Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa.
Esityksen mukaan opiskelijan perheenjäsenen oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä olisi, että opiskelija on oleskellut Suomessa vähintään yhden vuoden ajan ennen perheenjäsenen hakemuksen jättämistä.
Kuntaliitto arvioi, että odotusaika voi turvata nykyistä paremmin opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä toimeentuloa, edistää hallittua maahantuloa ja ehkäistä väärinkäytöksiä. Odotusaika voi antaa opiskelijoille realistisemman kuvan Suomessa asumisen kustannuksista ennen perheen tuomista maahan.
Kuntaliitto katsoo, että odotusaika voi kuitenkin heikentää Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta opiskelumaana. Muutoksen myötä myös perheet, joilla on lähtökohtaisesti realistiset suunnitelmat ja hyvät taloudelliset edellytykset perheensä toimeentulon varmistamiseksi, valitsisivat opiskelukohteeksi toisen maan.
Opiskelijat ja heidän puolisonsa nähdään kunnissa tärkeänä työllisten ryhmänä sekä merkittävänä potentiaalina alueiden elinvoiman edistämisessä. Mikäli työvoiman kysyntä alueilla kasvaa nopeasti, voi perheenyhdistämisen lainsäädännön tiukentaminen näkyä yhä selvemmin myös osaavan työvoiman saatavuuden heikentymisenä.
Yhdenvertaisuuden näkökulmasta esitys kohdistuu kolmansien maiden kansalaisiin ja voi siten lisätä eriarvoisuutta eri opiskelijaryhmien välillä. Esityksessä todetaan, että puolisosta ja lapsista erossa olemisen hyvinvointi- ja kotoutumisvaikutuksista perheellistyneisiin kansainvälisiin opiskelijoihin ei löydy tutkimustietoa. Kunnat kuitenkin arvioivat esitetyllä odotusajalla ja perheestä erossaololla olevan heikentävä vaikutus perheellisten opiskelijoiden hyvinvointiin, kotoutumiseen ja opiskelumenestykseen. Erityisesti kahden vuoden maisteriopiskelijoiden lapset ehtisivät odotusajan vuoksi osallistua usein ainoastaan valmistavaan opetukseen. Tämä haastaisi kotoutumista pitkällä aikavälillä. On lisäksi huomioitava, että odotusajan tilanteessa perheen kuluja syntyy kahteen maahan.
Odotusaika vaikuttaisi kotoutumispalvelujen kysyntään ja palvelutarpeiden ennakointiin kunnissa. Odotusaika vähentäisi kotoutumisen alkuvaiheen palveluita tarvitsevien asiakkaiden määrää tilapäisesti heti lain voimaantulon jälkeen. Asiakasmäärän asettuminen pidemmällä aikavälillä riippuisi siitä, miten muutos vaikuttaisi perheellisten opiskelijoiden hakeutumiseen Suomeen. Kunnissa arvioidaan, että opiskelijaksi hakeutuminen voi vähentyä esitetyn muutoksen myötä pysyvämmin.
Kuntaliitto katsoo, että opiskelijoiden perheenyhdistämisen odotusajan asettaminen on perusteltua, mutta sen pituuden ja kohdentamisen oikeasuhtaisuutta on syytä arvioida suhteessa kotoutumiseen, perhe-elämään, opiskelijoiden hyvinvointiin ja alueiden elinvoimaan. Kokonaisuutena lakiuudistuksen ei tulisi heikentää osaavan työvoiman saatavuutta.
Kuntaliitto pitää sääntelyn yhdenmukaistamista lähtökohtaisesti kannatettavana. Esitys käsittelyaikojen pidentymisestä on kuitenkin heikennys nykyiseen. Esitys johtaisi tilanteeseen, jossa opiskelija saapuu maahan ilman varmuutta perheenjäsenen oleskeluluvan saamisesta sekä perheenyhdistäminen mahdollistuisi aikaisintaan puolitoista vuotta opiskelijan oleskelun alkamisesta. Kuntaliitto katsoo, että pidentyvää käsittelyaikaa ei voida pitää kohtuullisena ja Suomen kilpailukykyä lisäävänä.
Kielitaidon varmistaminen oleskeluluvan edellytyksenä on lähtökohtaisesti kannatettava tavoite, sillä se tukee opintojen sujumista ja ehkäisee väärinkäytöksiä.
Toisen asteen koulutuksen osalta kielitaitoedellytyksen soveltamista tulisi kuitenkin täsmentää, sillä sääntelykokonaisuus jää tältä osin vaikeaselkoiseksi.
Esityksen mukaan oppilaitos arvioi kielitaidon riittävyyden ja laatii siitä todistuksen, jonka perusteella Maahanmuuttovirasto lähtökohtaisesti katsoo edellytyksen täyttyvän. Oppilaitoksen arviolle annetaan näin aiempaa suurempi merkitys oleskeluluvan myöntämisessä, mikä käytännössä laajentaa koulutuksen järjestäjien roolia maahanmuuton ohjaamisessa. Vaikka varsinainen päätösvalta säilyy viranomaisella, järjestely tosiasiallisesti siirtää arviointivastuuta osin oppilaitoksille.
Lisäksi Kuntaliitto huomauttaa, että mikäli kielitaitoedellytyksen todistamista koskevaan sääntelyyn jää tulkinnanvaraa, voi soveltamiskäytännöissä syntyä eroja oppilaitosten välillä, mikä voi vaikeuttaa opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Myös käytännöt rajalla tapahtuvaan puuttumiseen tulee olla selkeitä ja kohtelu yhdenvertaista.
Kuntaliitto muistuttaa, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (64 §) mukaan kunnille ja koulutuksen järjestäjille on korvattava uudet ja laajenevat tehtävät täysimääräisesti valtion varoista. Tätä ei esityksen vaikutusten arvioinnissa ole huomioitu.
Kuntaliitto kannattaa esitystä toimeentuloedellytystä koskevasta asetuksenantovaltuudesta. Toimeentuloedellytysten perusteluissa tulisi huomioida opiskelijan tosiasialliset elinkustannukset, pääkaupunkiseudun asumisen korkeammat kustannukset sekä koulutusastekohtaiset erot. Toimeentuloedellytysten taso ja tason perustelu tulee arvioida myös erityisesti alaikäiset opiskelijat huomioiden, jotta perheenjäsenillä on kyky turvata alaikäisten opiskelijoiden opiskelu Suomessa.
Opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä toimeentulon varmistamisessa on tunnistettava myös erilaisten välittäjien ja ns. koulutusagenttien rooli. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että Suomen elinkustannuksista ja työllistymisestä välittyvä tieto on luotettavaa, realistista ja ajantasaista, jotta muuttajien odotukset muodostuvat kestävälle pohjalle. Opiskelijarekrytoinnin eettisyyden varmistamiseksi ja ei-toivottavaan toimintaan puuttumiseksi on etsittävä ratkaisuja yhteistyössä eri toimijoiden näkökulmat huomioiden.
SUOMEN KUNTALIITTO
Maija Niskavirta
projektipäällikkö
Maija Lehtimaa
maahanmuutto- ja kotoutumisasiantuntija
Miten kunnat voivat menestyä murroksen keskellä? Järjestämme keväällä 2026 sarjan webinaareja väestönmurroksesta.
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää
Webinaareissa käsitellään kuntien päätöksentekoa, johtamista, organisoitumista sekä demokratiaa ja luottamushenkilötoimintaa.