Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua vesilain ja Energiavirastosta (EV) annetun lain muutoksia koskevista luonnoksista (jäljempänä ”vesilakiluonnos” ja ”EV-lakiluonnos”).
Kuntaliitto toteaa yleisesti säävarman, joustavan ja päästöttömän energiantuotantokapasiteetin määrän olevan nykyään tarpeeseen nähden liian pientä. Luultavasti ongelma säilyy vielä ensi vuosikymmenen puolella. Samaan aikaan sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan huomattavasti energiasiirtymän edetessä. Sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainon säilyttämiseksi on otettu ja otetaan enenevässä määrin käyttöön erilaisia kysynnän hallintaan ja sähkön varastointiin liittyviä keinoja, mutta ne eivät välttämättä riitä. Vesivoima on toimiva säätövoimatyyppi, jonka käyttömahdollisuudet ovat kuitenkin sidoksissa laitoksen lupaehtoihin.
Lakiluonnoksen 5 a § mukaan ”Lupa- ja valvontavirasto voi sähköjärjestelmän käyttövarmuuden turvaamiseksi määrätä hankkeesta vastaavan sähköjärjestelmän häiriötilanteessa poikkeamaan väliaikaisesti vesivoimalaitoksen tai säännöstelyä koskevaan lupaan sisältyvistä juoksutusta ja vedenkorkeutta koskevista määräyksistä ja antaa muita tarpeellisia määräyksiä. Päätös voi olla voimassa enintään kuusi vuotta.”
Kuntaliitto huomauttaa, että väliaikainen poikkeamislupa voi olla voimassa varsin pitkään, jopa kuusi vuotta, minkä lisäksi on mahdollista hakea vielä optioksi toinen kuusivuotisjakso. Lupa tarkoittaa käytännössä esimerkiksi veden pinnan korkeuden muutoksia, jotka voivat olla varsin laajoja ja kohdistua yhden tai useamman kunnan alueelle. Muutoksilla voi olla pitkäkestoista vaikutusta vesialueiden virkistyskäyttöön sekä muuhun maankäyttöön kunnassa, esimerkkinä uimarannat, venesatamat ja pintavedenottamot. Päätöstä valmisteltaessa olisi vaikutusten arvioimiseksi järkevää hyödyntää paikallista olosuhdetietoa, jota on parhaiten saatavilla kunnista. Kuntaliitto ehdottaa, että ennen päätöksen tekemistä olisi aina kuultava valmisteltavien juoksutus- ja vedenkorkeusmuutosten vaikutusalueen kuntia paikallisten olosuhteiden ja vaikutusten selvittämiseksi. Kiireellisissä tilanteissa poikkeamislupa voitaisiin kuitenkin myöntää tilanteen edellyttämällä aikataululla, mutta tällöin päätöksen voimassaoloaika ja muu tarkempi sisältö päätettäisiin vasta kunnan (tai kuntien) kuulemisten jälkeen. Päätöksen pitää myös olla peruttavissa, jos siitä aiheutuvat haitat niin edellyttävät.
Perusteluosan vaikutusarvioissa (kohta 4.3.1.5) todetaan kuntien huolehtivan ”monista sähköriippuvaisista perusinfrastruktuuriin ja -palveluihin kuuluvista toiminnoista, kuten vedenjakelusta, viemäröinnistä, lämmityksestä, liikennejärjestelmistä, koulutuksesta ja erilaisista hyvinvointipalveluista. Kuntien viranomaisten tieto- ja viestintäjärjestelmät ovat niin ikään riippuvaisia sähköstä.
Kuntaliitto yhtyy perusteluosan arvioon siitä, jonka mukaan ”ehdotukset hyödyttävät välillisesti kuntia sikäli, kun ehdotuksilla turvattava sähköjärjestelmän käyttövarmuus hyödyttää myös kuntia ja mahdollistaa niille kuuluvien tehtävien hoitamisen.” Sähkön toimitus- ja huoltovarmuuden kriittisyyden vuoksi Kuntaliitto suosittelee selvittämään myös muita kysynnän hallinnan (esimerkiksi datakeskusten sähkönkulutus) lainsäädännöllisiä keinoja energiasiirtymän toteuttamiseksi hallitusti.
EV-lakiluonnokseen Kuntaliitolla ei ole lausuttavaa.
SUOMEN KUNTALIITTO
Pirjo Sirén
johtaja, yhdyskunta ja ympäristö
Vesa Peltola
erityisasiantuntija
Miten kunnat voivat menestyä murroksen keskellä? Järjestämme keväällä 2026 sarjan webinaareja väestönmurroksesta.
Kuntajuristi! Liity mukaan ja hyödynnä verkostotapaamiset työsi tukena.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu lukuisia ammattilaisia.