Onneksi on kunnat! -livessä keskusteltiin, miten kunnat ja yritykset rakentavat kestävää kasvua yhdessä

Onneksi on kunnat! -lähetyksessä maaliskuun 2025 puolivälissä keskusteltiin kuntien ja yritysten mahdollisuuksista rakentaa kestävää kasvua yhdessä.  Erityisesti kansainvälisen rekrytoinnin ja perehdytyksen teemat, pohdinta kuntien ja yritysten vastuusta maahanmuuttajien kotoutumisessa sekä huoli siitä, että rekrytointiprosesseissa painotetaan osaamisen sijasta enemmän hakijan tutkintoa tai kielitaitoa, keskusteluttivat.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi lähetyksen alussa, että Suomen talous ei ole kasvanut 15 vuoteen. Kuntaliitto on kuitenkin esittänyt omassa kasvuohjelmassaan vaihtoehtoisia toimia, joiden myötä kunnat ja kaupungit voivat olla mukana taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kasvun luomisessa.

– Niillä toimilla, joilla luodaan kasvua, luodaan myös kuntien ja kaupunkien elinvoimaa, muistutti Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkönen.

Paljon on vielä tehtävää, jotta myös heikomman kielitaidon omaavia ihmisiä uskallettaisiin palkata

EK:n Talous ja tutkimus -vastuualueen johtaja Sami Pakarinen totesi, että tällä hetkellä yritysten kasvun suurin este on työvoiman saatavuuden ongelma. Tähän Pakarinen piti työperusteista maahanmuuttoa hyvänä ratkaisuna

– Työperusteista maahanmuuttoa tarvitaan ehdottomasti lisää, jotta huoltosuhdetta saataisiin paremmin korjattua. Meillä on tällä hetkellä liikaa ei-työikäistä väestöä työikäiseen väestöön verrattuna.

Espoon kaupunki on panostanut työperusteisen maahanmuuton edistämiseen jo pitkään, mutta Espoon elinvoimajohtaja Mervi Heinaro painotti, miten paljon on vielä tehtävää, jotta myös kehittyvän suomen tai ruotsin kielen taitoisia ihmisiä uskallettaisiin palkata aiempaa rohkeammin. Neljännes Espoon asukkaista on monikielisiä, ja heistä suuri osa osaa puhua suomea, vaikka heidän äidinkielensä olisikin jokin muu. 

– Osaamisen pitäisi olla palkkauksen ensisijainen syy eikä se, onko kielitaito täydellinen. Suurin kynnys onkin siinä, että muutetaan ihmisten asenteita ja ymmärretään, että me tarvitsemme yhä useampia osaajia. Moni yritys oikeastaan hyötyisi siitä, jos he näkisivät monikielisyyden ja -kulttuurisuuden ennemminkin rikkautena.

Suomen yrittäjien ekonomisti Petri Malinen nosti esille pienten yritysten aseman maahanmuuttajien palkkauksessa:

– Yli 95 % Suomen yrityksistä on mikroyrityksiä, jolloin heidän resurssinsa uusien ihmisten palkkaamiseen ovat rajallisemmat kuin suurissa yrityksissä. Jos prosessi sujuu kuitenkin muilta osin hyvin, silloin myös palkkaaminen on helpompaa. Prosessia sujuvoittavat esimerkiksi se, että yrityksen ei tarvitse huolehtia työntekijän asumisesta.

Härkönen täsmensi, että kunnilla on lainsäädännöllinen vastuu kotoutumisen kannalta – sekä yhdessä työllisyysalueiden kanssa että omana palveluna.

– Kunnilla ja yrityksillä on yhteinen intressi työvoiman ja asukkaiden kasvattamisessa.

Yritysten rooli kotoutumisen edistäjinä 

Heinaro nosti esille sen, miten moni pois lähteneistä maahanmuuttajista oli ilmoittanut syyksi, ettei perhe tai puoliso kiinnittynyt Suomeen. Myös Malinen jakoi Heinaron huolen:

– On äärimmäisen tärkeää pitää kiinni niistä ihmisistä ja perheistä, jotka ovat integroituneet tänne jo aiemmin. Sille on suuri riski, että henkilö muuttaa pois maasta, mikäli työsuhde katkeaa.

Malinen korostikin yritysten mahdollisuuksia ulkomailta muuttaneiden työntekijöiden ja heidän perheidensä juurtumisen edistämisessä.

– Oikeanlainen perehdyttäminen helpottaa kiinnittymistä työyhteisöön ja sitä kautta myös laajemmin yhteiskuntaan, Malinen rohkaisi.

Tutustu Kuntaliiton kuntavaalien keskustelunaiheisiin täältä sekä Kuntaliiton ehdotuksiin kestävän kasvun takaamiseksi täällä.

Kuntaliitto on mukana Shortcut’n tiistaina 11.3. lanseeraamassa asennekampanjassa, joka pyrkii murtamaan stereotypioita maahanmuuttajien työllistymisestä ja kannustaa yrityksiä ja kuntia palkkaamaan aiempaa enemmän maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Kampanjassa on mukana myös muita suomalaisia yrityksiä, oppilaitoksia ja liittoja.