VN/6791/2026 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle eräitä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle eräitä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi 

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=6dbf5859-12ff-4605-b3ea-41f4c3e835cb 

Esityksessä ehdotetaan muutoksia KEHA-keskuksen työllisyyspalveluihin ja kansainväliseen rekrytointiin liittyviin tehtäviin. KEHA-keskuksen tarjoama työvoimaviranomaisille suunnattu oikeudellinen tuki, osaamisen kehittämisen tuki ja monialaisen palvelun tuki esitetään lakkautettavan. Lisäksi lakkautettaisiin KEHA-keskuksen tehtäväksi säädetyt työllisyyspalveluihin kytkeytyvät valtakunnalliset asiakas- ja neuvontapalvelut sekä nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan valmennus. Yritystoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen liittyvät valtakunnalliset tieto- ja neuvontapalvelut siirrettäisiin elinvoimakeskusten tehtäväksi. Kansainvälisen rekrytoinnin tehtävät ehdotetaan uudelleen järjestettävän siten, että KEHA-keskukselta poistettaisiin tehtävä hoitaa osaajien maahanmuuton edistämiseen liittyviä valtakunnallisia palveluita ja siirrettäisiin kyseiset palvelut Business Finland Oy:lle. Samalla ehdotetaan laissa täsmennettävän KEHA-keskuksen kansainvälisen rekrytoinnin tiedolla johtamisen ja eurooppalaisen työnvälitysverkoston koordinointiin liittyviä tehtäviä. 

1. Nykytila ja sen arviointi

TE-uudistuksen yhteydessä KEHA-keskukseen jäi useita tuki- ja substanssitehtäviä, joilla turvattiin TE-palveluiden sujuvaa siirtymää kuntiin sekä toimeenpanon onnistumista. Osa näistä tehtävistä oli puhtaasti tuki- tai substanssitehtäviä, kuten esimerkiksi monialaisen palvelun tuki ja Onni-toiminta, työvoimaviranomaisille suunnattu oikeudellinen tuki ja osaamisen kehittäminen sekä valtakunnalliset asiakas- ja neuvontapalvelut. Kuntaliitto katsoo, että olisi ollut luontevaa siirtää ne resursseineen jo heti järjestämisvastuun siirron yhteydessä kuntiin.

2. Tavoitteet

Vuoden 2025 alussa toteutetun TE-palvelu-uudistuksen jälkeen kunnat ja työllisyysalueet kokivat roolien jaon KEHA-keskuksen kanssa käytännössä epäselväksi lainsäädännöstä huolimatta. Tavoitteena on jatkossa vakiinnuttaa KEHA-keskuksen rooliksi erityisesti valtakunnalliset digi- ja datatehtävät sekä työvoimapalveluiden seuranta, tilastointi ja tiedolla johtamisen tukeminen. Päällekkäisyyksien purkamisen lisäksi muutoksella vastataan samalla myös valtionhallinnon tiukkoihin säästötavoitteisiin. Kuntaliitto pitää hyvänä sitä, että kuntien ja työllisyysalueiden rooli paikallisina palvelujen järjestäjinä selkeytyy ja vahvistuu entisestään, samalla kun KEHA-keskuksen rooli muuttuu entistä enemmän taustajärjestelmien ja tilastoinnin ylläpitäjäksi. 

Vaikka uudistuksen tavoitteena on poistaa päällekkäisyyksiä, tehtävien karsiminen valtiolta siirtää vastuuta ja painetta kuntatason resursointiin. Työnjaon selkeyttäminen lisää työllisyysalueiden kuntien riskiä omien hallintokustannusten ja asiantuntijatarpeen kasvuun, sillä valtion tarjoaman maksuttoman tuen ja tukipalveluiden lakkauttaminen pakottaa kunnat järjestämään nämä palvelut itse tai ostamaan ne markkinoilta. Uudistus kyllä vahvistaa kuntien itsenäisyyttä ja poistaa päällekkäistä neuvontaa, mutta samalla se kuitenkin siirtää aiemmin valtion budjetista maksettuja tarpeellisia tukitoimintoja kuntien ja työllisyysalueiden omalle vastuulle ilman kompensointia.

3. Ehdotukset ja niiden vaikutukset

Esityksen KEHA-selvitykseen nojaavat ehdotukset selkeyttävät KEHA-keskuksen ja työvoimaviranomaisen työnjakoa. Kuntaliitto kiittää ministeriötä selvityksen yhteydessä tehdyssä sidosryhmien kuulemisesta ja sen ottamisesta huomioon kokonaisuutta arvioitaessa. 

Kuntaliitto katsoo, että lainsäädäntöä tulee yksinkertaistaa, jotta työvoimaviranomaiset voivat jatkossa hoitaa kaikki työttömyysturvaan liittyvät tehtävät, myös vaativat asiantuntijalausunnot. Tämä selkeyttäisi KEHA-keskuksen roolia, kun se seuraa ja arvioi työvoimapalvelujen tuloksellisuutta ja toimivuutta. KEHA-keskus on tällä hetkellä osa arvioitavaa palvelujärjestelmää, kun se tekee substanssityötä, vaativia asiantuntijalausuntoja.

KEHA-selvityksen yhteydessä tehdyissä haastatteluissa keskeisten sidosryhmien näkemys oli, että KEHA:n ydintehtäviä ovat tietojärjestelmien ja palvelualustojen kehittäminen, arviointi ja tiedolla johtamisen tukeminen. Esityksessä on painotettu tiedolla johtamisen tärkeyttä ja keskeisyyttä erityisesti ministeriölle. KEHA-keskuksen rooli tiedolla johtamisen tukemisessa on myös erittäin keskeistä työvoimaviranomaisille ja se tulisi esityksessä ja tietojärjestelmien rakentamisessa huomioida vahvemmin. 

Työvoimaviranomaisille suunnatun osaamisen kehittämisen tehtävä esitetään lakkautettavaksi, pois lukien kotoutumislaissa säädetty tehtävä tukea kotoutumisen edistämisen toimijoiden osaamisen kehittämistä. Esityksessä todetaan, että KEHA-keskus vastaisi jatkossakin työvoimaviranomaisille suunnatusta työvoimapalveluiden tietojärjestelmiin liittyvästä osaamisen kehittämisestä sekä kotoutumislain mukaisesta valtakunnallisesta osaamisen kehittämisestä. Kuntaliitto katsoo, että jos työttömyysturvassa tapahtuu muutoksia, joiden vuoksi tietojärjestelmiä muutetaan, on KEHA-keskuksen tehtävä tarjota työvoimaviranomaisille työttömyysturvaan liittyvää tietojärjestelmien perehdytystä ja koulutusta, kuten myös järjestelmäkehityksen yhteydessä.

Esityksen mukaan KEHA-keskuksen tarjoama oikeudellinen tuki lakkaa. Kuntaliitto huomauttaa, että työvoimapalveluiden lainsäädäntö on monimutkaista ja vaatii jatkuvaa, yhdenvertaista tulkintaa valtakunnallisesti. Kuntaliitto katsoo, että ehdotettu oikeudellisen tuen lakkautus tulee lisäämään merkittävästi tarvetta Kuntaliiton tarjoamalle oikeudelliselle tuelle ja neuvonnalle. Erityisesti pienemmät kunnat ja yhteistoiminta-alueet ovat olleet riippuvaisia KEHA-keskuksen tuesta. 

Valtakunnallisesti oikeudellisella tuella ja yhtenäisillä soveltamisohjeilla on merkitystä työvoimapalveluiden yhdenmukaisen toimeenpanon näkökulmasta. Erilaiset tulkinnat ja soveltamiskäytännöt vaarantavat palveluiden saajien oikeusturvaa. Samalla on kuitenkin tunnistettava, että työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtyminen kunnille on lisännyt työvoimaviranomaisten vastuuta lainsäädännön tulkinnasta, henkilöstön osaamisen ylläpitämisestä, asiakkaille annettavasta tiedosta, neuvonnasta ja ohjauksesta sekä työvoimapalveluiden integraatiosta elinvoimaa vahvistavissa palvelukokonaisuuksissa, joissa työvoimapalveluiden lainsäädäntöä sovelletaan. Käytännössä lainsäädäntöuudistukset lisäävät kunnissa ja työllisyysalueilla tarvetta sisäiselle oikeudelliselle arvioinnille, henkilöstön kouluttamiselle ja yhtenäisten soveltamiskäytäntöjen muodostamiselle. 

On tärkeää, että uusien velvoitteiden toimeenpanon yhteydessä arvioidaan myös kunnille aiheutuvat välilliset vaikutukset oikeudellisen tuen lakkauttamisen osalta. Vaikka oikeudellisen tuen järjestämisestä ei säädettäisi kunnille uusia lakisääteisiä tehtäviä, voivat lisääntyvät tieto-, neuvonta- ja ohjausvelvoitteet sekä henkilöstön osaamisen ylläpitämiseen liittyvät tarpeet kasvattaa kuntien resurssi- ja kustannuspaineita. Näitä vaikutuksia tulisi arvioida osana säädösvalmistelua sekä huolehtia siitä, että valtakunnalliset tukimateriaalit, koulutus ja ohjeistus tukevat kuntien omaa lainsoveltamista ilman, että ne synnyttävät kunnille ennakoimattomia hallinnollisia tai taloudellisia vaikutuksia.

Hallituksen esityksen mukaan kotoutumislain toimeenpanoon liittyvä oikeudellinen neuvonta sekä kotoutumisen edistämisen toimijoiden osaamisen kehittämisen tehtävä säilyisivät edelleen KEHA-keskuksen vastuulla. Kuntaliitto katsoo esityksen mukaisesti, että kunnat vastaavat oman henkilöstönsä perehdytyksestä ja koulutuksesta. Kotoutumislain osalta valtakunnallisen oikeudellisen neuvonnan ja osaamisen kehittämisen säilyttämiselle voi kuitenkin olla perusteltuja syitä, sillä kotoutumislain toimeenpano ei rajoitu työvoimaviranomaisen tehtäviin, vaan siihen sisältyy myös kunnille kuuluvia kotoutumisen edistämisen tehtäviä. Tämän vuoksi lain soveltamiseen liittyviä kysymyksiä ei ole aina mahdollista erottaa työvoimaviranomaisen tehtävistä ja kunnan muusta kotoutumistyöstä. Kuntaliitto katsoo kuitenkin, että hallituksen esityksessä tulisi tarkemmin perustella, miksi kotoutumislain toimeenpanoon liittyvä oikeudellinen neuvonta ja osaamisen kehittäminen säilyvät KEHA-keskuksen tehtävinä, kun vastaavista työvoimapalveluihin liittyvistä tehtävistä luovutaan. Mikäli tehtävät säilyvät KEHA-keskuksella, niiden sisältö ja käytettävissä olevat resurssit tulisi kuvata selkeästi, jotta kunnat ja työvoimaviranomaiset voivat arvioida saatavilla olevan tuen sekä paikalliselle tasolle siirtyvän vastuun.

Esityksen mukaan lakkautettavien monialaisen palvelun tukitehtävien myötä voisi olla tarkoituksenmukaista kehittää vastaavia verkostoja alueelliselle ja kansalliselle koordinaatiolle ja mm. nuorten ja monialaisen tuen toiminnan palveluiden osalta. Verkostojen resursointi, toimintatavat ja kokoonpanot jäisivät esityksen mukaan kuitenkin työvoimaviranomaisen harkinnan varaan. Kuntaliitto pitää tärkeänä sitä, että kunnilla ja työvoimaviranomaisella on mahdollisuus itse päättää, millaiset verkostot tukevat niiden monialaista toimintaa ja sen kehittämistä. Uuteen rakenteeseen siirryttäessä on tärkeää varmistaa, ettei menetetä jo tehtyä työtä. Lisäksi Kuntaliitto huomauttaa, että verkostojen ylläpitäminen ja johtaminen edellyttää resursseja, jotka eivät esityksen mukaan ole siirtymässä kunnille. Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että tiedon kokoaminen lakisääteisten palvelujen (TYM) osalta tunnistetaan myös mukana olevien toimijoiden eli työvoimaviranomaisten, hyvinvointialueiden ja Kelan tehtäväksi. On tärkeää arvioida käytettävien järjestelmien toimivuutta ja yhteensopivuutta. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tietojärjestelmät tukevat entistä paremmin asiantuntijatyötä, ja samaan aikaan tiedolla johtamista kehitetään suoritteiden mittaamisesta vaikuttavuuden arviointiin. 

Kuluneella hallituskaudella on tehty suurehkoja leikkauksia nuorisoalan valtakunnalliseen kehittämiseen. Ohjaamo-toiminnan koordinointi ei ole osana nuorisotyön valtion budjettia, mutta käytännössä toimintaa organisoidaan myös nuorisotoimien kautta. Toiminnan koordinaatioon on myös alueilla oltu tyytyväisiä ja toimintaa on pystytty kehittämään ja laajentamaan virallisen brändin alla. Kuntaliitto pitää hyvänä, että jatkossa alueilla ja kunnilla on merkittävä rooli toiminnan kehittämisessä. Kuntaliitto kantaa huolta nuorisotyöttömyydestä ja nuorten tulevaisuususkon puutteesta. Matalan kynnyksen palveluiden merkitys ja tarve korostuu jatkossa. Kuntaliitto pitää huolestuttavana, että nuorivaikutusten arviointi puuttuu lausuntoehdotuksesta mm. Onni-toiminnan lakkauttamisen seurauksista. 

Kuntaliitto katsoo, että kansainvälisen rekrytoinnin valtakunnallisten palveluiden siirto Business Finland Oy:lle selkeyttäisi valtakunnallisten kansainvälisen rekrytoinnin palveluiden vastuita sekä KEHA:n roolia tiedon kokoamisessa. Muutos voi myös vahvistaa kv-rekrytointipalveluiden tunnettuutta yritysten sekä elinvoima- ja TKI-toimijoiden keskuudessa. Samalla on varmistettava, että kansainvälisen rekrytoinnin toimintojen yhteys säilyy myös työnvälitys- ja kotoutumispalveluihin. Kansainvälisen rekrytoinnin määrät ja työnantajien palvelutarpeet vaihtelevat merkittävästi eri alueilla. Kuntaliitto katsoo, että valtakunnallisia kansainvälisen rekrytoinnin palveluita tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä kuntien ja työnantajien kanssa. Palveluiden tulee vastata työnantajien keskeisimpiin tarpeisiin sekä muodostaa yritysten sijainnista riippumatta selkeän palveluketjun, täydentäen kuntien tekemää työtä.

Kuntaliitto katsoo, että työnantajapalveluihin kohdistuvia muutoksen vaikutuksia yrityksiin tulisi arvioida myös työvoimaviranomaisten näkökulmasta. Mikäli työnantajaneuvonnan painopiste siirtyy aiempaa enemmän työvoimaviranomaisille, voi tästä aiheutua kunnille välillisiä resurssi- ja kustannusvaikutuksia, vaikka uusia lakisääteisiä tehtäviä ei säädettäisikään. Vaikutusten arvioinnissa tulisi tunnistaa myös nämä käytännön toimeenpanosta aiheutuvat vaikutukset sekä varmistaa, että työvoimaviranomaisilla on riittävät edellytykset vastata yritysten kasvavaan neuvontatarpeeseen. Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että tehtävien uudelleenjärjestely ja yritysten TE-aluehallinnon asiointipalvelua sekä Työmarkkinatorin sähköistä asiointia koskevan neuvonnan päättyminen lisäävät työvoimaviranomaisiin kohdistuvaa neuvonta- ja ohjauskysyntää. Kunnat eivät voi neuvoa eikä ohjeistaa KEHA-keskuksen vastuulle kuuluvien tietojärjestelmien käyttöä. 

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tietojärjestelmien ja tiedonkeruun kehittämisessä tulee tehdä tiivistä yhteistyötä kuntien ja työvoimaviranomaisten kanssa, jotta ratkaisut vastaavat käytännön palveluprosessien tarpeita ja tukevat tiedolla johtamista sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tietojärjestelmiä kehitetään ensisijaisesti hyödyntämällä olemassa olevia ratkaisuja ja rakenteista tietoa siten, ettei työvoimaviranomaisille tai kunnille synny ennakoimattomia taloudellisia kustannuksia, erillisiä järjestelmäinvestointeja tai muuta hallinnollista lisäkuormitusta. Tietojärjestelmien tulee tukea perusasiantuntijatyötä, vaikuttavuuden arviointia, tietoon perustuvaa päätöksentekoa sekä työllisyyttä edistävien palveluiden pitkäjänteistä kehittämistä. Samalla tulee edistää avoimien ja yhteen toimivien rajapintaratkaisujen hyödyntämistä, jotta tieto liikkuu sujuvasti eri tietojärjestelmien välillä ja sitä voidaan hyödyntää tehokkaasti sekä paikallisessa että valtakunnallisessa tiedolla johtamisessa.

KEHA-keskuksen hallinnoimien valtakunnallisten tietojärjestelmien toimivuus on kriittinen tekijä kuntien työllisyysalueiden arjessa, sillä kunnilla on järjestelmiin lakisääteinen käyttövelvoite. KEHA-keskukseen kohdistuvat säästöt vaikeuttavat valtakunnallisten järjestelmien ja automaation kehitystyötä. Kuntaliitto pitää tärkeänä, ettei valtion leikatessa KEHA-keskuksen määrärahoja ja tehtäviä, tietojärjestelmien integraatiokustannuksia ja digituen tarvetta valu kuntien maksettavaksi. Kuntien ei tule joutua rakentamaan kalliita erillisratkaisuja omien tietotarpeidensa täyttämiseksi. Jos työllisyysalueilla on käytössä paljon erilaisia järjestelmätoimittajia, muodostuu integraatiokokonaisuudesta helposti pirstaleinen. Lisäksi häiriöiden juurisyiden selvittäminen ja muutosten vaikutusten arviointi vaatii kunnilta merkittävästi it-asiantuntijaresursseja. Tietojärjestelmien tulee tukea vaikuttavuuden seurantaa siten, että palvelun jälkeisiä työllisyys-, koulutus-, elinvoima- ja muita vaikuttavuustietoja voidaan hyödyntää päätöksenteossa ilman uusia manuaalisia tehtäviä työvoimaviranomaisille. Laadukas vaikuttavuuden arviointi mahdollistaa pitkäjänteisen kehittämisen, parhaiden toimintamallien tunnistamisen ja laajemman hyödyntämisen sekä tukee näyttöön perustuvaa päätöksentekoa tulevaisuuden palvelu- ja rahoitusratkaisuissa. Arviointivastuun tulee jakautua tarkoituksenmukaisesti työvoimaviranomaisten, valtion toimijoiden sekä tiedolla johtamiseen keskittyvien yksiköiden kesken siten, ettei työvoimaviranomaisille muodostu uusia pysyviä arviointi- tai raportointivelvoitteita.

4. Muut toteuttamisvaihtoehdot 

Esityksessä ei ole erikseen arvioitu työllisyyspalveluiden osalta muita toteuttamisvaihtoehtoja. Nykytilan säilyttäminen olisi ehkä ollut kunnille helpoin vaihtoehto, mutta se ei olisi purkanut käytännössä havaittuja rooliepäselvyyksiä eikä vastannut valtion säästötavoitteita. Valtion tiukkojen säästötoimenpiteiden vuoksi KEHA-keskus olisi joutunut todennäköisesti joka tapauksessa karsimaan henkilöstöään, mikä olisi voinut johtaa KEHA-keskuksen kunnille tarjoamien palveluiden laadun hallitsemattomaan heikkenemiseen.

5. Lakiehdotukset ja niitä koskevat säännöskohtaiset perustelut

a. Laki elinvoimakeskuksista sekä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta 

3 mom: Ennakointia tekee jo tällä hetkellä moni eri taho, joten ei ole tarkoituksenmukaista kasvattaa KEHA-keskuksen tehtäviä ennakoinnilla.

6 mom: Poistetaan, sillä ei ole tarkoituksenmukaista, että KEHA-keskus antaa oikeudellista neuvontaa kotoutumisen edistämisestä.  

b. Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä annetun lain 17 ja 18 §:n kumoamisesta  

17 §:n tehtävät tulisi siirtää resursseineen kunnille, koska tehtävä olisi jo alun perinkin kuulunut työvoimaviranomaisten järjestettäväksi.

18 §: Tärkeä, mutta kenelle vastuu ja resurssi? Yhteistyö vaatii resursointia.                                     

c. Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain muuttamisesta   

112 §: Poistetaan ehdotettu ennakoinnin tehtävä. Asetuksella ei ole syytä antaa KEHA-keskukselle uusia tehtäviä, ja ennakointia tekee jo moni muu taho.                                         

6. Lakia alemman asteinen sääntely 

Jos lakia alemman asteisella sääntelyllä (esimerkiksi ministeriöiden antamilla soveltamisohjeilla) asetetaan kunnille uusia, yksityiskohtaisia velvoitteita tai toimintatapoja työnantajapalvelujen järjestämisestä, se sotii normien purkamisen tavoitetta vastaan. Kun vastuita siirretään kunnille, pitää kunnilla olla myös vapaus päättää palvelujensa käytännön järjestämisestä ilman valtion liiallista mikromanagerointia.

7. Voimaantulo

Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026, ja muutosten on kaavailtu tulevan voimaan vuoden 2027 aikana. 

8. Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys 

Suomen perustuslain mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on aina säädettävä lailla. KEHA-keskuksen sääntelyssä lakia alemman asteisella sääntelyllä (kuten valtioneuvoston asetuksella) ei voida luoda uutta toimivaltaa tai uusia velvoitteita kunnille, vaan se voi sisältää ainoastaan puhtaasti teknistä ja toimeenpanevaa täsmennystä laissa jo säädettyihin raameihin.

9. Muuta 

Uudistus siirtää merkittävää tosiasiallista ja taloudellista vastuuta kunnille. Valtion säästötavoitteet eivät saa johtaa kuntien kustannusrasitteen kasvuun tai lakisääteisten palvelujen laadun heikkenemiseen. Kuntaliitto korostaa rahoituksen täysimääräisyyden periaatetta. Mikäli valtio säästää karsimalla omia tukitoimintojaan ja olettaa kuntien hoitavan nämä tehtävät itse, on tämä lisärasitus hyvitettävä kunnille täysimääräisesti valtionosuuksien kautta. Tehtävien tosiasiallinen siirto ilman vastaavaa resursointia on kunta-valtio-suhteen rahoitusperiaatteen vastaista. Uudistuksen taloudelliset vaikutukset kunnille tulee arvioida tarkemmin ja huomioida ne tulevassa valtionosuusrahoituksessa.

SUOMEN KUNTALIITTO

Erja Lindberg                               
kehittämispäällikkö  

Timo Reina
varatoimitusjohtaja