Tuoreet tiedot kuntatalouden tilasta tarkentuivat ylöspäin

Tilastokeskus julkaisi kesäkuun alussa kuntataloustilaston vuodelta 2016. Tilastosta löytyy tiedot kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien tulos- ja rahoituslaskelmista sekä taseista. Kuntataloustilasto on ennakollinen, mutta tiedot muuttuvat yleensä varsin vähän vuoden lopulla julkaistavista lopullisista tiedoista.

Kuntaliitto julkaisi tilaston perusteella yhteenvedon kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä (ml. liikelaitokset) eli kuntien kirjanpidon mukaisesta koko kuntataloudesta vuodelta 2016. Tilastotiedot olivat pitkälti samankaltaisia kuin helmikuun alussa julkaistut ennakkotiedot. Toimintatuottoja kertyi kuitenkin noin 300 milj. euroa odotettua enemmän, mikä nosti myös vuosikatteen ja tilikauden tuloksen helmikuista arviota paremmaksi.

Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketut toimintamenot kehittyivät vuonna 2016 maltillisesti. Menot nousivat 1,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Maltillinen kasvu aiheutui pääosin palkoista, jotka laskivat 1,2 prosenttia. Sopimuskorotukset kasvattivat palkkoja viime vuonna noin 0,6 prosenttia, mutta henkilöstökuluja pienensi reippaasti kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen vuodelle 2016 kohdistunut lomapalkkavelan purkautuminen. Toimintakulujen maltilliseen kehitykseen vaikutti myös vaimea hintakehitys ja kuntien omat sopeutustoimet. Toimintakuluihin sisältyvät materiaalien ostot kasvoivat 1,6 prosenttia, mutta palvelujen ostot yli 5 prosenttia.

Avustuksia kunnat ja kuntayhtymät maksoivat 2,8 mrd. euroa, mikä tarkoittaa 2,8 prosentin kasvua edellisestä vuodesta. Korkomenot sen sijaan vähenivät reippaasti matalan korkotason seurauksena. Myös investoinnit värähtivät hieman alaspäin reilun neljän miljardin euron tasoltaan. Lainoja vähennettiin edellisvuosia enemmän.

Kuntien ja kuntayhtymien verotulot kasvoivat viime vuonna maltillisesti, kasvua edellisestä vuodesta 1,5 prosenttia. Veroista suurin osa, 18,9 mrd. euroa, kertyy kunnallisverona, joka kasvoi edellisestä vuodesta 2,0 prosenttia. Tuloveroprosenttiaan vuodelle 2016 korotti vain 45 kuntaa. Sen sijaan osuus yhteisöveron tuotto laski lähes 6 prosenttia, sillä kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyi vuonna 2016. Kiinteistöverotulojen kasvu tarkentui 3,8 prosenttiin.

Kuntien käyttötalouden valtionosuudet lisääntyivät viime vuonna voimakkaasti, 7,2 prosenttia. Kasvuun vaikutti useammalta vuodelta kertynyt kustannustenjaon tarkistus sekä vuonna 2016 toteutetut verokevennykset, jotka kompensoitiin kunnille valtionosuuksien lisäyksinä.

Toimintatuloja kertyi kunnille ja kuntayhtymille 9,5 mrd. euroa, mikä merkitsi kasvua edellisestä vuodesta 3,3 prosenttia. Kasvu kertyi tasaisesti niin myyntituloista (sis. esim. korvaukset pakolaisten toimeentulon turvaamisesta ja muista kustannuksista) sekä asiakasmaksuista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja korotettiin viime vuonna arviolta 90 milj. eurolla. Omaisuuden myyntituloja kunnat ja kuntayhtymät saivat viime vuonna 900 milj. euroa ja satunnaisia tuloja 400 milj. euroa.

Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistulot olivat viime vuonna 44,8 mrd. euroa lisääntyen edellisestä vuodesta 2 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien kokonaismenot kasvoivat edellisvuodesta sen sijaan 0,5 prosenttia. Menojen kasvu on hyvin maltillinen aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate parani edellisestä vuodesta peräti 725 milj. euroa päätyen 3,4 mrd. euroon. Kuntatalous on perinteisellä vuosikate suhteessa poistoihin -mittarilla tarkasteltuna erittäin hyvässä tasapainossa, sillä vuosikate kattoi poistot peräti 126 prosenttisesti. Hyvää tilaa kuvastaa myös se, että vuodesta 1997 alkaneen aikasarjan perusteella vuosikate ei ole ollut kertaakaan näin korkealla tasolla.

Myös tilikauden tulos tarkentui ylöspäin. Tilikauden tulos oli vajaat 1,1 mrd. euroa parantuen edellisestä vuodesta yli 700 milj. eurolla. Korkea investointitaso painoi toiminnan ja investointien rahavirran kuitenkin pienelle noin 100 milj. euron miinukselle. Hyvistä luvuista huolimatta lainakanta kasvoi 18,1 mrd. euroon.

Konsernitarkastelu vie neljä kuntaa arviointimenettelyn piiriin

Konsernituloslaskelman ja -rahoituslaskelman tiedot noudattivat paljolti kuntien ja kuntayhtymien kehityslinjoja: tulot ja menot sekä lainanotto kehittyivät maltillisesti ja tilikauden tulos ja ylijäämä paranivat.

Kuntakonsernien toimintatuottoja kertyi 24 mrd. euroa vuonna 2016. Toimintatuotot kasvoivat 1,8 prosenttia. Toimintakulut kasvoivat 1,2 prosenttia. Verorahoituksen jälkeen vuosikate nousi 5,3 mrd. euroon, mikä merkitsi nousua edellisestä vuodesta 860 milj. eurolla. Myös tilikauden tulos nousi edellisestä vuodesta.

Kuntakonsernien investoinnit nousivat reippaasti päätyen 7 mrd. euron kokonaistasoon. Tästä huolimatta toiminnan ja investointien rahavirta parani noin puolella mrd. eurolla. Kuntakonsernien lainakanta nousi viime vuonna lähes 34 mrd. euroon. Kasvuvauhti oli kuitenkin kohtuullisen maltillinen, 3,2 prosenttia.

Vuodesta 2017 lähtien erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettely perustuu muun muassa kuntakonsernitietoihin. Kuntalain 118 §:n mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää kuntakonsernin taseen kertyneen alijäämän tai muiden rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavien kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnuslukujen perusteella. Vuonna 2017 uusina kuntina arviointimenettelyn piiriin tulevat Hyrynsalmi, Jämijärvi, Teuva ja Ähtäri.

Linkki Tilastokeskuksen kuntataloustilastoon: http://www.stat.fi/til/kta/2016/kta_2016_2017-06-02_tie_001_fi.html

tags