Pääekonomistin palsta

Minna Punakallio

Tervetuloa Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion palstalle! Tällä sivustolla käsittelen ajankohtaisia talouteen liittyviä asioita. Mukana on myös keskeisiä  diaesityksiä ja luentomateriaaleja. 

Voit seurata minua Twitterissä @MinnaPunakallio.

 

Julkisen talouden tilastot vuodelta 2020 kolkuttavat ennätystasoja

Tilastoviranomaiset eri puolella maailmaa ovat julkaisseet viime päivinä runsaasti tilastotietoja vuoden 2020 talouskehityksestä. Ennakkotiedot kertovat, että Suomen kansantalous pärjäsi ensimmäisenä koronavuotena ainakin bruttokansantuotteen kehityksellä mitattuna monia muita maita paremmin. Julkisen talouden tila romahti, mutta kuntasektori vahvistui.

Lue koko katsaus

Vuoden 2020 tilinpäätösarviot löivät odotukset

Vuoden 2020 tilinpäätösarviot yllättivät vahvuudelleen kuntakentän. Koronatuet, verotulojen kasvu ja maltilliset menot läikäyttivät kuntatalouden vuoden 2020 tunnuslukuja. Tulos kuitenkin puskuroituu monessa kunnassa taseeseen tulevien menopaineiden kattamiseksi. On erinomaista, että lukuisten leikkaus- ja säästöpäätösten jälkeen kuntatalouteen tuli kerrankin hengähdystauko, ja lähikuukaudet voidaan keskittyä taloudellisesti vahvemmalta pohjalta kuntalaisten testaamiseen, rokottamiseen ja vuoden 2022 talousarvion palikoiden rakentamiseen. 

Lue katsaus

Paikallishallinnon tilastot ja ennuste päivittyivät

26.1.2021 Tilastokeskus päivitti joulukuussa kansantalouden tilinpidon tilastotietoja. Tuoreiden tilastojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1,1 prosenttia vuonna 2019. Viimeksi bruttokansantuote kasvoi näin vähän vuosina 2012-2015. Päivityskierroksella tarkennettiin myös julkisen talouden lukuja eli valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen sektoritietoja vuosilta 2018 ja 2019.

Lue katsaus

Kuntatalouden koronavuoristorata

9.12.2020: Ei ole ylimitoitettua sanoa, että kuluva vuosi on ollut hyvin poikkeuksellinen. Keväällä ympäri maailmaa levinnyt koronapandemia on mullistanut paitsi normaalin arkielämämme niin myös työnkuvamme ja elantomme. Koronan aikana työttömyys on lisääntynyt, yrityksiä on laitettu säppiin ja asiakasvirrat ovat hiljentyneet. Toisaalta joillekin aloille pandemia on tarjonnut lisää työtä ja vähitellen näin vuoden loppupuolella talouden tilasta, kuten palkkasummasta, nousee meillä myös elpymisen ja kasvun merkkejä. Korona on vaikuttanut yhteiskuntaamme myös monilla muilla tavoin. Erityisen huolestuttavaa on kodeissa lisääntynyt väkivalta ja nuorten yleistynyt alkoholin- ja muiden päihteidenkäyttö. Mikä mahtaakaan olla myös esimerkiksi lukioissa toteutettujen pitkien etäkoulujaksojen vaikutus nuorten tulevaisuuteen?

Lue blogi kokonaisuudessaan

 

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2021

7.12.2020: Kuntatyönantajan kaikki sosiaalivakuutusmaksut vuodelle 2021 on vahvistettu. Palkkasummaan suhteutettuna sosiaalivakuutusmaksut ovat ensi vuonna keskimääräinen 24,5 prosenttia palkasta, joten maksujen yhteismäärä nousee kuluvan vuoden tasosta muutamalla desimaalin kymmenyksellä (24,1 % vuonna 2020), kun sairausvakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu nousevat. Muut maksut pysyvät suurin piirtein ennallaan.

Lue asiantuntijasivu kokonaisuudessaan

 

Tammi-syyskuun kuntataloustilasto: kuntien talous vahvistui − kuntayhtymät vaikeuksissa

2.12.2020:  Tuore kuntataloustilasto kuluvan vuoden tammi-syyskuulta kertoo, että koronapandemia on vaikuttanut kuluvana vuonna voimakkaasti niin kuntien kuin kuntayhtymienkin talouteen. Vaikutukset ovat myös muuttuneet vuoden mittaan pandemian keston pitkittyessä ja hallituksen tehtyä koronavaikutusten taittamiseen liittyviä tukipäätöksiä. Tammi-syyskuun otokseen perustuvien taloustilastojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintatuotot, muun muassa maksutuotot, ovat vähentyneet ja toimintakulut kasvaneet maltillisesti, kun palveluja laitettiin keväällä rajoitustoimien vuoksi kiinni ja kiireetöntä hoitoa lykättiin myöhemmäksi.

Lue katsaus kokonaisuudessaan

 

Koronapandemia käänsi kansantaloudet ympäri maailmaa historialliseen syöksyyn

19.11.2020: Koronaepidemia syöksi maailmantalouden keväällä ennennäkemättömään syöksyyn, kun Covid-19-tautitilanne ja siitä seuranneet useat eri rajoitustoimet ympäri maailmaa seisauttivat palvelualojen kulutuskysynnän ja horjuttivat kansalaisten luottamusta sekä yleistä investointiympäristöä. Tautitilanteella on ollut talouskasvun ja työllisyyden heikentymisen ohella myös epäsuorempia vaikutuksia yhteiskuntaan, kuten esimerkiksi ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen ja ihmisten liikkuvuuteen. Koronapandemian laajemmat ja pysyvät yhteiskunnalliset vaikutukset ovat kuitenkin yhä selkeytymättömät.

Lue katsaus kokonaisuudessaan

 

Kuntavero nousee ensi vuonna 700 000 suomalaisella

18.11.2020: Kunnallisveroprosentti nousee 39 kunnassa ensi vuonna ja laskee neljässä kunnassa. Korottajia on vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin veroprosenttia korotti 53 kuntaa. Korottajien määrä on matala myös pidemmän aikavälin tarkastelussa, sillä 2000-luvulla korottajien määrä ei ole tähän mennessä koskaan mennyt 40 kunnan rajan alle.

Lue mediatiedote kokonaisuudessaan

 

Miten hallituksen kuntapäätökset jaksottuvat kehyskaudella?

10.11.2020: Sanna Marinin hallitus on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisesti ison määrän toimia, jotka vaikuttavat kuntien tuloihin ja menoihin pitkin hallituskautta. Hallituksen päätöksiä on kuvattu muun muassa 6.11.2020 pääekonomistin palstalla julkaistussa artikkelissa ja syksyn 2020 kuntatalousohjelmassa. Osa linjauksista on pysyviä eli niiden vaikutukset ulottuvat kuntatalouteen vielä hallituskauden jälkeen. Osa päätöksistä on taas määräaikaisia kehityshankkeita. Valtion kehys ei sisällä tässä vaiheessa vielä sote-uudistusta ja sen vaikutuksia kuntien tuloihin ja menoihin, sillä hallituksen esitys on vielä virkamiesvalmistelussa.

Lue katsaus kokonaisuudessaan

 

Lue lisää:

 

Kuntasektori on iso osa taloutta

 

Kuntatalouden vuosikello

Kuntatalouden vuosikello

Pääekonomisti vinkkaa

Hae lisää

tags