asuintilassa edellyttäisi lisäksi, että tupakansavun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja asuintilan haltijalle on ennen kiellosta päättämistä varattu mahdollisuus ehkäistä tupakansavun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään. Lisäksi säädettäisiin asuntoyhteisön päättämän tupakointikiellon lakkauttamisesta ja tilojen haltijoiden kuulemisesta sekä osakkaiden ja asukkaiden oikeussuojakeinoista.
Kuntaliiton lausunto
Kuntaliitto kannattaa ehdotettua tupakkalain muutosta. Ehdotettu lakimuutos yksinkertaistaa asuinyhteisöjen tupakointikieltojen määräämistä, ja on tämän vuoksi kannatettava myös kansanterveyden näkökulmasta. Lakiehdotus mahdollistaa lisäksi viranomaisresurssien kohdentamisen vaikuttavampaan ja riskiperusteisempaan valvontaan.
Hallituksen esitykseen on tarkennettu, että lain voimaantulessa käsittelyssä olevien hakemusten osalta kunta käsittelee hakemukset loppuun sekä perii niistä maksun. Kunta ei kuitenkaan valvoisi jatkossa määräämiensä tupakointikieltojen noudattamista. Kuntaliitto kannattaa ehdotusta, sillä rikkomusten valvominen on käytännössä kunnan viranomaiselle hyvin hankalaa.
Muut huomiot
Kuntaliitto esittää, että lain toimeenpanon yhteydessä laaditaan selkeät ohjeet asuinyhteisöille mm. tupakointikieltojen määräämisestä, määräämiseen liittyvästä kuulemismenettelystä, kiellon mahdollisesta kumoamisesta sekä valvonnasta.
Kuntaliitto haluaa tuoda esille aikaisemman kantansa, että savuttomien nikotiinituotteiden (nikotiinipussit) myyntiin ottaminen nostaisi vuosittaista valvontamaksua, riippumatta siitä, mitä tupakkalain mukaisia tuotteita toiminnanharjoittajalla on jo ennestään myynnissä.
Kuntaliitto esittää, että savuttomat nikotiinituotteet otettaisiin omaksi tuoteryhmäkseen tupakkalain vähittäis- ja tukkumyynnin valvonnasta sekä myyntiluvissa ja -ilmoituksissa. Nikotiininesteet tulisi olla oma tuoteryhmänsä ja savuttomat tupakkatuotteet omansa myös valvontamaksujen osalta. Tällöin valvontamaksu olisi enintään kolminkertainen, jos samassa myyntipisteessä myydään tupakkatuotteita, nikotiininesteitä ja savuttomia nikotiinituotteita. Nykyisen tupakkalain valvontamaksujen määräytyminen ei huomioi riittävästi savuttomien nikotiinituotteiden valvonnasta kunnan viranomaisille aiheutuvaa lisätyötä ja kustannuksia.
Korkeampien valvontamaksujen on todettu olevan tehokas keino vähentää tupakkalain mukaisten vähittäismyyntipaikkojen ja -pisteiden määrää sekä em. tuotteiden saatavuutta. Muutos olisi linjassa myös tupakkalain tavoitteen kanssa.
SUOMEN KUNTALIITTO
Kaisa Mäntynen
kehittämispäällikkö