Sote-aiheiset seminaarit Kuntamarkkinoilla 14.-15.9.2022
Kahden verkkovuoden tauon jälkeen Kuntatalo täyttyy jälleen laadukkaan ohjelman ohella jälleennäkemisistä ja puheensorinasta.
Osallistuminen on ilmaista, mutta edellyttää rekisteröitymistä etukäteen.
Voit ilmoittautua Kuntatalolle joko keskiviikkona tai torstaina tai molempina päivinä. Mikäli olet epävarma osallistumisestasi, ilmoittaudu molemmille päiville. Kaikki Kuntatalolle ilmoittautuneet saavat automaattisesti myös kumppaneiden verkko-ohjelmaan osallistumiseen tarvittavan linkin.
Kuntaliiton ohjelmasta verkossa on seurattavissa ainoastaan puolueiden puheenjohtajien paneeli ja Huomenta Kunnat-lähetys.
Ohjelma päivittyy sivuilla tapahtumaan asti. Ohjelma ja lisätietoa https://kuntamarkkinat.fi/
Keskiviikko 14.9.
ICT-ratkaisut pilvipalveluna sotessa ja julkisella sektorilla/AKUSTI-foorumin selvitystyö
klo 9.00–9.45 A3.22
Uuden sote-tietojärjestelmät pilvipalveluina -soveltamisohjeen mukaan pilvipalveluiden tietoturva on yleensä parempaa kuin perinteisissä ICT-palveluissa.
Valtionvarainministeriö suosittelee pilvipalveluiden käyttöä aina ensisijaisena, silloin kun ne ovat paras ratkaisu tarpeeseen. Sääntely on sama pilvipalveluille sekä perinteisemmillä palvelu- ja tuotantomalleilla tuotetuille ICT-palveluille.
Sääntelyn osalta asiakastietojen käsittelylle pilvipalvelussa ei ole esteitä. Euroopan tietosuoja-asetus, eli GDPR, takaa henkilötiedon vapaan liikkuvuuden. Tietoja voidaan siis käsitellä EU tai ETA-alueella samoilla perusteilla kuin Suomessakin, toteaa soveltamisopas -projektia vetänyt NHG Salivirran Perttu Pöyhtäri.
Perttu Pöyhtäri, johtava konsultti, NHG Salivirta
Monialaiset palvelut kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinnoilla
klo 9.00–9.45 A3.25
Kuntien ja hyvinvointialueiden välillä tarvitaan laajaa yhteistyötä sujuvien ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavien palveluiden turvaamiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös työllisyyden hoitoon liittyvissä tehtävissä joissa sote-uudistuksen toimeenpanon rinnalla valmistellaan siirtymistä kuntaperusteiseen työllisyyden hoidon palvelujärjestelmään.
- Erja Lindberg, Kehittämispäällikkö, Kuntaliitto
- Regina Saari, Työllisyysjohtaja, Tampereen kaupunki
- Tuukka Salkoaho, Integraatiojohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue
- Karri Vainio, Erityisasiantuntija, Kuntaliitto
Sote-muutostuki
klo 10.15–11.45 B3.8
- Irtaimen omaisuuden ja sopimusten siirtyminen kunnilta hyvinvointialueelle, johtava lakimies Johanna Sorvettula, Kuntaliitto
- Kiinteistöt ja omaisuusjärjestelyt, tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi, Kuntaliitto
- Sopimukset ja sotejärjestämislaki, johtava lakimies Johanna Sorvettula, Kuntaliitto
Määräajat, mitoitukset ja valvonta
klo 11.00–11.45 A3.25
Kuluneella hallituskaudella on säädetty useista henkilöstömitoituksista. Lisäksi esim. hoitoon pääsyn määräaikoja ollaan tiukentamassa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta uudistuu tulevina vuosina. Millainen kokonaisuus näistä muodostuu?
Ilkka Pirskanen, toimitusjohtaja, Siun Sote
Sami Uotinen, johtava lakimies, Kuntaliitto
Kaisa-Maria Kimmel, lakimies, Kuntaliitto
Kohti hyvinvointialueita: johtaminen
klo 12.00–12.45 B3.6
Miten ja minkälaiseen tietoon perustuen hyvinvointialueita johdetaan? Minkälaisia muutoksia johtamisen työnjakoon ja toimintamalleihin tarvitaan?
Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen siirtyessä uusille hyvinvointialueille periytyy niille vastuiden ohella myös nykyisistä organisaatioista toimintakulttuureita ja johtamiskäytäntöjä. Uudistukselle asetetut tavoitteet edellyttävät myös uudenlaista yhteistyötä sekä hyvinvointialueiden sisäisesti, että yhteistyöverkostoissa. Hyvinvointialueiden johtamisesta keskustelemassa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainion johdolla hyvinvointialueiden johdon edustajat neljältä alueelta.
- Marko Korhonen, hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue
- Tuukka Salkoaho, integraatiojohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue
- Sanna Svahn, hyvinvointialuejohtaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
- Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue
Ajankohtaista SOTE tietosuoja-asioista
klo 13.00–13.45 A3.25
Ajankohtaisia ratkaisuja sekä ohjeita tietosuojasta
Sosiaali- ja terveydenhuolto elää merkittävien muutosten aikaa, jolloin myös tietosuojan toteutuksessa edellytetään uusia käytäntöjä.
Heljä-Tuulia Pihamaa, apulaistietosuojavaltuutettu, Tietosuojavaltuutetun toimisto
Sote-tiedonhallintasäädösten kokonaisuudistus ja käyttöoikeusasetus
Asiakastietolaki uudistuu ensi vuoden alussa. Laki päivitetään yhteensopivaksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa.
Asiakastietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä yhtenäistetään ja asiakastietojen luovutuksia koskevaa sääntelyä selkiytetään sosiaali- ja terveydenhuollon välillä.
Lääkemääräys määritellään potilasasiakirjaksi ja valtakunnallisen lääkityslistan toteuttaminen mahdollistetaan reseptikeskukseen.
Anna Kärkkäinen, erityisasiantuntija, Sosiaali- ja terveysministeriö
Kohti hyvinvointialueita: palvelurakenteet
klo 13.00–13.45 B3.6
Minkälaisia muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluihin ja palvelurakenteisiin on odotettavissa hyvinvointialueiden aikakaudella? Miten ja koska muutokset konkreettisesti näkyvät asukkaille ja palveluiden käyttäjille? Minkälaisia mahdollisuuksia uusi palveluiden järjestämistapa tuo palvelujärjestelmän tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi?
Hyvinvointialueiden palveluiden ja palvelurakenteiden kehittämisestä keskustelemassa hyvinvointialueiden, sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton edustajat.
- Kirsti Ylitalo-Katajisto, järjestämisjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
- Andreas Blanco Sequeiros, johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö
- Pekka Tähtinen, pelastusjohtaja, Satakunnan pelastuslaitos
Kohti hyvinvointialueita: toimeenpano
klo 14.00–14.45 B3.6
Sata päivää h-hetkeen. Miten uudistuksen toimeenpano on edennyt eri alueilla ja minkälaisia kysymyksiä ennen järjestämisvastuun siirtymistä joudutaan vielä ratkomaan? Tulevatko palkat ja laskut maksuun, toimivatko tietojärjestelmät, ovatko asukkaille tärkeät arjen sote- ja pelastuspalvelut vielä pystyssä tammikuussa 2023?
Uudistuksen toimeenpanon loppukiristä keskustelemassa valtiovarainministeriön, hyvinvointialueiden ja kuntakentän edustajat.
- Ville-Veikko Ahonen, muutosjohtaja, Valtiovarainministeriö
- Petrus Kukkonen, projektijohtaja, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
- Matti Franck, ICT-muutoshankkeen hankejohtaja, Satakunnan hyvinvointialue
- Liisa Heinämäki, kaupunginjohtaja, Alavus
Uusi vammaispalvelulaki
klo 15.00–15.45 B3.4
Vammaispalvelulakia uudistetaan. Uudistuksessa on tarkoitus yhdistää Laki kehitysvammaisten erityishuollosta ja Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.23, ja se koskisi diagnoosista riippumatta kaikkia vammaisia henkilöitä. Samanaikaisesti hyvinvointialueiden toiminta alkaa ja erityishuoltopiirit lakkautetaan. Mitä tämä tarkoittaa vammaisten henkilöiden palvelujen järjestämisen näkökulmasta?
- Jaana Viemerö, eritysasiantuntija, Kuntaliitto
- Päivi Nurmi-Koikkalainen, johtava asiantuntija, THL
Torstai 15.9.
Kotikuntalaki uudistuu
klo 9.00–9.45 A3.24
Viime vuoden lopussa käynnistyi kotikuntalain kokonaisuudistus. Ajankohtainen tilanne kotikuntalakia uudistamaan asetetun työryhmän työstä. Lisäksi katsaus siihen mitä tapahtuu ns. kotikuntakorvauksille sote-uudistuksen myötä.
- Ville Koponen, lainsäädäntöneuvos, Valtiovarainministeriö
- Marja Liukko, erityisasiantuntija, Valtiovarainministeriö
- Annika Korpela, lakimies, Kuntaliitto
- Sami Uotinen, johtava lakimies, Kuntaliitto
Mitä nyt tulisi tietää sote -talousasioista?
klo 10.15–10.45 A3.24
Kuntien sote-järjestämisvastuu jatkuu vielä vuoden 2022 loppuun. Hyvinvointialueet aloittavat järjestämisvastuunsa sote-palvelutuotannossa 1.1.2023.
- Sanna Lehtonen, johtaja, Kuntaliitto
- Maria Pernu, erityisasiantuntija, Kuntaliitto
Tietohallinnon muutostarpeet ja yhteistyö sote-uudistuksessa
klo 10.00–10.45 B3.4
Seminaarissa käydään läpi tunnistettuja tietohallinnon muutostarpeita ja yhteistyön kohteita sekä Kuntaliitossa tehtävää työtä sekä tukea kunnille tämän osalta.
- Hanna Menna, erityisasiantuntija, Kuntaliitto
- Marjo Orava, erityisasiantuntija, Kuntaliitto
Hyvän mielen kunta: yhdessä luomme mielekkään arjen
klo 9.00–9.45 A3.25
MIELI ry:llä on yhdessä 28 kunnan ja kolmen hyvinvointialueen kanssa Hyvän mielen kunta
-hanke. Hyvän mielen kunta on osa kansallisen Mielenterveysstrategian toimeenpanoa.
Hankkeessa MIELI ry kehittää yhdessä kuntien kanssa välineitä, jotka auttavat kuntia vahvistamaan mielenterveyden edistämistä ja mielenterveysjohtamista. Nämä välineet ovat Hyvän mielen kunta -tarkistuslista ja Hyvän mielen kunta -käytännön työkalupakki.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien tehtävä nyt ja tulevaisuudessa. Kunnat tarvitsevat tukea ja välineitä tähän tärkeään työhön. Hyvän mielen kunta -hanke ja hankkeessa kehitetyt välineet esitellään tämän ohjelmanumeron aikana. Saatte kuulla myös hyvistä käytännön kokemuksista ja käytänteistä hankekunnista.
Mielenterveyttä on tutkitusti mahdollista vahvistaa ja mielenterveyden ongelmia ehkäistä ja hoitaa, käytännönläheisin keinoin. Mielenterveyden edistäminen, häiriöiden ehkäisy ja hyvä hoito ovat sekä kansanterveyden että kansantalouden näkökulmasta tärkeitä. Heikentyneen mielenterveyden kustannukset ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa.
Kunnan kaikkien toimialojen toiminta vaikuttaa mielenterveyteen, kuten hyvinvointiin ja terveyteen laajemminkin. Siksi yksi toimiala tai toimenpide ei voi yksin saavuttaa vaikuttavia tuloksia. Mielenterveyttä vahvistetaan yhdessä, myös tässä hankkeessa.
- Karin Palmen, hankepäällikkö, Mieli ry
Ikääntyneiden ravitsemusterveyden edistäminen - hyvät toimintamallit käytäntöön
klo 11.00–11.45 B3.4
Ravitseva ja maistuva ruoka ikääntyessä on hyvän kunnon säilymisen perusedellytys ja oleellinen puskuri varhaista raihnaistumista vastaan. Ikääntyneiden vajaaravitsemus yleistyy liikuntakyvyn ja kognition heikentyessä ja se huonontaa ikäihmisen fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä ja elämänlaatua sekä lisää sairastuvuutta. Ennaltaehkäisevä ravitsemusneuvonta, ikääntyville suunnatut lähiruokapalvelut, varhainen tuki ja oikea-aikainen ravitsemukseen puuttuminen on tärkeää. Hyväkuntoiset, vireät ja omatoimisesti pärjäävät ikääntyneet kunnan asukkaat ovat kunnille voimavara ja osa kuntien elinvoimaa. Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä on huolehdittava ikääntyneiden hyvää ravitsemusta ylläpitävistä toimista.
Kansallisen ikäohjelman tavoitteena on, että ikäihmisten terveiden elinvuosien määrä lisääntyy, toimintakyky paranee ja kotona asuminen jatkuu mahdollisimman pitkään. Tämän mahdollistaa se, että ennaltaehkäisevät palvelut toimivat oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Suomessa on onnistuttu pidentämään elinikää ja suurin osa ikääntyneistä elää toimintakykyisenä ja itsenäisenä tutussa elinympäristössään. Monenlaiset ennaltaehkäisevän toiminnan keinot terveyttä edistävän ravitsemuksen ja liikunnan edistämiseksi ovat tärkeitä päämäärän saavuttamiseksi. Tässä työssä kuntien omat ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteet, joita järjestöt ja kolmas sektori tukevat, ovat avainasemassa.
Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus käytäntöön hankkeen tavoitteena on parantaa ikäihmisten ravitsemusta lisäämällä tietoa hyvästä ravitsemuksesta ikääntyneiden parissa työskentelevien, ikääntyneiden itsensä ja heidän omaistensa parissa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan toteuttama hanke käynnistyi marraskuussa 2021 ja jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka. Toiminta on osa kansallisen Ikäohjelman toimeenpanoa. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan toimivista malleista kanssamme!
- Satu Jyväkorpi, erityisasiantuntija, Valtion ravitsemusneuvottelukunta
- Arja Lyytikäinen, pääsihteeri, Valtion ravitsemusneuvottelukunta
Hyvinvointilähete - keino löytää yksinäiset ja apua tarvitsevat ikäihmiset
klo 13.00–13.30 B3.4
Hyvinvointilähete kehitettiin Lintulammen asukasyhdistyksessä osana Ikävoimainen Höyhtyä-verkoston toimintaa. Lintulammen asukasyhdistys ry on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon kolmannen sektorin toimija. Hyvinvointilähete kehitettiin tarpeeseen, joka eskaloitui koronapandemian alettua. Hyvinvointilähete on pilotti, jossa toimintaa kokeillaan ikäihmisten parissa. Pilotin ensimmäiset asiakkaat ovat ohjautuneet pilottiin kevään 2022 aikana.
Hyvinvointilähetteen tarkoituksena on tavoittaa yksinäisiä ikäihmisiä, joilla on tarvetta sosiaalisiin kontakteihin ja aktiviteetteihin. Ensisijainen toimintatapa on se, että Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen lääkäri tai hoitaja, Aino-neuvonta, kotihoito, Oulun palvelusäätiö, Caritas tai muu taho, joka kohtaa tämän toiminnan tarpeessa olevan ikäihmisen, kysyy lupaa asiakkaalta antaa hänen yhteystietonsa Lintulammen asukasyhdistyksen yhteyshenkilölle ja hän on yhteydessä asiakkaaseen. Jos asiakas ei vielä halua antaa yhteystietojaan, niin hänelle voi antaa esitteen toiminnasta.
- Tuija Pohjola, asukasyhdistyksen puheenjohtaja, Oulu
- Taina Vainionpää, toiminnanohjaaja, Oulu
Turvallinen asuinalue ikääntyneille
klo 14.00–14.45 A3.24
Vanhempi tutkija Erja Rappe, MMT, dosentti ja tutkija Jere Rajaniemi Ikäinstituutista ovat laatineet kunnille oppaan alueiden turvallisuutta parantavista asioista ikäihmisten näkökulmasta.
Asuinalueilla niin fyysinen kuin sosiaalinenkin ympäristö vaikuttavat turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen. Keskeisiä turvallisuustekijöitä ovat liikkumisen turvallisuutta tukevat esteettömyys ja hahmotettavuus sekä sosiaalista turvallisuutta luova yhteisöllisyys. Pelko onnettomuuksista ja rikollisuudesta ei saisi haitata asukkaiden arkea ja aiheuttaa turvattomuutta. Ikääntyessä turvattomuuden tunne saattaa kuitenkin kasvaa, vaikka riski joutua esimerkiksi rikoksen kohteeksi on pieni. Turvallisuus ymmärretään nykyisin laajasti, ja turvallisuustyössä painottuvat turvallisuuden tunne ja ennalta ehkäisy. Samalla turvallisuustyön yhteys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on vahvistunut. Ikääntyneiden asukkaiden osalta turvallisuus kytkeytyy kiinteästi ikä ja muistiystävällisyyden kehittämiseen. Koska turvallisuuden edistäminen asuinalueilla on laaja-alaista, siihen tarvitaan monia toimijoita.
Turvallisuusviranomaisten, kuten poliisin ja pelastustoimen, ohella työhön osallistuvat eri hallinnonalat, paikalliset järjestöt ja yritykset sekä eri-ikäiset asukkaat.
- Erja Rappe, vanhempi tutkija, Ikäinstituutti
- Jere Rajaniemi, MMT, dosentti ja tutkija, Ikäinstituutti