Suomen Kuntaliitto ry (jäljempänä Kuntaliitto) kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi vaalilain ja vaalirahoituslain muuttamisesta.
Yhdymme näkemykseen siitä, että esitys on merkityksellinen erityisesti perustuslain 14 §:ssä tarkoitettujen vaali- ja osallistumisoikeuksien toteutumisen kannalta.
Esitys koostuu kolmesta kokonaisuudesta: vaalien häiriötilanteita koskevan sääntelyn kehittämisestä, äänestyslippujen uudistamisesta sekä vaalirahoituslain tarkistamisesta. Kuntaliitto pitää esityksen tavoitteita — vaalien sujuvuuden turvaamista poikkeustilanteissa, äänestysvirheiden vähentämistä ja vaalirahoituksen avoimuuden lisäämistä — kannatettavina. Painotamme kuitenkin, että ehdotusten toimeenpano on käytännössä kuntien vastuulla, ja niiden onnistuminen edellyttää riittävää resursointia, selkeitä valtakunnallisia ohjeita sekä käytännön toteutettavuuden huomioon ottamista.
Kuntaliitto kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että myös vaalilain muutoksenhakusäännöksiin liittyy muutospainetta niiden epäselvyyden vuoksi. Esimerkkinä voidaan mainita Espoon keskusvaalilautakunnan päätös 13.5.2025 (§ 36), jolla lautakunta korjasi jo vahvistetussa kuntavaalien 2025 tuloksessa (16.4.2025 § 33) olleita äänten kirjaus- ja laskuvirheitä hallintolain 51 §:n nojalla tehtynä itseoikaisuna. Korjaus vaikutti myös valtuuston kokoonpanoon, kun yksi ehdokas tuli valituksi valtuutetuksi toisen sijasta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisussa 2.5.2013 (13/0278/3) hyväksyttiin vastaavanlainen kirjoitusvirheen korjaus vahvistetussa vaalituloksessa hallintolain nojalla tehtynä itseoikaisuna.
Tapaus osoittaa, että on tulkinnanvaraista, missä määrin ja millä edellytyksillä jo vahvistettua ja vaalilain mukaisen valitusajan piirissä olevaa vaalitulosta voidaan korjata yleislainsäädännön eli hallintolain itseoikaisusäännösten nojalla, ja miten tämä suhteutuu vaalilain omiin muutoksenhaku- ja korjausmenettelyihin. Kuntaliiton näkemyksen mukaan olisi perusteltua selkeyttää vaalilaissa, sovelletaanko vahvistettuun vaalitulokseen tehtäviin korjauksiin hallintolain itseoikaisusäännöksiä vai edellyttävätkö tällaiset korjaukset vaalilain mukaista erillistä menettelyä. Tämä turvaisi äänestäjien ja ehdokkaiden oikeusturvaa sekä vaalituloksen luotettavuutta ja ennustettavuutta yhdenmukaisesti kaikissa kunnissa.
Myös Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin vaalitarkkailuraportissa vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleista (Recommendation 532 (2025)) esitetään kehittämisehdotuksia vaalilain muutoksenhakusääntelyyn. Raportin mukaan nykyinen oikeussuojakeinojen järjestelmä on vaalien aikana rajallinen: laissa ei ole sitovia määräaikoja riitojen ratkaisemiselle, eikä kaikkia vaaliprosessin vaiheita, kuten ehdokasasettelua koskevia päätöksiä, voida riitauttaa välittömästi. Kongressi suosittaa, että Suomen viranomaiset vahvistavat vaaleja koskevaa valitus- ja oikaisujärjestelmää säätämällä selkeistä ja oikea-aikaisista oikeussuojakeinoista koko vaaliprosessin ajaksi.
Kuntaliitto yhtyy näkemykseen siitä, että vaalilain muutoksenhakusääntelyä on tarpeen kehittää. Sääntelyn tulee olla selkeää ja oikeusturvan kannalta luotettavaa sekä äänestäjille, ehdokkaille että vaaliviranomaisille, ja sitä tulisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena — ei yksittäisinä, toisistaan irrallisina säännöksinä — jotta vahvistetun vaalituloksen korjaamisen, valitusaikojen ja oikeussuojakeinojen keskinäinen suhde on ennakoitavissa kaikissa tilanteissa.
Kuntaliitto kannattaa ehdotusta koskien varajäsenten määrän jättämistä avoimeksi, kuten kunnallisten vaaliviranomaisten osalta jo on säädetty. Vaalipiirissä on oltava aina toimivaltainen vaalipiirilautakunta.
Kuntaliitto kannattaa ehdotusta, jonka mukaan poikkeuksellisessa tilanteessa keskusvaalilautakunnalla olisi mahdollisuus valita vaalilautakuntiin ylimääräisiä varajäseniä. Käytännössä tulkinnanvaraa tullee ilmenemään arvioitaessa, mitä on pidettävä säännöksessä tarkoitettuna ”ennakoimattomana tilanteena”.
Kuntaliitto katsoo, että keskusvaalilautakunnille ehdotettu laajempi toimivalta edellyttää kunnilta etukäteistä varautumista: riittävää henkilöstöresurssia, toimivia varahenkilöjärjestelyjä sekä valmiutta tehdä päätöksiä tiukalla aikataululla myös ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän aikana. Muutoksen onnistunut toimeenpano edellyttää, että kunnille turvataan tähän tarvittavat voimavarat.
Kuntaliitolla ei ole ehdotukseen lausuttavaa.
Kuntaliitto pitää ehdotusta laitosäänestyspäivien lisäämisestä kahdesta neljään sinänsä kannatettavana. Muutos on perusteltu keino vahvistaa äänioikeuden toteutumista erityisesti ikääntyvän väestön näkökulmasta ja tukee vaalien saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.
Perusteluissa todetaan, että laitosäänestyksen organisoinnista ja kustannuksista vastaa kunta. Perustelujen mukaan laitosäänestyspäivien kustannukset syntyvät pääosin vaalitoimikunnan kokouspalkkioista, ja tosiasiallisesti kokouspalkkiokustannuksiin vaikuttaa muun muassa se, miten vaalitoimikuntien työ organisoidaan. Taloudellisia vaikutuksia on perustelujen mukaan kuitenkin vaikea arvioida tarkasti, mutta normaalioloissa muutoksen ei arvioida juurikaan nostavan nykyisiä kustannuksia. Yksi esityksen kolmesta vaaleihin liittyvästä asiakokonaisuudesta on kuitenkin yleisten vaalien toimintaedellytysten parantaminen häiriötilanteissa. Enimmäispäivien määrän lisääminen neljään päivään oli käytössä covid-19-pandemian aikana toimitetuissa kuntavaaleissa. Kuntaliiton käsityksen mukaan pandemia nosti laitosäänestyskustannuksia.
Kuntaliitto huomauttaa lisäksi, että laitosäänestyspäivien lisääminen kasvattaa kuntien resurssitarvetta myös normaalioloissa: väestömäärältään suurissa kunnissa haasteena on erityisesti riittävän vaalitoimikuntahenkilöstön löytäminen usealle päivälle sekä aikataulujen ja kustannusten yhteensovittaminen. Muutoksen todellisia vaikutuksia näihin tekijöihin olisi syytä arvioida tarkemmin.
Kuntaliitto vaatii, että valtion kunnille valtiollisista vaaleista aiheutuvista kustannuksista maksamien korvausten on vastattava nykyistä paremmin kuntien todellisia menoja. Eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän jokaiselta vaaleissa äänioikeutetulta kunnan asukkaalta, mutta nykyisellään korvaukset kattavat vain noin puolet todellisista kustannuksista.
Lisäksi edellytämme, että hyvinvointialueet myös tosiasiallisesti korvaavat kunnille aluevaaleista aiheutuvat kustannukset lain edellyttämällä tavalla täysimääräisesti.
Kuntaliitto kannattaa tätä ehdotusta. Yhdymme näkemykseen siitä, että ehdotetut muutokset turvaavat vaalitarkkailun asianmukaista toteuttamista ja parantavat valtuutushakemusten käsittelyn oikeusvarmuutta. Käsityksemme mukaan käytännössä tulkinnanvaraa tullee ilmenemään sen arvioimisessa, mitä on pidettävä ”vaalien kulun merkittävänä häirintänä”.
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että oikeusministeriö laatii vaaliviranomaisille yhtenäisen valtakunnallisen ohjeistuksen siitä, milloin ja miten tarkkailijan toimintaan voidaan puuttua — muutoin tulkinnat saattavat vaihdella kunnittain ja aiheuttaa epäselvyyttä vaalipaikoilla.
Kuntaliitto huomauttaa lisäksi, että esitysluonnoksessa ei ole huomioitu mahdollisia akuutteja turvallisuusuhkia, jotka voisivat tilapäisesti keskeyttää äänestyksen vaalipäivänä tai ennakkoäänestyksen aikana - esimerkkinä voidaan mainita miehittämättömien ilma-alusten aiheuttamat vaaratilanteet.
Kuntaliitto esittää, että joko vaalilaissa itsessään tai vähintään oikeusministeriön valtakunnallisessa ohjeistuksessa määriteltäisiin selkeät toimintamallit äänestyksen keskeyttämiselle ja äänestyspaikan evakuoinnille. Näin voidaan varmistaa, että vaalien sujuvuus, äänioikeuden käytön turvaaminen ja vaalituloksen luotettavuus eivät ole kiinni yksittäisen kunnan tai vaaliviranomaisen tilannekohtaisesta harkinnasta.
Kuntaliitto pitää ehdotusta kannatettavana. Vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleissa hylättyjen äänten määrä osoitti, että järjestelyt olivat monille äänestäjille vaikeasti hahmotettavia oikeusministeriön toteuttamista muutoksista ja vaaliviestinnästä huolimatta. Ehdotetut muutokset värien ja muotojen hyödyntämisestä voivat vähentää virheellisiä äänestystapahtumia erityisesti samanaikaisissa vaaleissa, ja ne merkitsevät kaksien yhtäaikaisesti toimitettavien vaalien sekaantumisvaaran selvää vähenemistä.
Kuntaliitto pitää ehdotettua muutosta kannatettavana. Kiinnitämme kuitenkin huomiota pykälätekniseen epätarkkuuteen: ehdotettavan 10 §:n 2 momentissa viitataan 11 a §:n 3 momentissa tarkoitettuihin tietoihin ja selvityksiin, mutta ehdotettavassa uudessa 11 a §:ssä on vain kaksi momenttia. Viittauksen tulisi siten koskea 11 a §:n 2 momenttia.
Kuntaliitto katsoo, että ehdotus lainan maksamiseen saadun tuen ilmoittamisrajan nousemisesta 1 500 eurosta 2 000 euroon heikentää tosiasiallisesti kansalaisten tiedonsaantia vaalirahoituksesta.
Kuntaliitto suhtautuu esitykseen kokonaisuutena myönteisesti. Esitys parantaa vaalien häiriönsietokykyä, selkeyttää äänestämistä ja vahvistaa vaalirahoituksen avoimuutta. Toimeenpanon onnistuminen edellyttää kuitenkin riittävää resursointia, selkeää valtakunnallista ohjeistusta sekä käytännön toteutettavuuden huomioimista.
Kuntaliitto katsoo lisäksi, että valtion kunnille vaaleista maksamien korvausten tulisi vastata nykyistä paremmin kuntien todellisia kustannuksia ja että hyvinvointialueiden tulee korvata kunnille aluevaaleista aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti. Esityksessä tulisi ottaa huomioon myös vaalipaikkoihin kohdistuvat äkilliset turvallisuustilanteet sekä vaalilain muutoksenhakusäännösten kehittämistarve.
SUOMEN KUNTALIITTO
Ida Sulin
johtava juristi
Kuntajuristi! Liity mukaan ja hyödynnä verkostotapaamiset työsi tukena.
Webinaareissa käsitellään kuntien päätöksentekoa, johtamista, organisoitumista sekä demokratiaa ja luottamushenkilötoimintaa.