Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuslakia, perusopetuslakia, Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia. Esitys sisältää ehdotukset edellä mainituissa laeissa säädetyn kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen turvaamiseksi erilaisten häiriötilanteiden aikana sekä näihin tilanteisiin varautumiseksi.
Esitys liittyy Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa tarkoitettuun häiriö- ja kriisitilanteiden sääntelyn kokonaistarkasteluun opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027.
Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua. Lausunto on pääsääntöisesti jaettu lausuntopalvelussa pyydetyn mukaisesti.
Pääsääntönä on, että normaalioloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa esiintyvät uhat voidaan torjua viranomaisten säännönmukaisin, normaaliolojen lainsäädännön mukaisin toimivaltuuksin ja voimavaroin. Poikkeusoloista ja poikkeusolojen toimivaltuuksista säädetään valmiuslaissa. Varautumista koskea sääntely tukee osaltaan häiriötilanteiden hallintaa myös normaalioloissa.
Kuntaliitto näkee, että kasvatuksen ja koulutuksen osalta on tärkeää, että myös kasvatuksen ja koulutuksen normaaliolojen erityislainsäädäntöä kehitetään siten, että siihen sisältyy riittävät ja ajantasaiset säännökset erilaisten poikkeus- ja häiriötilanteiden varalle.
Kuntaliitto toteaa yleisesti, että esityksessä on nostettu esille hyviä asioita. Koska kunnat järjestävät kaikkia esitykseen sisältyviä palveluja, esityksen jatkovalmistelussa on tärkeää tarkastella ehdotettuja säännöksiä siten, että ne muodostavat loogisen kokonaisuuden ja edistävät varautumista sekä häiriötilanteissa toimimista.
Lausunnolla oleva esitys liittyy samalla valmiuslain kokonaisuudistukseen, minkä vuoksi sääntelykokonaisuuden johdonmukaisuuden merkitys korostuu. Esitysluonnoksen häiriötilanteita koskevien ehdotusten suhde valmiuslain kasvatusta ja koulutusta koskeviin toimivaltuuksiin edellyttää jatkovalmistelussa tarkempaa tarkastelua ja selkeyttämistä.
Kuntaliitto pitää erittäin tärkeänä, että ehdotettujen säännösten käytännön soveltamista seurataan.
Esitysluonnoksessa perusopetuslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 b luku, jossa säädettäisiin muun muassa häiriötilanteen määritelmästä esi- ja perusopetuksessa, opetuksen järjestämisen periaatteista häiriötilanteissa, opetuksen järjestämisestä etäopetuksena häiriötilanteissa sekä opetukseen tehtävistä poikkeuksista häiriötilanteissa.
Perusopetuslakiin ehdotetaan uutta 20 j §:ä, jossa säädettäisiin häiriötilanteet esi- ja perusopetuksessa seuraavasti: Perusopetuslaissa häiriötilanteilla tarkoitettaisiin poikkeuksellista ja ennalta arvaamatonta uhkaa, tilannetta tai tapahtumaa, joka 1) ilmenee paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti; 2) estää opetuksen järjestämisen siten kun muualla tässä laissa säädetään tai vaarantaa lasten ja oppilaiden turvallisuuden ja terveyden jos opetusta järjestetään siten kuin muualla tässä laissa säädetään ja 3) edellyttää opetuksen järjestäjältä muualla tässä laissa säädetystä poikkeavia toimia opetuksen järjestämiseksi.
Kuntaliiton mukaan pykälässä ei ole tarvetta mainita erikseen lapsia, koska kaikki perusopetuslain mukaisessa esi- ja perusopetuksessa olevat lapset ja nuoret ovat oppilaita.
Häiriötilanteen määritelmä on esitysluonnoksessa laaja ja sen tarkoituksena on mahdollistaa opetuksen järjestäminen erityyppisissä häiriötilanteissa. Esitysluonnoksessa varhaiskasvatuslakiin ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin ehdotetut häiriötilanteen määritelmät eroavat perusopetuslakiin ehdotetusta määritelmästä siten, että toisin kuin perusopetusta koskevassa laissa, häiriötilanteen kriteerinä ei pidettäisi häiriötilanteen ennalta arvaamattomuutta. Kuntaliitto katsoo, että määritelmien tulisi olla yhteneväiset ja ehdottaa, että esityksen jatkovalmistelussa harkittaisiin häiriötilanteiden määritelmää koskevien säännösten yhtenäistämistä. Mainituissa laeissa oleva ennakoimattomuuteen viittaava arvaamattomuus, on eräs tapa säädösperusteisesti tuoda ilmi yhtenä lisäkriteeriä tilanteen poikkeuksellisuutta.
Esitysluonnoksessa perusopetuslakiin ehdotetun häiriötilanteen määritelmää koskevien säännöskohtaisten perustelujen mukaan ennen häiriötilanteiden opetusjärjestelyjen käyttöönottoa tulisi huomioida voimassa olevan perusopetuslain säännökset kuten 23 §:n 3 momentti, jonka mukaan “Milloin opetusta ei pakottavasta syystä ole voitu järjestää työpäiviksi määrättyinä päivinä eikä opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita voida muutoin saavuttaa, on menetetyt työpäivät korvattava lisäämällä työpäiviä enintään kuudella päivällä.” Perustelujen mukaan äkillisessä tilanteessa tulisi opetuksen järjestäjän aina ensisijaisesti arvioida, onko kyseessä sellainen pakottava syy, jonka aikana opetukseen liittyvät järjestelyt voidaan ratkaista 23 §:n mukaisesti.
Kuntaliitto toteaa, että ehdotettujen poikkeussäännösten tarkoituksena on turvata opetuksen jatkuminen häiriötilanteissa ja säännösten soveltaminen häiriötilanteissa on sidottu välttämättömyysedellytykseen. Voimassa olevan 23 §:n 3 momentin soveltaminen edellyttää sellaista pakottavaa syytä, jolloin opetusta ei koulun työpäivinä voida järjestää. Kuntaliitto ehdottaa, että esityksen jatkovalmistelussa arvioitaisiin voimassa olevan perusopetuslain 23 §:n 3 momentin sijoittamista osaksi uutta 4 b lukua ja samalla uusien ehdotettujen poikkeussäännösten ja 23 §:n 3 momentin välisen suhteen ja hierarkian selkeyttämistä säädöstasolla. Kuntaliitto katsoo, että esityksessä tulisi tunnistaa myös ne tilanteet, jossa oppilaiden ja henkilöstön kouluun pääsy estyy ja arvioida, miten opetuksen järjestäminen tulisi tällöin ratkaista tilanteessa ratkaista.
Lisäksi Kuntaliitto muistuttaa yleisesti, että uudet ja laajenevat tehtävät on korvattava kunnille ja muille opetuksen järjestäjille täysimääräisesti.
Esitysluonnoksessa varhaiskasvatuslakiin ehdotetaan lisättäväksi häiriötilanteen määritelmää koskeva uusi 11 a § sekä varhaiskasvatuksen järjestämistä ja tuottamista häiriötilanteessa koskeva uusi 11 b §.
Lähtökohtaisesti varhaiskasvatusta tulee järjestää varhaiskasvatuslain mukaisesti myös häiriötilanteissa. Uudessa pykäläluonnoksessa säädettäisiin mahdollisuudesta valtioneuvoston asetuksella poiketa eräistä varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvistä säännöksistä kuten aukioloajoista, henkilöstömitoituksista häiriötilanteen aikana, jos se häiriötilanteesta johtuen on välttämätöntä.
Kuntaliitto pitää esitystä tältä osin perusteltuna mutta ehdottaa, että esityksen jatkovalmistelussa arvioidaan tarkemmin, miten häiriötilanteen määritelmä ja ehdotetut poikkeussäännökset soveltuvat rajattuihin ja äkillisiin tilanteisiin, jonka johdosta varhaiskasvatuksen tilat eivät ole käytettävissä tai pääsy niihin estyy tai päiväkoteja/toimipisteitä joudutaan kokonaan tai osittain sulkemaan.
Kuntaliitto toteaa, että myös tuen toteuttaminen on haastava toteuttaa häiriötilanteissa ja ehdottaa, että esityksen jatkovalmistelussa asiaa kuvattaisiin ja arvioitaisiin tarkemmin.
Häiriötilanteen määritelmän osalta kts. lausunnon kohta Onko lakeihin ehdotettu häiriötilanteen määritelmä riittävä.
2. Huomionne varhaiskasvatuksen varautumista koskevaan 11 c §:ään
Pykäläluonnoksen mukaan kunnan on varautumisessaan varmistettava palvelujen jatkuvuuden turvaaminen myös silloin, jos yksityinen palveluntuottaja ei pysty järjestämään tai tuottamaan varhaiskasvatusta häiriötilanteissa.
Kuntaliitto katsoo, että esityksen jatkovalmistelussa on tarpeen tarkemmin kuvata ja arvioida, "mitä varmistettava palvelujen jatkuvuuden turvaaminen" käytännössä tarkoittaa sekä arvioida missä tilanteessa ja miten todennettaisiin, ettei yksityinen palveluntuottaja pysty varhaiskasvatuspalvelua häiriötilanteessa järjestämään tai tuottamaan. Myös vaikutukset kuntien toimintaan esimerkiksi tilojen ja henkilöstön/henkilöstömitoituksen liittyvien vaatimusten osalta edellyttävät tarpempaa arviointia. Kuntaliitto painottaa, että sellaisia vastuita tai velvoitteita ei kunnille voi asettaa, joita sen on häiriötilanteessa mahdoton toteuttaa.
Varhaiskasvatuslaissa säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää varhaiskasvatusta. Kunta voi järjestää varhaiskasvatuksen itse kunnan omissa päiväkodeissa tai perhepäivähoitona sekä hankkia varhaiskasvatuspaikkoja varhaiskasvatuslain 9 luvun mukaiselta yksityiseltä varhaiskasvatuksen tuottajalta tai antamalla palvelun käyttäjälle palvelusetelin, joka on yksi kunnan varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Lapsen huoltajilla, jotka eivät valitse kunnan järjestämää varhaiskasvatuspaikkaa, on oikeus lapsen muulla tavalla tapahtuvan hoidon tai varhaiskasvatuksen järjestämiseksi taloudelliseen tukeen, josta säädetään kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetulla lailla.
Kuntaliitto katsoo, että esityksen jatkovalmistelussa tulee tunnistaa kunnan kannalta yllä mainitut kaksi eri tilannetta. Kuntaliitto pitää ongelmallisena kunnalle ehdotettua velvollisuutta varautumisessaan varautua palvelujen jatkuvuuden turvaamiseen erityisesti siinä tilanteessa, jossa perhe valitsee kunnan järjestämän varhaiskasvatuspaikan sijaan taloudellisen tuen. Kuntaliitto katsoo, ettei kuntien varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuutta tulee ehdotetulla tavalla laajentaa.
Kuntaliitto ehdottaa esityksen jatkovalmistelussa tarkemmin pohdittavaksi pitäisikö varhaiskasvatuslain 9 luvussa tarkoitettujen yksityisten varhaiskasvatuksen järjestäjien osalta säätää varautumisvelvollisuudesta lailla. Siinä tilanteessa, jossa perhe yksityisen hoidon tuella valitsee yksityisen varhaiskasvatuksen, kunnalla ei ole oikeudellista suhdetta yksityiseen varhaiskasvatuksen järjestäjään eikä kunta voi esimerkiksi sopimuksin edellyttää toimijalta varautumista.
3. Muut huomionne varhaiskasvatusta koskeviin häiriösäännöksiin
Kts. Tarkemmin ao. kohdat
4. Onko teillä täydennettävää varhaiskasvatusta koskeviin vaikutusarviointeihin?
Kts. Tarkemmin lausunnon ao.kohdat
Esitysluonnoksessa perusopetuslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 b luku, jossa säädettäisiin muun muassa häiriötilanteen määritelmästä esi- ja perusopetuksessa, opetuksen järjestämisen periaatteista häiriötilanteissa, opetuksen järjestämisestä etäopetuksena häiriötilanteissa sekä opetukseen tehtävistä poikkeuksista häiriötilanteissa.
Perusopetuslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 20 k §; jossa säädettäisiin opetuksen järjestämisen periaatteet häiriötilanteissa seuraavasti: Häiriötilanteissa opetus tulee ensisijaisesti järjestää valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti siten, että kelpoisuus jatko-opintoihin saavutetaan. Oppilaalla on oikeus opetukseen, 4 a luvussa tarkoitettuun oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä turvalliseen opiskeluympäristöön myös häiriötilanteiden aikana. Lisäksi pykälän 2 momentissa säädettäisiin ns. haavoittuvasta oppilasjoukosta, jotka tulee häiriötilanteiden opetusjärjestelyissä erityisesti ottaa huomioon.
Kuntaliitto pitää hyvänä, että lakitasolla on määritelty, ketkä kuuluvat häiriötilanteessa ns. haavoittuvassa asemassa oleviin, erityisesti huomioon otettaviin oppilaisiin.
Voimassa olevassa perusopetuslaissa (34 §) säädetään mm. opetuksen järjestäjän tapaturman hoitovastuusta. Keinot, joilla opetuksen järjestäjä voi turvata sekä puuttua turvallisen oppimisympäristön ongelmiin on etäopetuksessa selkäesti lähiopetusta rajatummat. Kuntaliitto ehdottaa, että esityksen jatkovalmistelussa tarkemmin arvioitaisiin, mitä turvallinen opiskeluympäristö häiriötilanteen aikana tarkoittaa, esimerkiksi etäopetukseen siirryttäessä, jolloin oppilaat ovat fyysisesti eri tiloissa/kotona. Kuntaliitto painottaa, että sellaisia vastuita tai velvoitteita ei kunnille ja muille opetuksen järjestäjille voi asettaa, joita sen on häiriötilanteessa mahdoton toteuttaa.
Kuntaliitto toteaa, että uusi oppimisen ja koulunkäynnin tuen malli on haastava toteuttaa häiriötilanteissa ja ehdottaa, että esityksen jatkovalmistelussa asiaa kuvattaisiin ja arvioitaisiin tarkemmin.
Kuntaliitto ehdottaa, että esityksen jatkovalmistelussa arvioitaisiin, olisiko lakitasolla opetuksen järjestämisen periaatteita häiriötilanteissa mahdollista liudentaa.
Perusopetuslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 20 l §, jossa säädettäisiin opetuksen järjestämisestä etäopetuksena häiriötilanteessa seuraavasti:
“Etäopetuksella häiriötilanteissa tarkoitetaan opetusta, jossa opettaja ja oppilas ovat fyysisesti eri tilassa.
Jos häiriötilanteesta johtuen opetuksen järjestämiseksi on välttämätöntä, voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää etäopetukseen siirtymisestä.
Jos häiriötilanne on paikallinen tai alueellinen ja sen arvioidaan jatkuvan korkeintaan viikon, voi valtioneuvoston asetuksen sijaan Lupa- ja valvontavirasto päättää 1 ja 2 momenteissa tarkoitetusta etäopetuksesta. Ennen päätöksen tekemistä Lupa- ja valvontaviraston on kuultava Opetus- ja kulttuuriministeriötä. Lupa- ja valvontaviraston päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana.
Mitä tässä pykälässä säädetään ei koske 20 k §:n 2 momentissa tarkoitettuja oppilaita.”
Kuntaliitto pitää ehdotettua etäopetuksen määritelmää hyvänä.
Perusopetuslakiin ehdotettu säännös etäopetukseen siirtymisestä on keino jatkaa opetusta häiriötilanteessa. Kuntaliitto toteaa, että henkinen kriisinkestävyys ja resilienssikyvykkyys ovat sivistyspalveluiden keskeinen tehtävä. Poikkeusoloissakin vahva tahtotila on, että opetusta ja koulutusta ei keskeytetä. Koronapandemian aikana opetuksen ja koulutuksen järjestämistä ei poikkeusoloissa keskeytetty vaan valtioneuvoston ns. soveltamisasetuksilla otettiin käyttöön perusopetuksessa uutena opetuksen järjestämismuotona etäopetus, johon kunnat ja muut opetuksen järjestäjät eivät olleet voineet ennalta varautua, koska normaaliolojen lainsäädäntö ei sitä mahdollistanut eikä voimassa oleva valmiuslain toimivaltuussäännös tunnista. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että normaaliolojen lainsäädäntöä kehitetään siten, että esimerkiksi perusopetuksessa etäopetuksen mahdollistaminen huomioidaan jo ns. normaaliolojen lainsäädännössä.
Esitysluonnoksen mukaan etäopetukseen siirtymisestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella sekä ajallisesti ja alueellisesti rajatussa häiriötilanteessa Lupa- ja valvontaviraston päätöksellä. Kuntaliitto toteaa, että häiriötilanteille luonteenomaista on äkillisyys, joten Kuntaliitto pitää tärkeänä, että LVV:llä on riittävät voimavarat ja resurssit, jotta häiriötilanteisiin pystytään reagoimaan välittömästi. Ennen päätöksen tekemistä LVV:n on kuultava opetus- ja kulttuuriministeriötä. Säännöksen perustelujen mukaan kuulemisella ei tarkoitettaisi hallintolain mukaista kuulemista vaan korostetaan ministeriön ja LVV:n välistä yhteistyötä ja yhteisen tilannekuvan jakamista. Viranomaisten välisestä yhteistyövelvoitteesta säädetään hallintolain 10 §:ssä. Kuntaliitto esittää arvioitavaksi tulisiko tilannekuvan saamiseksi asettaa velvoittavaksi "kuulla" myös opetuksen järjestäjää.
Esitysluonnoksen mukaan etäopetukseen siirtymismahdollisuus häiriötilanteissa ei koskisi 20 k §:n 2 momentissa tarkoitettuja ns. haavoittuvassa asemassaolevia oppilaita. Näitä olisivat esiopetuksen oppilaat, perusopetuksen 1.-3. vuosiluokan oppilaat, oppilaat, jotka saavat 20 c §:n 2 momentissa tarkoitettuna oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan antamaa opetusta erityisluokassa tai tulkitsemis- ja avustajapalveluita, 20 i §:n 2 momentissa tarkoitetut toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat ja 5 §:ssä tarkoitetut perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat.
Kuntaliitto pitää perusteltuna esityksen tahtotilaa, että kaikki oppilaat eivät voisi häiriötilanteessa siirtyä etäopetukseen ja, että kohdejoukko on lailla rajattu. Perusopetuslain 20 i §:ssä säädetään perusopetuksen järjestämisestä oppilaalle oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella. Kuntaliitto ehdottaa, että esityksen jatkovalmistelussa arvioitaisiin tarkemmin, miksi perusopetuslain 20 i §:n 1 momentissa tarkoitetut oppilaat voivat siirtyä häiriötilanteessa etäopetukseen mutta 20 i §:n 2 momentissa tarkoitetut toiminta-alueittain opiskelevat oppilaan eivät. Samoin tulisi esityksen jatkovalmistelussa arvioida, miksi oppilaat, jotka saavat 20 c §:n 2 momentissa tarkoitettuna oppilaskohtaisena tukitoimena tulkitsemis- ja avustajapalveluita eivät voi siirtyä häiriötilanteessa etäopetukseen.
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että esityksessä on tunnistettu, että etäopetukseen siirtyminen häiriötilanteissa lisää tietosuoja- ja tietoturvaosaamisen vaatimuksia, ja, että tarve kansalliselle keskitetylle ja ajantasaiselle informaatio-ohjaukselle korostuu.
2. Huomionne opetukseen tehtäviä poikkeuksia koskevaan 20 m §:ään
Esitysluonnoksessa ei ehdoteta säädettäväksi poikkeusta perustuslain 16 §:n oikeudesta maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 20 m §, jossa säädettäisiin opetukseen tehtävät poikkeukset häiriötilanteissa. Pykäläluonnoksen 1 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta valtioneuvoston asetuksella poiketa eräistä opetuksen järjestämistä koskevista säännöksistä, jos se häiriötilanteesta johtuen on välttämätöntä. Poikkeamismahdollisuus koskisi opetussuunnitelman laatimista ja noudattamista, valtakunnallisesta tuntijaosta poikkeamista sekä opetuksen vuosittaista, viikoittaista sekä päivittäistä työmäärästä poikkeamista.
Kuntaliitto toteaa, että esityksen jatkovalmistelussa tulisi arvioida ehdotuksen vaikutuksia valtakunnallisesta tuntijaosta poikettaessa sekä poikettaessa opetuksen vuosittaisesta, viikoittaisesta ja päivittäisestä työmäärästä, esimerkiksi siitä näkökulmasta olisivatko lyhennettyä opetuksen määrää ja laajuutta koskevat ratkaisut oppilaan osalta pysyviä ja miten ne vaikuttaisivat oppilaan sivistyksellisiin oikeuksiin, yhdenvertaisuuteen sekä jatko-opintokelpoisuuteen erityisesti silloin, kun oppilas on häiriötilanteen aikana yhdeksänvuotisen perusopetuksen päättövaiheessa. Tällöin myös vaikutukset opetuksen järjestäjän järjestämisvelvollisuuteen häiriötilanteen päätyttyä edellyttävät tarkempaa arviointia.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi poikkeuksista maksuttoman aterian järjestämisessä häiriötilanteessa. Kuntaliitto esittää, että 20 m §:n 2 momentin ensimmäistä lausetta täydennetään (lihavoitu) siten, että opetuksen järjestäjällä olisi velvollisuus antaa häiriötilanteen aikana kaikille opetukseen osallistuville oppilaille maksuton ateria.
3. Huomionne aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeyttämistä koskevaan 20 n §:ään
Esitysluonnoksessa ehdotetaan perusopetuslakiin uutta 20 n §:ä, jonka mukaan ”Jos häiriötilanteesta johtuen on välttämätöntä, voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää 8 a luvussa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan väliaikaisesta keskeyttämisestä.”
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeyttämismahdollisuus häiriötilanteissa esityksessä tunnistetaan mutta kiinnittää huomiota siihen, että aamu- ja iltapäivätoiminnan kohdejoukkoon kuuluu pääsääntöisesti ne oppilaat, joita ei ehdotettujen säännösten perusteella voida siirtää etäopetukseen häiriötilanteessa. Esityksen jatkovalmistelussa on tärkeä kuvata ja arvioida tarkemmin, miksi aamu- ja iltapäivätoiminta häiriötilanteessa tulisi keskeyttää.
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kunnan ei keskeytyksen johdosta tarvitse korvata säädettyjä aamu- ja iltapäivätoiminnan tuntimääriä ja valtionosuudet säilyvät keskeytyksestä huolimatta muuttumattomina.
4. Huomionne esi- ja perusopetuksen varautumista koskevaan 20 o §:ään yksityinen
Pykäläluonnoksen 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että yksityisen opetuksen järjestäjän tulee ennakkoon tehtävillä varautumista koskevilla suunnitelmilla, etukäteisvalmistelulla sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen. Kuntaliitto pitää ehdotusta perusteltuna.
Pykäläluonnoksen 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että kunnan on varautumisessaan varmistettava opetuksen jatkuvuuden turvaaminen silloin, jos yksityinen opetuksen järjestäjä ei pysty järjestämään opetusta häiriötilanteessa. Kuntaliitto ei pidä ehdotettua säännöstä tarpeellisena ja ehdottaa sitä poistettavaksi. Kuntaliiton käsityksen mukaan yksityisen opetuksen järjestäjän tulee varautua opetuksen jatkuvuuden turvaamiseen häiriötilanteissa. Opetuksen järjestämisestä voidaan esityksen mukaisesti häiriötilanteissa poiketa. Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että yksityiset valtioneuvoston luvansaaneet opetuksen järjestäjät saavat opetuksen järjestämiseen 100 % kotikuntakorvauksen ja opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen lisärahoituksen.
5. Huomionne aikuisten perusopetusta koskevaan 46 §:n muutokseen
Pykäläluonnoksen 1 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että myös aikuisten perusopetuksessa sovellettaisiin ehdotettuja säännöksiä mukaan lukien 20 k §, jossa säädetään opetuksen järjestämisen periaatteista häiriötilanteessa. Ehdotetun 20 k §:n mukaan oppilaalla on oikeus mm. 4 a luvussa tarkoitettuun oppimisen ja koulunkäynnin tukeen myös häiriötilanteiden aikana. Kuntaliitto kiinnittää huomioita, että perusopetuslain oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskevaa 4 a lukua ei sovelleta aikuisten perusopetuksessa. Esityksen jatkovalmistelussa on tärkeää huomioida, että ehdotettua 20 k §:ä ei sovelleta aikuisten perusopetukseen siltä osin, kun siinä säädetään oppilaan oikeudesta 4 a luvun mukaiseen tukeen häiriötilanteissa.
6. Muut huomionne esi- ja perusopetusta koskeviin häiriösäännöksiin
7. Onko teillä täydennettävää esi- ja perusopetusta koskeviin vaikutusarviointeihin?
Huomionne kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutusta koskeviin häiriösäännöksiin
Häiriötilanteen määritelmä on esitysluonnoksessa laaja ja sen tarkoituksena on mahdollistaa opetuksen järjestäminen erityyppisissä häiriötilanteissa. Esitysluonnoksessa vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin ehdotetut häiriötilanteen määritelmät eroavat perusopetuslakiin ehdotetusta määritelmästä siten, että toisin kuin perusopetusta koskevassa laissa, häiriötilanteen kriteerinä ei pidettäisi häiriötilanteen ennalta arvaamattomuutta. Kuntaliitto katsoo, että määritelmien tulisi olla yhteneväiset ja ehdottaa, että esityksen jatkovalmistelussa harkittaisiin häiriötilanteiden määritelmää koskevien säännösten yhtenäistämistä. Mainituissa laeissa oleva ennakoimattomuuteen viittaava arvaamattomuus, on eräs tapa säädösperusteisesti tuoda ilmi yhtenä lisäkriteeriä tilanteen poikkeuksellisuutta.
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että vapaan sivistystyön oppivelvollisuuskoulutus tunnistetaan häiriötilanteita koskevassa sääntelyssä.
Oppivelvollisille suunnatun koulutuksen tavoitteena on edistää opiskelijan omaehtoista oppimista ja antaa opiskelijalle valmiudet opintojen jatkamiseen perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa. Oppivelvollisen koulutuspolun jatkuvuuden kannalta on tarkoituksenmukaista, että koulutukseen kuuluvien opintokokonaisuuksien tavoitteet ja keskeiset sisällöt on mahdollista saavuttaa myös häiriötilanteen sattuessa.
Esityksen jatkovalmistelussa olisi perusteltua arvioida oppivelvollisuuttaan suorittavien oikeutta opintososiaalisiin etuihin ja oppilaitoksen ylläpitäjän velvollisuutta niiden rajatumpaan järjestämiseen häiriötilanteiden aikana.
2. Huomionne muun vapaan sivistystyön järjestämiseen häiriötilanteissa
Esityksessä ehdotetaan vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin lisättäväksi uusi 23 a §, jonka 1 momentissa säädettäisiin vapaan sivistystyön oppilaitosten varautumisvelvollisuudesta.
Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää luvan oppilaitoksen ylläpitämiseen kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Kuntien ja kuntayhtymien osalta varautumisvelvollisuudesta säädetään valmiuslaissa. Pykäläluonnoksen säännöskohtaisten perustelujen mukaan syntyy vaikutelma, että pykälässä olisi tarkoitus säätää yksityisten luvansaaneiden vapaan sivistystyön oppilaitosten, joita valmiuslain varautumisvelvollisuus ei koske, varautumisvelvollisuudesta. Kuntaliitto ehdottaa, että säännöksen sanamuoto täsmennetään siten, että 23 c §:ssä säädetty varautumisvelvollisuus koskisi muita kuin kuntia ja kuntayhtymätaustaisia vapaan sivistystyön oppilaitoksia.
3. Onko teillä täydennettävää vapaata sivistystyötä koskeviin vaikutusarviointeihin?
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että vaikutusarvioinnissa tunnistetaan vapaan sivistystyön oppijoiden moninaisuus ja erityisesti ne haasteet, joita voi liittyä esimerkiksi ikäihmisten ja maahanmuuttajien puutteellisiin digitaitoihin.
SUOMEN KUNTALIITTO
Susanna Huovinen
varatoimitusjohtaja
Minna Antila
juristi
Kuntajuristi! Liity mukaan ja hyödynnä verkostotapaamiset työsi tukena.
Sivistyksen ajankohtaistunti -webinaareissa käsitellään muun muassa varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja toisen asteen koulutukseen liittyviä teemoja. Webinaareja pidetään noin kuusi vuodessa.
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää