Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle 14.7.2026 (402/03.01.00/2026) Kaisa Mntynen, Mark Nurmikolu, Päivi Paavilainen
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista. Lailla täydennettäisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä koskevaa asetusta. Samalla kumottaisiin laki puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta.
EU:n metsäkatoasetus (EU) 2023/1115 tuli voimaan 29.6.2023 ja sitä aletaan soveltamaan keskeisiltä osin 30.12.2026. EU:n metsäkatoasetuksessa säädetään toimijoita, toimitusketjussa alempana sijaitsevia toimijoita ja kauppaa käyviä koskevista velvoitteista, joiden noudattaminen on edellytyksenä asetuksessa määriteltyjen tuotteiden markkinoille saattamiselle, asettamiselle saataville markkinoille ja viennille. Ehdotetussa laissa säädettäisiin toimivaltaisesta viranomaisesta ja sen tehtävistä sekä hallinnollisista seuraamuksista. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutoksia sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin ja rikoslakiin.
Joulukuussa 2025 voimaan tulleen asetusmuutoksen myötä EU:n metsäkatoasetuksen soveltamisen alkaminen siirtyy 12 kuukautta, joten soveltaminen alkaa keskeisiltä osiltaan vasta 30.12.2026. EU:n metsäkatoasetuksen sisältöä muutettiin niin, että vaatimukset keskittyvät tuotteiden ensimmäiseen markkinoille saattamiseen. Velvoitteita on kevennetty toimitusketjussa alempana sijaitsevien toimijoiden ja kauppaa käyvien osalta. Samoin alkutuotannon mikro- ja pientoimijoiden velvoitteita kevennettiin ja niille on mahdollistettu uusi yksinkertaistettu ilmoitus. Asetusmuutokset edellyttävät muutoksia muun muassa kansallisen lakiehdotuksen seuraamussäännöksiin.
Kuntaliiton lausunto
Ottaen huomioon Ruokaviraston nykyinen tehtävä ja viraston toimiala, on perusteltua, että Ruokavirasto jatkaa toimivaltaisena viranomaisena myös metsäkatoasetuksen myötä.
Kuntaliitto kannattaa ehdotusta, jonka mukaan laissa ei ehdoteta säädettäväksi kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle uutta tehtävää. Tämän sijaan lain 5 §:n 3 momentin perusteluiden mukaan Ruokavirasto voisi tarvittaessa valtuuttaa erikseen sopien kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen tarkastuksen tekemiseen eli tämä voisi toimia kyseisessä momentissa tarkoitettuna Ruokaviraston erikseen valtuuttamana asiantuntijana. Kuntaliitto huomauttaa, että kunnalla tulee olla mahdollisuus laskuttaa Ruokavirastolta metsäkatoasetuksen valvonnasta aiheutuneet kustannukset, mikäli kunnan elintarvikeviranomainen suorittaa tarkastuksia Ruokaviraston valtuuttama asiantuntijana.
Kuntaliitto on ollut erittäin huolissaan edelleen jatkuvasta kuntien valvontaviranomaisten tehtäviä lisäävistä säädösmuutoksista. Kuntaliitto on jo useissa edellisissä lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota säädösmuutoksiin, jotka lisäävät kuntien valvontaviranomaisten vastuita ja osaamistarpeista, mutta joiden työmäärän lisäyksen kunnille katsotaan siinä yksittäisessä muutoksessa muodostuvan vähäisiksi. Jatkuvien yksittäisten muutosten aiheuttama työmäärän lisäys on kokonaisuutena jo merkillepantava.
Kuntien rooli ja kuntia koskevat vaatimukset muun muassa infrarakentamisen tai metsän hankintakauppana tehtävän myynnin yhteydessä tarvittavien DD-vakuutusten tai yksinkertaistettujen ilmoitusten osalta on jäänyt epäselväksi. Kuntaliitto toteaa, että kuntia tulee ohjeistaa ja kouluttaa kuntia koskevista vaatimuksista ja kuntien roolista niiden soveltaessa EUDR-asetuksen vaatimuksia.
Määräaikainen sulkeminen hankintojen ja julkisen rahoituksen ulkopuolelle (30 §)
Esitysluonnoksen 30 §:n 1 momentin 1 kohdassa ehdotetaan, että Ruokaviraston on samassa yhteydessä, kun se määrää 23 §:ssä tarkoitetun hallinnollisen seuraamusmaksun, päätettävä, että kyseinen taho suljetaan julkisten hankintamenettelyjen ja tarjouskilpailumenettelyjen ulkopuolelle kuuden kuukauden ajaksi lainvoimaisen päätöksen antamisesta. Esitetyn lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että ehdotetusta sääntelystä kouluttaminen voisi soveltua Suomen Kuntaliiton yhteydessä toimivalle Julkisten hankintojen neuvontayksikölle.
Kuntaliiton organisaatiossa toimiva Julkisten hankintojen neuvontayksikkö (JHNY) neuvoo maksutta kaikkia suomalaisia hankintayksiköitä hankintalainsäädännön soveltamisesta. Neuvontatyö on rahoitettu työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteisrahoituksella. Koulutus julkisiin hankintoihin liittyvistä lainsäädäntömuutoksista kuuluu neuvontayksikön tehtäviin. Suomen Kuntaliitto kuitenkin korostaa, että neuvontayksikön työ- ja elinkeinoministeriöltä saama rahoitus on määräaikainen ja myönnetään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Palvelutoiminnan jatkuvuus on riippuvainen rahoituksen jatkuvuudesta. Rahoituksen ollessa määräaikaista JHNY voi järjestää hankintoihin liittyvää koulutusta kaikille hankintayksiköille vain, mikäli työ- ja elinkeinoministeriö päättää toimintaa rahoittaa.
Ehdotettu sääntely ei myöskään sisällä uusia velvollisuuksia hankintayksiköille. Vastuu Ruokaviraston antaman päätöksen noudattamisesta on sillä toimijalla, jolle päätös määräaikaisesta sulkemisesta osoitetaan. Näin ollen hankintayksiköiden laajamittainen kouluttaminen lainsäädännöstä ei Kuntaliiton näkemyksen mukaan olisi tarpeen. Kuntaliitto katsoo, että maininta Julkisten hankintojen neuvontayksikön antamasta koulutuksesta olisi hyvä selvyyden vuoksi poistaa hallituksen esityksen perusteluista.
SUOMEN KUNTALIITTO
Pirjo Sirèn Kaisa Mäntynen
johtaja, yhdyskunta- ja ympäristö kehittämispäällikkö