Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta kommentoida tulevaisuusvaliokunnan ponsia kuntien ja kaupunkien näkökulmasta.
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kansallisella tasolla pohditaan päätöksiä, toimenpiteitä, rakenteita ja prosesseja, joilla viedään eteenpäin Suomen kokonaiskestävyyttä, Agenda2030 -työtä ja tulevaisuuden ennakointia. Kunnilla on merkittävä rooli kestävän kehityksen edistämisessä. Kunnat toteuttavat tavoitteita esimerkiksi koulutuksen, varhaiskasvatuksen, kestävän alueidenkäytön ja liikkumisen sekä yhdyskuntien rakentamisen ja palvelujen, kuten vesi- ja jätehuollon järjestämisessä. Kuntien toiminta kytkeytyy niin ruokaan ja ravitsemukseen, energiaan, luonnonjärjestelmiin, kaupunkeihin ja kaupungistumiseen kuin hyvinvointiin ja osallistumiseen sekä elinvoimaan ja kasvuun.
Kansallisen tason selonteot ja toimenpiteet tukevat kokonaiskestävyyden ymmärrystä ja sitä edistävää päätöksentekoa paikallisella tasolla.
Kuntaliitto kannattaa erityisesti kirjallisen asiantuntijalausunnon esityslistaliitteessä mainittuja ponsia 2 (TuVM 1/2022 vp-VNS 16/2022 vp) ja 1 (TuVM 1/2026 vp-VNS 7/2025 vp).
Kuntaliitto ehdottaa Tulevaisuusselonteon ennakointiosuuden toteuttamista siten, että kuntien ja kaupunkien viranhaltijoilla on mahdollisuus osallistua yhteiseen ennakointiin ministeriöiden virkamiesten kanssa. Kunnilla ja kaupungeilla on keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden käytännön toimeenpanossa, joten ne tunnistavat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja epävarmuudet herkästi. Ministeriöiden ja kuntakentän yhteinen ennakointi takaa laadukkaamman ennakointitiedon, sekä tukee koko julkisen sektorin tulevaisuusorientoituneisuutta ja kuntien ja kaupunkien omaa ennakointityötä.
Kuntaliitto kannattaa ehdotusta, että tulevaisuusselonteon osa 1 julkaistaan vuosi ennen vaaleja. Näin edistetään sitä, että yhteistä tilannekuvaa hyödynnetään vaalikeskusteluissa, hallitusneuvotteluissa, hallitusohjelmassa sekä tulevissa politiikkavalinnoissa. Kuntaliitto haluaa kiinnittää huomiota myös siihen, että selonteon hyödyntäminen politiikkavalinnoissa edellyttää sen käsittelyä ja juurruttamista poliittisessa toiminnassa.
Kuntaliitto kannattaa erityisesti kirjallisen asiantuntijalausunnon esityslistaliitteessä mainittuja ponsia 1, 4 ja 5 (TuVM 1/2021 vp -VNS 3/2020 vp) sekä 1 ja 2 (TuVM 1/2025 vp - VNS 7/2024 vp).
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että ponsissa nostetaan esiin monitoimijaisen ja poikkisektoriaalisen työn keskeisyys sekä tunnistetaan sen vaatimien resurssien varmistamisen välttämättömyys jatkuvuuden ja laadun kannalta. Kestävän kehityksen toimikunnan jäsenenä Kuntaliitto tuo koko kuntakentän näkemystä valtakunnalliseen kestävän kehityksen ekosysteemiin ja kestävyyskeskusteluun.
Kuntaliitto pitää oikeasuuntaisena ilmiöpohjaisen toimintamallin, kokonaiskestävyyden, yli budjetti- ja vaalikausien pitkäjänteisen kestävyyden edistämisen sekä ristikkäisvaikutuksien korostamista kestävän kehityksen politiikan keskiössä. Tietoa paitsi kansallisesta, myös alueellisesta ja ylivaalikautisesta kestävyyden edistämisestä pitäisi hyödyntää päätöksenteossa nykyistä enemmän. Kestävän kehityksen edistämistyön tunnetuksi tekeminen ja läpinäkyvyys vahvistavat sen legitimiteettiä.
Kuntaliitto ehdottaa erityisenä kehittämistarpeena lainsäädännön jälkikäteistä arviointia. Tällä hetkellä säännösten vaikutusten arviointi on ennakkoarviointia, joka tapahtuu usein ministeriöissä virkamiestyönä poliittisen ohjauksen suuntaamana. Lainsäädännön todelliset toivotut ja ei-toivotut vaikutukset voidaan todentaa vain seuraamalla kuntien käytännön toimeenpanoa ja sen vaikutuksia. Huomioitavaa on myös se, että lainsäädännön toimeenpanon haasteet ja vaikutukset voivat olla erilaisia erilaisten toimintaympäristöjen kunnissa. Jälkiarvioinnissa on tärkeää myös kiinnittää huomiota vaikutuksiin kokonaiskestävyyden näkökulmasta, eli nk. ristikkäisvaikutuksiin. Jälkiarvioinnin toteuttaminen edellyttää valtiolta jälkiarviointia edistävää toimintakulttuuria ja kohteiden priorisointia. Resursointi ulkopuoliseen tutkimukseen olisi hyödyksi. Oleellisin tieto lainsäädännön toivotuista ja ei-toivotuista vaikutuksista erilaisissa kunnissa on kuntien viranhaltijoilla. Ministeriöiden virkamiesten ja kuntien viranhaltijoiden dialoginen prosessi valitun lainsäädännön jälkiarvioinnista olisi resurssitehokkain keino. Jälkiarvioinnin kautta voi tulla esille ei-toivottuja vaikutuksia, jotka edellyttävät päätöksenteolta entistä ketterämpää voimassa olevan lainsäädännön muuttamista.
Kuntaliitto kannattaa erityisesti pontta 2 (TuVM 1/2021 vp -VNS 3/2020 vp). Kuntien ja kaupunkien toiminnassa konkretisoituu ekologinen velka, julkisen talouden haasteet, alueellinen väestönmurros, yksinäisyys, liikkumattomuus, segregaatio. Kuntien rooli edellä mainittujen haasteiden toteuttamisessa on kiistatta keskeinen. Monet kuntien palvelut ovat avainasemassa ponsissa esiin nostettujen haasteiden, kuten mielenterveyteen, yksinäisyyteen ja liikkumattomuuteen liittyvien ongelmien ratkomisessa.
Valtiojohtoinen kokonaiskestävyyden viitekehyksen ja ymmärryksen esillä pito tukee paikallistason päättäjiä huomioimaan ekologisen, sosiaalisen ja taloudelliset kestävyyden näkökulmien yhdistämisen kuntapäätöksenteossa.
Kuntaliitto kannattaa erityisesti pontta 13 (TuVM 1/2021 vp -VNS 3/2020 vp), ponsia 5, 6 ja 7 (TuVM 1/2022 vp─ VNS 16/2022 vp), ja pontta 7 (TuVM 1/2026 vp─ VNS 7/2025 vp).
Kuntaliitto katsoo, että kansalaisten luottamuksen säilyttämiseksi, aktiivisen toimijuuden edistämiseksi, sekä henkisen resilienssin vahvistamiseksi on tarpeen edistää kansallisella tasolla toimenpiteitä, joissa eri kansalaisryhmät voivat osallistua ja vaikuttaa. Kansallisen tason osallistumis- ja vaikuttamiskeinot tukevat paikallisen tason osallistumista ja vaikuttamista, ja päinvastoin. Paikallisella tasolla on jo havaittavissa vähentynyt kiinnostusta asettua kuntavaaleissa ehdolle sekä vähäistä äänestysaktiivisuutta. Demokratian vahvistaminen edellyttää toimenpiteitä kansallisella ja paikallisella tasolla.
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että eri ikäryhmille tarjotaan osallistumiskeinoja osana tulevaisuusselonteon dialogisuutta. Tämä tukee koko yhteiskunnan kokonaisuuskestävyyden ymmärrystä ja tulevaisuudenuskoa.
Kuntaliitto pitää erityisen tärkeänä lasten ja nuorten osallistumisen edistämistä demokraattisen yhteiskuntamme jatkuvuuden vuoksi. Tätä työtä on tarve tehdä yhdessä kansallisella ja paikallisella tasolla. Kunnat ovat kansalaisille lähin demokratian taso. Kuntapalveluilla tavoitetaan kaikki lapset ja nuoret. Kunnilla on näin mahdollisuus vahvistaa kohderyhmien osallistumista ja kokemusta vaikuttaa itseä koskeviin päätöksiin. Demokratiakasvatuksen vahvistaminen ja kunnan päätöksenteosta kertominen esimerkiksi osana perusopetusta ovat konkreettisia keinoja vahvistaa osallistumista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Kunnat ovat keskeisessä asemassa kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä kuntalaisille. Kouluissa, kirjastoissa, nuorisotaloissa jne. voidaan opastaa jo lapsia ja nuoria. Kuntien tarjoamat laajat osallistumiskeinot tarjoavat kuntalaisille mahdollisuuksia osallistua kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon suunnitteluun ja päätöksentekoon. Esimerkkeinä mainittakoon kestävän kehityksen tavoitteisiin kohdistuvat kansalaisraadit, osallistuva budjetointi ja osallistavat hankintaprosessit.
Kuntaliitto kannattaa ponsia 3 ja 6 (TuVM 1/2026 vp─ VNS 7/2025 vp).
Kuntaliitto korostaa, että ekokatastrofien ja kriisien konkreettiset vaikutukset ihmisiin tapahtuvat aina jossakin kunnassa. Vaikka juurisyihin puuttuminen ja kriisien ennaltaehkäisemisen tulisi olla ensisijainen painopiste, on kuitenkin samanaikaisesti pyrittävä synnyttämään vaste, joka kumoaa kriisin vaikutukset tai ainakin merkittävästi vähentää niitä. Tämä vaste synnytetään varautumalla kokonaisturvallisuuden periaatteiden mukaisesti siten, että kaikki kriisiin osallistuvat toimijat ovat varautuneet ja kykenevät tekemään keskinäistä yhteistyötä. Tämä vuoksi on tärkeä jatkaa konkreettisin toimin paikallis- ja aluetason toimijoiden varautumisen edellytysten vahvistamista ja toteuttaa yhteistyötä helpottavia lainsäädäntömuutoksia. Keskeisiä tarpeita ovat toimijoiden edellytykset tiedonvaihtoon ja yhteiseen tilannekuvaan, yhteiset riskiarviot sekä konkreettiset toimet kuten investoinnit, joilla lisätään esimerkiksi infrastruktuurin kriisinsietokykyä paikallisesti luomaan vastetta ekokatastrofeille.
Kuntaliitto kannattaa erityisesti pontta 3 (TuVM 1/2021 vp─ VNS 3/2020 vp).
Kuntaliitto korostaa, että kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli koulutuksen ja työllisyyden kulmakivenä ja siten Suomen kestävän tulevaisuuden rakentajina. Syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto, kaupungistuminen ja julkisen talouden tilanne vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita kuntalaisille ja edistää alueensa kasvua. Muutos on vääjäämätön ja merkittävä niin väestöään menettävissä kunnissa kuin vauhdikkaasti kasvavissa kaupungeissakin.
On tärkeää käydä kokonaisvaltaista keskustelua sekä kuntien tulevaisuudesta että toimintaedellytyksistä viedä eteenpäin kokonaiskestävyyttä pitkällä aikavälillä. Haasteet tulee ratkoa paikallisen ja kansallisen politiikan yhteistyössä. Kuntien ja kaupunkien toimintaa ja toimintaedellytyksiä tukevat lainsäädäntö, rahoitusinstrumentit, palvelu- ja kuntarakenteet ja muut toimenpiteet edellyttävät poikkihallinnollisia ratkaisuja sekä pitkäjänteistä yli hallituskaudet ylittävää kuntapolitiikkaa.
Kuntien ja kaupunkien toiminnassa kokonaiskestävyyden edistämisen poikkihallinnollisuus on arkipäivää. Ministeriöt ohjaavat kuntien ja kaupunkien kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa sektorikohtaisella erityislainsäädännöllä. Valtiovarainministeriö huolehtii kuntia yleisesti koskevan lainsäädännön ja hallinnon kehittämisestä. Kansallisella tasolla kestävän kehityksen tavoitteita edistää poikkihallinnollisesti Valtioneuvoston kanslia.
Kuntaliitto kannattaa Valtioneuvoston kanslian kestävään kehitykseen liittyvän työn ja Valtiovarainministeriön kuntapolitiikkatyön integroimista toisiinsa. Näin varmistetaan, että tulevilla kuntapolitiikan ratkaisuilla turvataan parhaalla mahdollisella tavalla ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys pitkällä aikavälillä.
Kuntaliitto kannattaa ponsien 1 (TuVM 1/2022 vp-VNS 16/2022 vp) ja 8 (TuVM 1/2026 vp -VNS 7/2025 vp) säilyttämistä.
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kansallisella tasolla tehtävässä ennakoinnissa ja vaikutusten arvioinnissa tulisi paremmin huomioida erilaisiin kuntiin ja niiden erilaisiin asukkaisiin kohdistuvat vaikutukset. Tämä tarkoittaisi ministeriöiden valmistelun ja päätöksenteon kuntaymmärryksen vahvistamista sekä kuntien viranhaltijoiden ja ministeriöiden virkamiesten dialogisuuden ja vuorovaikutusrakenteiden kehittämistä.
Päätöksenteossa ennakointi vaatii avointa ja kaikille käytettävissä olevaa tietoa, jonka saavutettavuus on valitettavasti heikentynyt entisestään erityisesti kunnissa. Vaikutusten arviointia tehdään yhä useammassa kunnissa, mutta kuntien mahdollisuudet hyödyntää vaikuttavuustietoa ovat kuitenkin heikentyneet. Erityisesti hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuuden arviointiin tulisi kohdistaa toimia ja turvata sitä koskevan tiedon saatavuus.
Kuntaliitto pitää hyvänä ehdotuksena säätää uusi laki sukupolvivastuusta, joka koskisi kaikkea yhteiskuntapolitiikkaa ja lainsäädäntöä. Tarvitsemme sekä kansallisella että paikallisella tasolla institutionaalisia rakenteita, joilla turvataan tulevaisuusorientoitunut kokonaiskestävyyden ymmärrys ja juurtuminen sekä päätösten valmistelussa että päätöksenteossa.
Kuntaliitto kannattaa ponsien 7 (TuVM 1/2021 vp -VNS 3/2020 vp) ja 8 (TuVM 172022 vp-VNS 16/2022 vp) säilyttämistä. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että eri koulutusasteiden opetussuunnitelmassa huomioidaan kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia. Kunnissa on tehty pitkään työtä, jolla vahvistaa oppijoiden ja henkilöstön osaamista käsitellä kompleksisia globaaleja ilmiöitä sekä vahvistaa tulevaisuudentaitoja. Ns. kestävyysmurroksen vaikutukset voivat näyttäytyä eri tavoin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla mm. osaamis- ja työvoimatarpeiden näkökulmasta. Tämä on syytä tunnistaa yhteiskunnan muutos- ja murrostilanteissa.
Kuntaliitto kannattaa tulevaisuusvaliokunnan hyvinvointia koskevaa pontta10 (TuVM 1/2022 vp-VNS 16/2022 vp). Ponnen 10 osalta toimenpiteitä on jo tehty, mutta kehitys on ollut valitettavan heikkoa. Erityisesti hyvinvointi- ja terveyserojen osalta tulisi pohtia vaikuttavia toimenpiteitä. Erityisesti hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuuden arviointiin tulisi kohdistaa toimia ja turvata sitä koskevan tiedon saatavuus.
Kuntaliitto kannattaa tulevaisuusvaliokunnan maailmanjärjestyksen muutosta käsittelevän ponnen 12 (TuVM 1/2021 vp -VNS 3/2020 vp) säilyttämistä teeman ajankohtaisuuden ja vaikuttavuuden takia. Geopoliittinen tilanne vaikuttaa vahvasti myös kuntien toimintamahdollisuuksiin ja tätä kautta myös kestävän kehityksen edistämiseen. Mahdollisia toimenpiteitä ovat kuntien globaalien kumppanuuksien ja resilienssin vahvistaminen. Sääntöpohjaisuuden haasteet, epävarmuuden ja sodan uhan lisääntyminen vähentävät yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista ja vaikeuttavat pienempien toimijoiden asemaa. Paikallishallintojen rooli kestävän kehityksen edistämisessä kuitenkin kasvaa kansallisten hallintojen keskittyessä valta- ja geopoliittisiin haasteisiin.
SUOMEN KUNTALIITTO
Markus Pauni
strategia- ja kehitysjohtaja
Sini Sallinen
johtaja, kuntapolitiikka ja -kuntajohtaminen
Webinaareissa käsitellään kuntien päätöksentekoa, johtamista, organisoitumista sekä demokratiaa ja luottamushenkilötoimintaa.