Kuntaliiton kannanotto 21.12.2018, Euroopan komissio, Dnro 1025/00.02/2018, Hanna Kemppainen

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti 30.11.2018, että Euroopan komissio on vastannut Suomen lähettämään ennakkoilmoitukseen ja ilmoittanut Suomen asetusehdotuksen pitkien ajoneuvoyhdis- telmien sallimisesta olevan EU-sääntelyn mukainen. Kuntaliiton saaman tiedon mukaan sidosryhmillä on kuitenkin mahdollisuus antaa EU:n notifiointimenettelyssä olevasta valtioneuvoston asetusmuutosehdotuksesta kommentteja 27.12.2018 saakka Euroopan komissiolle.

Valmisteilla olevalla asetusmuutoksella esitetään sallittavaksi nykyistä pidempien, enimmillään 34,5 metristen ajoneuvoyhdistelmien käyttö koko Suomen tieverkolla ilman erillistä lupamenettelyä. Muu- toksen perusteluna ovat kuljetustaloudelliset säästöt ja CO2-päästöjen vähennykset.

Asetuksen valmistelussa pääpaino liikenneturvallisuutta selvitettäessä on ollut ajoneuvotekniikassa ja ympäristön (liikenneväylät, tilantarve, ympäristöhäiriöt) ja ihmisen (kuljettaja, muut tienkäyttä- jät) näkökulma on jäänyt vähälle huomiolle.

Arviot muutoksen hyödyistä mm. CO2-vähennysten osalta ovat ylimitoitettuja. Päästöjen väheneminen on korkeintaan alle prosentti koko tieliikenteen päästöistä (Liikenneviraston raportti 57/2017). Vastaaviin päästövähennyksiin voidaan päästä monin keinoin mm. ajoneuvokaluston uusimisella ja rengaspaineseurantajärjestelmien paremmalla hyödyntämisellä. Saatava hyöty ei ole siis merkittävä, etenkään verrattuna muutoksesta aiheutuviin haittoihin.

Vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ei ole selvitetty riittävän perusteellisesti eikä pitkien yhdistelmien vaikeasta hallittavuudesta aiheutuvia riskejä ole arvioitu ongelmallisissa ajotilanteissa eikä etenkään taajamissa. Tuoreen tutkimustiedon mukaan ongelmallisissa ajotilanteissa ei monimutkaisimpien ajoneuvoyhdistelmien viimeinen perävaunu ole käytännössä kuljettajan hallittavissa pitkästä vii- veestä johtuen 1). HCT-yhdistelmiä on myös kokeiltu poikkeusluvilla vasta viiden vuoden ajan (helmi- kuussa 2018 liikenteessä oli 43 HCT-ajoneuvoyhdistelmää). Kokeiluja on tehty reiteillä, joiden liiken- nöintikelpoisuus on etukäteen tarkistettu. HCT-yhdistelmiä on myös katkaistu tai liikennöinti niillä on jätetty kokonaan tekemättä, kun ajokeli on ollut erittäin huono. Näin ollen tutkimustietoa haastavammista, mutta Suomessa yleisistä, keliolosuhteista on vain vähän. Myös muu tutkimustieto on suhteellisen suppeata ja sitä on arvioitu vielä vähän.

Selvityksissä rautatiekuljetusten kilpailukyvyn nähdään tulevaisuudessa paranevan. Tästä on tehty johtopäätös, että tämä todennäköisesti pienentäisi siirtymäpotentiaalia rautateiltä maanteille. Mitään varmuutta siitä ei kuitenkaan ole.

Asetusta ei ole valmisteltu hyvän lainsäädäntötavan mukaisesti, vaan kunnat on pidetty valmiste- lusta sivussa eikä niille ole jaettu avoimesti tietoa. Kunnat ovat saaneet tiedon valmistelutyöstä vasta liikenne- ja viestintäministeriön 31.1.2018 julkaiseman tiedotteen myötä. Kunnilta ei myöskään keväällä 2018 pyydetty suoraan lausuntoja. Asetusehdotuksen vaikutuksia sekä muutostarpei- den määrää ja kustannuksia kuntien katuverkoilla ei ole arvioitu, vaikka vaikutusten selvittäminen kuuluu lainsäätäjän tehtäviin. Riittävänä selvittämisenä ei voida pitää sitä, että asetusluonnoksen jo ollessa notifioitavana, suurimmilta kunnilta on pyydetty arvioita niiden katuverkoilla olevista hankalista paikoista. Suomessa on 311 kuntaa ja arviopyyntö on lähetetty noin kolmellekymmenelle kunnalle, joista vain seitsemän vastasi kyselyyn. Kuntien näkemys on, että kuntien katuverkolla nämä pidemmät ajoneuvoyhdistelmät voidaan ohjata vain niille soveltuville määrätyille reiteille ja näiden ajoneuvoyhdistelmien tulisi olla katuverkolla lähtökohtaisesti kielletty.

Asetuksessa on lähdetty siitä, että tienpitäjien (tienpitäjiä ovat kunnat, valtio ja yksityiset tienpitäjät) tulee erikseen kieltää näiden ajoneuvoyhdistelmien liikkuminen siellä, missä niiden liikkumista ei voida sallia eikä siitä, että ne sallittaisiin vain niille soveltuvilla reiteillä. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että suurimmalle osalle kuntien katuverkkoja jouduttaisiin määrittämään ja merkitsemään ajoneuvojen pituusrajoitukset. Tämä olisi kunnille iso ylimääräinen paljon kustannuksia ja byrokratiaa aiheuttava työsarka. Kunnat saattaisivat joutua myös kehittämään erilaisia järjestelyjä poikkeuslupien myöntämiseksi. Kenenkään etuja ei palvelisi, että Suomessa olisi kirjava joukko erillisiä lupaprosesseja. Asetuksen tarkoituksenahan on ollut vähentää kuljetusyrittäjille poikkeuslupamenettelyistä aiheutuvaa haittaa.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien suomalaisten kaupunkien ja kuntien edunvalvoja. Yhdistyksen ydintehtävänä on edistää kuntien ja niiden kumppaniorganisaatioiden etuja ja kehitystä ja tarjota niille palveluja.

1) Jere Lehtinen, Nonlinear Lateral Dynamic Behavior of High Capacity Transport Vehicle, Master’s Thesis 2015, Aalto University

SUOMEN KUNTALIITTO

Jarkko Huovinen
johtaja, alueet ja yhdyskunnat
 
Hanna Kemppainen
yhdyskuntatekniikan asiantuntija

Lisätietoa

tags
Hanna Kemppainen

Etunimi
Hanna
Sukunimi
Kemppainen
yhdyskuntatekniikan asiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2377
Kännykkä
+358 50 336 5084
Vastuualueet
  • katujen ylläpito
  • infran rakennuttaminen
  • teknisen sektorin hankinnat
  • Kehto foorumin koordinointi
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Tekniikka