Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua työllisyyspolittisesta tuesta yhdistyksille ja säätiöille.
Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman ”Vahva ja välittävä Suomi” kuntouttavaa työtoimintaa koskevan kirjauksen toimeenpanoon. Hallitusohjelman toimeenpanemiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut luonnoksen hallituksen esitykseksi sosiaalipalveluiden uudistamiseksi. Osana ehdotusta laki kuntouttavasta työtoiminnasta ehdotetaan kumottavaksi.
Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti hallitusohjelman toimeenpanon arviomuistiomenettelyllä työvoimapalveluiden kehittämiseksi. Keväällä 2026 hallitus lisäksi linjasi osana työllisyyden edistämisen tavoitteita, että käyttöön otettaisiin uusi työvoimapoliittinen tuki, jonka työvoimaviranomaiset voisivat myöntää kolmannelle sektorille pitkään työttömänä olleille kohdennettavaan toimintaan.
Kuntaliitto kannattaa esitystä, vaikkei se täysin vastaa hallitusohjelman kuntouttavaan työtoimintaan liittyvää kirjausta. Kuntaliitto pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että työvoimaviranomaisille ehdotetaan mahdollisuutta myöntää yhdistyksille ja säätiöille työllisyyspoliittista tukea pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työnhaun ja työllistymisen edellytysten vahvistamiseen. Esityksessä tunnistetaan järjestöjen tärkeä rooli työllisyyden edistämisessä ja se mahdollistaa paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin perustuvien, joustavien ja asiakaslähtöisten toimintamallien kehittämisen.
Pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden tilanteiden ratkaisemiseksi on tärkeä löytää uudenlaisia palvelumahdollisuuksia. Esitys tarjoaa työllisyysalueille uuden työkalun heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallisuuden, toimintakyvyn ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen. Tuen tarkoitus sekä myös työvoimaviranomaisen mahdollisuus ohjata toimintaan ilman tiukkoja aikarajoja, jos asiakkaan tunnistetaan olevan heikommassa työmarkkina-asemassa ja hyötyvän palvelusta/toiminnasta, ovat kannatettavia.
Esityksen mukaan myönnettävällä tuella toteutettavaa toimintaa ei lueta työvoimapalveluksi. Linjaus ei ole täysin johdonmukainen, sillä palveluun osallistuminen voidaan määritellä työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa velvoittavaksi ja palveluun osallistumiseen on kytketty työttömyysturvalain sanktiojärjestelmään. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että työllisyyspoliittisella tuella järjestetty palvelu määritellään järjestämislaissa työllistymistä edistäväksi palveluksi sekä asiakkaan oikeusturvan että palveluekosysteemin johdonmukaisuuden takia.
On tärkeä kuitenkin erottaa, mikä on työllistymistä edistävää ja mikä osallisuutta kasvattavaa. On tunnistettava, että työnhakijoiden joukossa on myös paljon sellaisia henkilöitä, joilla on työllistymishaasteiden lisäksi sosiaalisia, terveydellisiä tai toimintakykyyn liittyviä haasteita. Toimeentulotukiasiakkaiden, jotka tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluja, tulisi jatkossa siirtyä kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen tilalle valmisteltavan Työikäisten toimintakyvyn ja tuen palveluun.
Kuntaliitto kannattaa tuen kohdistamista järjestöille, joilla on kokemusta heikommassa työmarkkina-asemassa olevien tukemisesta. Kuntaliitto tunnistaa järjestöt tärkeänä kumppanina ja toimijoina, joilla on asiantuntijuutta myös pitkään työttömänä olleiden tukemisesta. Ne tavoittavat ihmisiä, jotka eivät aina muutoin löydä palvelujen piiriin, ja tarjoavat matalan kynnyksen apua silloin, kun ongelmat ovat vasta syntymässä tai elämäntilanne on vaikea. Järjestöillä on erityisosaamista päihde- ja mielenterveysongelmista ja syrjäytymiseen liittyvistä haasteista sekä vaikeasti työllistyvien tukemisesta. Kolmannella sektorilla on tärkeä rooli erityisesti niiden asiakkaiden tukemisessa, joille avoimet työmarkkinat eivät ole realistinen tavoite.
Kolmannen sektorin toimijoille on kertynyt erityistä osaamista heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tavoittamisesta, matalan kynnyksen toiminnan järjestämisestä sekä osallisuuden, yhteisöllisyyden ja työelämävalmiuksien vahvistamisesta. Järjestöt voivat tavoittaa myös henkilöitä, joiden luottamus julkisiin palveluihin ja viranomaisiin on heikko.
Kuntaliitto pitää tuettavan toiminnan rajoituksia lähtökohtaisesti perusteltuina ja tarpeellisina. Työllisyyspoliittisella tuella rahoitettavan toiminnan tulee säilyä tarkoituksenmukaisena eikä se saa vääristä kilpailua tai korvata varsinaisia työmarkkinoita. Toiminnan tulee kuitenkin olla tavoitteellista ja työelämään suuntautuvaa.
Kuntaliitto pitää kannatettavana, että tuettavaa toimintaa ei rajoiteta kuvaamalla sitä liian yksityiskohtaisesti. Työmarkkinatilanteet, asiakasrakenteet ja tarpeet ovat erilaisia työllisyysalueilla. Väljyys antaa kunnille/työvoimaviranomaisille mahdollisuuden kehittää rahoituksen avulla kullekin alueelle sopivia, tarvelähtöisiä tuen muotoja joustavasti yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Myös kolmannen sektorin toimijoiden kokonaisuus on alueilla vaihteleva, joka vaikuttaa myös siihen, millaisia tukimuotoja voidaan kehittää.
Kuntouttavan työtoiminnan suoriin korvauksiin on varattu valtion talousarviossa vuosina 2024 ja 2025 noin 30 miljoonaan euroa sekä vuonna 2026 noin 25 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueet käyttivät Valtiokonttorille raportoitujen taloustietojen mukaan kuntouttavaan työtoimintaan vuonna 2024 yhteensä yli 70 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 taloustiedot eivät ole vielä saatavilla.
Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärissä havaitaan laskua viime vuosina. Vuosina 2022–2024 kuntouttavassa työtoiminnassa oli vuositasolla yhteensä noin 32 000–35 000 asiakasta, kun taas vuoden 2025 tilastoissa toiminnan piirissä oli kokonaisuudessaan enää noin 25 000 asiakasta. Kuukauden lopun mukainen asiakasmäärä on laskenut vuoden 2025 osalta 32 prosenttia verrattuna vuoteen 2022.
Kunnille siirtyvä rahoitus (13 miljoonaa euroa) on jäämässä voimakkaasti alimitoitetuksi todelliseen palvelutarpeeseen sekä kuntouttavan työtoiminnan aiempiin kokonaiskuluihin suhteutettuna. Kunnille siirtyvän rahoituksen tulisikin perustua minimissään valtion talousarvion mukaiseen tasoon, vaikkakin tämäkään taso ei vastaa kuntouttavan työtoiminnan aiempaa kulutasoa.
Kuntaliitto kannattaa työllisyyspoliittisella tuella järjestettävien palvelujen velvoittavuutta, jos palveluun osallistumisesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Toiminnan velvoittavuus voi vahvistaa asiakkaiden sitoutumista osallistumiseen ja se antaa myös palveluntuottajille mahdollisuuden edellyttää asiakkailta aktiivista osallistumista.
Kuntaliitto katsoo, että työllisyyspoliittisella tuella järjestettävään palveluun osallistuvasta työnhakijasta tulee antaa työllisyyspoliittinen lausunto työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle ja työnhakija on palveluun osallistuessaan oikeutettu kulukorvaukseen muiden järjestämislain mainittujen palvelujen mukaisesti.
Esitys liittyy pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelman kuntouttavaa työtoimintaa koskevan kirjauksen toimeenpanoon. Tähän liittyvää vaikutusten arviointia on tehty sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi sosiaalipalveluiden uudistamiseksi. Esityksessä taloudelliset vaikutukset oli arvioitu valtion järjestämisaikana olleeseen työllisyyspoliittisen avustuksen asiakasmääriin viideltä alueelta vuosina 2016–2021. Työllisyyspoliittinen avustus lakkautettiin työvoimapalvelu-uudistuksen yhteydessä. Työllisyyspoliittisen avustuksen piirissä olleet asiakkaat olivat lähempänä työmarkkinoita kuin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat.
Kuntaliitto katsoo, että esityksen taloudelliset vaikutusarviot tulisi laskea kuntouttavan työtoiminnan aiempien asiakasmäärien, kustannusten, asiakkaiden laaja-alaisemman palvelutarpeen sekä toimeentulotuelta ohjautuvien asiakasmäärien mukaisesti.
Esitys luo uuden rahoitus- ja ohjaustehtävän, joka edellyttää hakumenettelyjen valmistelua, päätöksentekoa, maksatusta, seurantaa, valvontaa sekä laajaa yhteistyötä järjestöjen ja hyvinvointialueiden kanssa. Viranomaistyö tulee esityksen myötä lisääntymään hallinnollissa tehtävissä ja näitä kustannuksia tulee seurata ja arvioida osana kuntien/työllisyysalueiden rahoituksen kokonaisuutta.
Työllisyyspoliittisella tuella järjestettävien palvelut eivät voi korvata sosiaalihuoltolain muutosesityksessä esitettyjä työikäisten työkyvyn ja osallisuuden palveluja tai muita sosiaalipalveluja. Jatkossa on tärkeää turvata sosiaalihuoltolain mukaisen palvelujen saatavuus ja hyvinvointialueille tulee myös asettaa työllistymisen edistämisen kannusteet.
Esityksessä ehdotettu uuden tehtävän rahoitustarve, 13 milj. euroa vaikuttaa vähäiseltä, kun otetaan huomioon aiemmat panostukset kuntouttavaan työtoimintaan sekä aiemman lakiuudistuksen myötä tulleet uudet asiakkaat. Palvelun kustannuksia tulee seurata ja rahoitusta kasvattaa tarpeen vaatiessa.
SUOMEN KUNTALIITTO
Erja Lindberg
kehittämispäällikkö
Miten kunnat voivat menestyä murroksen keskellä? Järjestämme keväällä 2026 sarjan webinaareja väestönmurroksesta.