Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua yrittäjyyskasvatuksen ja talous-osaamisen linjausluonnoksesta.
Kuntaliitto pitää yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen vahvistamista tärkeänä ja ajankohtaisena tavoitteena. Kuntaliitto kannattaa sitä, että yrittäjyysosaaminen ymmärretään laajasti aktiivisena toimijuutena, aloitteellisuutena, ongelmanratkaisutaitoina ja vastuunkantona eikä ainoastaan yrityksen perustamiseen liittyvänä osaamisena. Linjaukset tukevat koulutusasteiden välistä jatkumoa varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.
Kuntien ja erityisesti niiden elinvoiman näkökulmasta arvioituna linjauksiksi valitut viisi suuntaviivaa muodostavat eheän ja tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Ne tunnistavat sen, että kuntien elinvoima ei synny ainoastaan yrityspolitiikasta tai elinkeinopalveluista, vaan myös pitkäjänteisestä osaamisen, toimijuuden, yrittäjämyönteisyyden ja taloudellisen resilienssin rakentamisesta koulutusjärjestelmän kautta.
Digitaalinen osaaminen on tärkeä taito kaikilla kouluasteilla varhaiskasvatuksesta alkaen. Monipuoliset digitaidot ovat myös edellytys digitaalisessa yhteiskunnassa yrittäjänä toimimiseen. Kuntaliitto pitää kirjauksia digitaalisesta osaamisesta linjauksissa erittäin tarpeellisena. On myös ensiarvoisen tärkeää, että digitalisaationkin osalta tunnistetaan vastuullisuus ja siihen kasvattaminen.
Kuntaliitto haluaa nostaa esiin muutamia teemoja, joita on luonnoksessa mainittu joissakin kohdin, mutta jotka voisivat olla läpileikkaavina kaikilla koulutusasteilla. Tällaisia ovat esimerkiksi eri kouluasteiden välinen yhteistyö sekä ammatillisen koulutuksen osalta huomioitu kotimaisia kieliä heikosti osaavien opiskelijoiden kielitaidon vahvistaminen. Kuntaliitto toivoo, että linjauksia tarkastellaan vielä tästä näkökulmasta, ja linjausten yhtenäisyyttä koulutusasteiden välillä viimeistellään.
Luonnosteltujen linjausten vaikuttavuuden osalta Kuntaliitto toteaa, että vaikuttavuus syntyy vasta linjausten pohjalta toteutuvien toimenpiteiden myötä. On tärkeää, että uudistettujen linjausten jalkautumista ja vaikutuksia seurataan ja pyritään arvioimaan.
Perusopetuksen osalta ehdotetut kehittämistoimet ovat hyvät.
Toimenpiteissä on tunnistettu lukiokoulutuksen osalta keskeiset elementit toimintaan perustuvan ja kokeilevan oppimisen lisäämiseen. Erityisesti 1.8.2027 käyttöön otettava lukiodiplomi yrittäjyydessä tuo uusia mahdollisuuksia yrittäjyyskasvatuksen linjausten toimeenpanoon. Toimenpiteissä on mainittu yrittäjyyden sekä tieteen ja teknologian diplomit, mutta Kuntaliitto katsoo myös muiden lukiodiplomien olevan lähtökohdiltaan muun muassa toiminnallisuutta ja aloitteellisuutta vahvistavia.
Lukiokoulutuksessa on tunnistettu yritysten ja korkeakoulujen kanssa tehtävän yhteistyön merkitys. Kuntaliitto pitää tätä hyvänä. Yhtenä näkökulmana voisi mainita myös kansalaisyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet, sillä suuntaviivassa tavoitellut yhdessä tekeminen, aloitteellisuus ja ongelmanratkaisutaidot sekä rohkeus kokeilla ovat omaehtoisen järjestötoiminnan ytimessä.
Ammatillisen koulutuksen osalta suuntaviiva on hyvin perusteltu ja yrittäjyyskasvatuksessa merkittävä. Toiminnallisuus ja tekemällä oppiminen tukevat yrittäjämäiseen toiminnan ja ajattelun taitoja muun muassa aloitteellisuutta ja riskien arviointikykyä. On tärkeää, että ammatillisessa koulutuksessa yrittäjyyskasvatus toteutuu aidoissa ja monipuolisissa oppimisympäristöissä sekä tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Näin vahvistetaan oppijoiden valmiuksia toimia työelämässä ja sen muutoksissa, kehitetään työelämässä tarvittavia taitoja ja kannustetaan yrittäjyyteen yhtenä uravaihtoehtona. On hyvä, että yrittäjämäinen toiminta huomioidaan kaikilla koulutusaloilla ja sitä kannustetaan kokeilemaan. Tämä tukee ajatusta elinikäiseen oppimiseen kannustamisesta, vaikkakin on joitakin aloja, joilla perinteinen yrittäjyys ei käytännössä ole merkittävä suora uravaihtoehto.
Yksilölliset opintopolut yrittäjyys- ja talousosaamisen rakentamisessa eri koulutusasteilla on hyvä ja kannatettava suuntaviiva.
Perusopetuksen osalta kehittämistoimet ovat lähtökohtaisesti hyvät. Kuntaliitto kuitenkin korostaa, että oppilaita kannustettaessa hakeutumaan erinäisiin harrastuksiin on lähtökohtana oltava lasten ja nuorten omat toiveet sekä mielekäs tekeminen vapaa-ajalla.
Lukiokoulutuksessa kannustetaan lisäämään yrittäjyyden valinnaisia opintojaksoja paikalliseen opetussuunnitelmaan. Kuntaliitto huomauttaa, että lukiokoulutuksen oppimäärästä noin 2/3 koostuu pakollisista opinnoista. Valinnaisia opintoja on siis verrattain vähän. Kuntaliitto pitää erityisen hyvänä, että toimenpiteissä todetaan myös mahdollisuus tunnistaa ja tunnustaa muualla hankittua osaamista osana tuntijaon temaattisia opintoja.
Ammatillisessa koulutuksessa tutkinnon osien valinnoilla, työelämän kanssa tiiviisti yhteistyössä toteutettavalla koulutuksella ja monimuotoisilla oppimisympäristöillä voidaan edistää ja tukea hyvin yrittäjyys- ja talousosaamista ja taitojen kehittymistä käytännön työelämätilanteissa. Ammatillisessa koulutuksessa talousosaamisen merkitys tulisi tunnistaa vahvasti osana yrittäjyyttä ja osaamisen edistämistä. Sisällöllisesti olisi hyvä kiinnittää huomiota yhtenä erityisenä kokonaisuutena myös valmentautumista yritysten sukupolvenvaihdoksiin.
Perusopetuksen osalta kehittämistoimet ovat joltain osin haasteellisia. Kuntaliitto pitää hyvänä, että opettajia kannustetaan tunnistamaan yrittäjyyteen ja talousosaamiseen kytkeytyviä asenteita ja stereotypioita. Ajankohtaisessa tutkimuksessa ja tieteenalojen välillä saattaa olla eri lähestymistapoja. Kuntaliiton mukaan opettajien osaamisen vahvistamiseksi voidaan laatia opetushenkilöstölle tukimateriaalia, joka nojautuisi ajankohtaiseen tutkimukseen.
Lukiokoulutuksen osalta Kuntaliitto pitää keskeisenä, että toimenpiteissä on tunnistettu yrittäjyyden ja liiketalouden valtakunnallisen kehittämistehtävän merkitys koko järjestäjäkentälle. Tämä tulisi vielä selkeämmin kuvata omana toimenpiteenään ja viitata niihin tehtäviin, joita kehittämistehtävään kuuluu: valtakunnallinen kehittämistehtävä velvoittaa koulutuksen järjestäjää kehittämään ja levittämään opetuspainotukseen liittyviä pedagogisia malleja ja hyviä käytänteitä. Valtakunnallinen kehittämistehtävä velvoittaa vahvistamaan opetushenkilöstön osaamista ja edistämään valtakunnallista yhteistyötä lukiokoulutuksen kehittämiseksi.
Ammatillisen koulutuksen osalta suuntaviiva on merkittävä. Opetushenkilöstön tietotaito ja vahva ymmärrys työelämän ja elinkeinoelämän muuttuvista toimintaympäristöistä ja osaamisvaatimuksista on edellytys laadukkaan opetuksen toteuttamiseksi. Ammatillisen koulutuksen, työelämän ja muiden keskeisten toimijoiden välinen tiivis yhteistyö tukee tiedonvaihtoa ja parhaiden käytäntöjen hyödyntämistä sekä vahvistaa kehittämistoimien toimeenpanoa käytännössä.
Perusopetuksen osalta kehittämistoimet ovat hyviä.
Lukiokoulutuksen osalta ehdotetut kehittämistoimet keskittyvät tulevaisuudessa tarvittavien taitojen vahvistamiseen. Sen sijaan suuntaviivan johdannossa mainittu tulevaisuususkon vahvistamisen teema ei ole toimenpiteissä eksplisiittisesti mukana. Yksi mahdollinen näkökulma voisi liittyä siihen, miten lukiokoulutuksessa voidaan tehdä näkyväksi eri oppiaineiden synnyttämän osaamisen merkitystä aikamme suurten kriisien ratkaisussa.
Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta suuntaviiva on perusteltu. Työelämän osaamisvaatimukset ja toimintaympäristö muuttuvat nopeasti, ja oppijoiden sinnikkyyden sekä resilienssin taitoja tulee vahvistaa. On tärkeää, että digitalisaatio integroidaan osaksi oppimisen kokonaisprosessia opiskelijan opintopolkuihin, ja tuetaan oppijoiden osaamisen näkyväksi tekemistä monipuolisesti huomioiden kestävän ja vastuullisen digijalanjäljen muodostuminen.
Perusopetuksen osalta kehittämistoimet ovat hyviä.
Yritystoiminnan vastuullisuus on keskeinen näkökulma. Lukiokoulutuksen osalta tällä on luonteva yhteys laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin, erityisesti eettisyyteen ja ympäristöosaamiseen.
Ammatillisen koulutuksen kehittämistoimet ovat hyviä. Koulutuksessa kestävän tulevaisuuden teemat sisällytetään eri alojen opetukseen, ja niissä on integroituna vahva työelämänyhteys. Kestävyys tulisi huomioida yrittäjyydessä ja talousosaamisen kehittämisessä kokonaisuutena sisältäen ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen ulottuvuudet vastuullisen ja resurssiviisaan yrittämisen perustana. Tavoitteena on vahvistaa oppijoiden osaamista ja valmiuksia toimia vastuullisina yrittäjinä ja ammattilaisina sekä edistää kestävää kehitystä muuttuvassa työelämässä ja yhteiskunnassa.
Varhaiskasvatuksen osalta linjaukset ja kehittämistoimet ovat kokonaisuudessaan hyvät ja riittävällä tasolla.
Yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjausluonnoksen liitteessä 2 on esimerkinomaisesti lueteltu organisaatioita, jotka tarjoavat kouluille ja oppilaitoksille tukea, asiantuntemusta ja toimintamalleja yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen toteuttamiseen. Mitä organisaatioita liitteeseen 2 olisi syytä lisätä? Ilmoita organisaatio, lyhyt kuvaus sen päätehtävästä ja keinoista, joilla organisaatio tukee kouluja ja oppilaitoksia yrittäjyyskasvatuksessa ja talousosaamisen edistämisessä.
Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että linjauksissa ei ole käsitelty vapaata sivistystyötä. Vapaan sivistystyön monipuolinen tarjonta tukee yrittäjyyskasvatusta sekä suoraan yrittäjyyteen ja talousosaamiseen liittyvällä koulutustarjonnalla että vahvistamalla sellaisia osaamisia, jotka voivat olla yrittäjyyden perusta. Vapaassa sivistystyössä hankittuja osaamisia voi olla myös mahdollista tunnistaa ja tunnustaa muualla koulutusjärjestelmässä. Kuntaliitto katsoo, että vapaa sivistystyö olisi luontevaa tunnistaa yhteistyökumppanina.
SUOMEN KUNTALIITTO
Susanna Huovinen Ilkka Eronen
varatoimitusjohtaja erityisasiantuntija
Sivistyksen ajankohtaistunti -webinaareissa käsitellään muun muassa varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja toisen asteen koulutukseen liittyviä teemoja. Webinaareja pidetään noin kuusi vuodessa.
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää