Menestyvän sivistys- ja hyvinvointikunnan toimintaedellytyksistä on huolehdittava

Joustava ja kannustava oppimisen polku jokaiselle

• Koulutuksen perusrahoitusta on lisättävä merkittävästi ja rahoituksen on mahdollistettava kohdennetut toimet syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen paikallisesti tarkoituksenmukaisimmilla tavoilla.

• Koulupolun alkua on tuettava varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen keinoilla, joita ovat mm. ohjauksen ja opiskeluhuollon vahvistaminen sekä kaksivuotinen esiopetus.

• Elinikäisen oppimisen avulla varmistetaan työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot.

• Jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus suorittaa toisen asteen koulutus tai tutkinto taloudellisista tekijöistä riippumatta.

• Rahoitusjärjestelmän on tuettava koulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta. Koulutusta on oltava tarjolla siten, että matkoista ja majoituksesta ei synny kohtuuttomia kustannuksia.

Monimuotoinen varhaiskasvatus mahdollistettava

• Varhaiskasvatuspalveluja on kehitettävä lapsen edun mukaisesti monipuolisiksi ja joustavaksi ottaen huomioon pedagogiset, hoidolliset sekä perheen tarpeet.

• Varhaiskasvatuspalvelua on järjestettävä joustavasti työelämän muutokset huomioiden ja avoimia varhaiskasvatuspalveluja kehittäen.

• Mahdollisen perhevapaauudistuksen yhteydessä on huomioitava sen vaikutukset varhaiskasvatuksen järjestämiseen ja kustannuksiin.

• Asiakasmaksujen muutoksien osalta on huomioitava, että kunnat joutuvat kompensoimaan vastaavat alennukset myös yksityisten palveluntuottajien osalta. Nämä kustannukset tulee ottaa huomioon valtion kompensaatioissa kunnille.

• Kokonaan maksuton varhaiskasvatus ei ole kuntataloudellisesti kannatettavaa.

Sivistys- ja hyvinvointikunnan toimintaedellytyksiä on vahvistettava

• Kunnan merkittävä rooli asukkaan arjen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäjänä on tunnistettava.

• Kunnan hyvinvointityön edellytyksistä on pidettävä huolta, sillä laaja hyvinvointityö koostuu elinympäristön ja elinvoiman kehittämisestä, osaamisen ja kulttuurin sekä paikallisen identiteetin ja demokratian edistämisestä.

• Kunta koordinoi kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden hyvinvointityötä. Kuntien mahdollisuus tukea erilaisia yhdistyksiä ja järjestöjä on myös tulevaisuudessa turvattava.

• Kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalveluiden merkitys kunnan elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä vahvistavina tekijöinä on tunnistettava ja riittävä rahoitus on turvattava.

• Kuntien hyvinvoinnin edistämisen kannusteita ja rahoitusmekanismeja tulee seurata ja kehittää.

Toisen asteen koulutus on jatkossakin paikallisen elinvoimaisuuden avaintekijä

• Koulutuksen saavutettavuus on keskeinen 2020-luvun haaste, mikä on huomioitava rahoitusjärjestelmässä. Koulutuksen järjestäjien on voitava itse päättää oppilaitosverkostostaan ja kuntien omistajaohjauksen tulee tukea tätä.

• Kunnan on voitava toimia osaamisen kehittämisen alustana ja eri koulutusmuotojen koulutuspalvelujen tuottajien katalyyttinä.

• Monimuotoinen ylläpitäjämalli ilman pakkoyhtiöittämistä on toimiva jatkossakin. Rahoitus on ohjattava ylläpitäjälle.

• Valtio ja kaikki kunnat yhdessä rahoittavat lukion ja ammatillisen koulutuksen.

• Kustannusperusteisuus lukiokoulutuksen rahoituksessa on säilytettävä.