Maahanmuutto ja monikulttuurisuus

Kuntaliiton maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on kuntien paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimintaedellytysten turvaaminen siten, että kunnat saavat täysimääräisesti käyttöön maahanmuuttajien osaamisen ja kykenevät osaltaan huolehtimaan Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttämisestä. Kunnilla on tärkeä tehtävä maahanmuuttajien kotouttamisessa, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamisessa sekä eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämisessä.

Suomen humanitaaristen velvoitteiden täyttymisen kannalta kunnat ovat tärkeässä asemassa vastuun kantajina. Pakolaisten kuntiin sijoittamisen tulee tapahtua suunnitelmallisesti kuntien vapaaehtoisuuden pohjalta. Kotoutumista edistävät toimet tulisi aloittaa välittömästi kuntaan muuton jälkeen. Pakolaispolitiikan onnistumisen kannalta on tärkeää, että kunnilla on riittävät resurssit ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.

Maahanmuuton kasvu lisää tarvetta kehittää kotouttamista. TE-toimistojen ja ELY-keskusten tärkeä rooli kotoutumiskoulutuksen ja työvoimapalvelujen tarjoamisessa korostuu. Kuntien kotouttamisohjelmat ovat tärkeä osa kuntien strategiaa. Kunnat ottavat maahanmuuttajien tarpeet huomioon palveluissaan. Oman haasteensa kunnille tuo väestöryhmien hyvien suhteiden edistäminen ja monikulttuurisuuden tukeminen paikallistasolla.

Onnistuneessa kotoutumisessa maahanmuuttaja saavuttaa muun väestön kanssa tasavertaisen aseman yhteiskunnassa niin oikeuksien kuin velvollisuuksienkin osalta. Kotoutumisen tärkeimmät edellytykset ovat kielitaito ja työllistyminen. Kotouttamistoimenpiteiden tulee lähteä maahanmuuttajan omista tarpeista ja perehdyttää tarvittaessa myös arkielämän taitoihin.

Maahanmuutto hyödyttää koko suomalaista yhteiskuntaa. Kuntien elinvoima edellyttää osaavaa työvoimaa niin palveluissa, hallinnossa kuin yrityksissäkin. Maahanmuutto on mahdollisuus vahvistaa kunnan elinvoimaa. Maahanmuutto on kunnille tärkeää sekä työvoimaan saannin että osaamispohjan vahvistamisen kannalta. Kunta-alalla työskentelee noin 420 000 henkilöä. Lähivuosina kunta-alalle tarvitaan runsaasti ammattitaitoista työvoimaa, sillä vuoteen 2025 mennessä noin puolet kunnallisesta henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Henkilöstöä tarvitaan erityisesti terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutoimen ammattitehtäviin. Kasvukeskusten väestönkasvu lisää henkilöstötarvetta päivähoidossa ja opetustoimessa. Väestön ikääntyminen lisää työvoimatarvetta myös vanhustenhuollossa.

Kuntaliitto tuo esiin kuntien näkemykset maahanmuuttopolitiikan kehittämisessä ja uudistamisessa. Kuntaliitto vaikuttaa lainsäädännön ja maahanmuuttopolitiikan kehittämiseen erilaisissa työryhmissä. Yhteistyö kuntien, valtionhallinnon ja kolmannen sektorin kanssa on tärkeää. Kuntaliitto seuraa myös EU:n maahanmuuttopolitiikan kehittymistä ja analysoi sen vaikutuksia kuntiin.

Lisää aiheesta:

Työllisyyden ratkaisumalli

Kuntapohjaisessa ratkaisumallissa ehdotetaan, että työnantajien ja työnhakijoiden TE-palvelut ovat kuntien järjestämisvastuulla. Palvelut järjestetään asiakas- ja tarvelähtöisesti yhdenvertaisina ja työvoiman vapaata liikkuvuutta edistäen eri kokoisissa kunnissa koko Suomessa.

lateral-image-left
tags
Erja Horttanainen

Etunimi
Erja
Sukunimi
Horttanainen
EU-asiain päällikkö

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2528
Kännykkä
+358 50 5252145
Vastuualueet
  • EU:n päätöksentekojärjestelmä ja toimintapolitiikat
  • EU:n alueiden komitea
  • Kuntaliiton EU-politiikka
  • Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi
  • Maahanmuuttoasiat
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Asiakkuudet, verkostot ja kv-asiat
Tiimi
KV-tiimi
EU- ja kansainväliset asiat
Anu Wikman-Immonen

Etunimi
Anu
Sukunimi
Wikman-Immonen
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2532
Kännykkä
+358 50 525 2874
Vastuualueet
  • maahanmuuttoasiat
  • EU:n alueiden komitea
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Elinvoima ja talous -yksikkö
Tiimi
Alueet ja elinkeinot
EU- ja kansainväliset asiat