Pääekonomistin palsta

9.6.2025

Kuluvan vuoden talousennusteet ovat heikentyneet hieman

Kevään mittaan suhdannelaitoksista on tullut ulos uusia ennusteita tasaiseen tahtiin. Joitakin ennusteita julkaistaan vielä lähipäivinä, minkä jälkeen Pääekonomistin palstalla julkaistaan uusi talouskatsaus. Jo tässä vaiheessa kannattaa tutustua palstan haitarivalikkoon (löytyy blogien alta) ja sieltä löytyvään otsikkoon Diaesitykset ja luentomateriaalit. Siellä on muun muassa uusia ennusteita kuntien talousarvio- ja taloussuunnitelmien valmisteluun.

Ennakkotiedot Suomen bruttokansantuotteen kehityksestä kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä olivat pettymys. Talouskasvu junnasi paikoillaan, vaikka edellisen vuoden lakkojen värittämästä kuopasta onkin noustu jo hieman ylöspäin. Laskua nähtiin kuitenkin yhä muun muassa talonrakentamisessa ja kaupassa. Ennusteyhteenvedosta vuodelle 2025 näkee, että bruttokansantuotteen volyymin kehitystä on tyypillisesti nipistetty joillakin kymmenyksillä alaspäin. Eniten talouskasvua hidastaa korkealle noussut työttömyys ja epätietoisuus tulevasta kehityksestä. Ostovoima kehittyy kuitenkin matalan inflaation myötä hyvin.   

27.5.2025

Kuntien rahoitusvastuun korotus perustoimeentulotukimenoista lähti lausuntokierrokselle

Sosiaali- ja terveysministeriö on laittanut lausuntokierrokselle esityksen toimeentulotukijärjestelmän uudistamiseksi vuoden 2026 alusta lähtien. Uudistuksella pyritään ohjaamaan toimeentulotuen hakijoita voimakkaammin ansiotyöhön tai ns. ensisijaisten etuuksien (työttömyysturvaetuudet, opintotuki) piiriin ja vähentämään siten pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta. Toimeentulotuen tasoon kohdistetaan myös leikkauksia. Vaikka uudistus lisää ensisijaisten etuuksien määrää niin se pienentänee myös perustoimeentulotuen menoja. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta 74 miljoonalla eurolla. Perustoimeentulotukea maksettiin vuonna 2024 noin 825 miljoonaa euroa.

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan myös, että kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotukimenoista nostetaan 50 prosentista sataan prosenttiin 18-24-vuotiailta toimeentulotuen saajilta. Tavoitteena on kannustaa kuntia työllistämään nuoret mahdollisimman nopeasti. Kuntien rahoitusvastuun laajennus lisäisi kuntien menoja arviolta 94 miljoonalla eurolla, mutta etuusmenojen lisäys korvattaisiin kunnille peruspalveluiden valtionosuuden kautta valtionosuuden pysyvänä lisäyksenä. 

Toimeentulotukiuudistus nojaa vahvisti siihen, että perustoimeentulotukiesityksen kiristyvät velvoitteet tuottavat pidemmällä aikavälillä taloudellisia säästöjä. Uudistuksen taloudelliset vaikutukset tiivistetysti:

• Perustoimeentulotuen kustannukset pienenisivät noin 188 miljoonalla eurolla, josta puolet, noin 94 miljoonaa euroa, pienentää kuntien menoja.
• Työnarkkinatulotuen kulujen kasvu olisi 142 miljoonaa euroa, josta kolmannes, noin 47 miljoonaa euroa, lisäisi kuntien menoja
• Kuntien rahoitusosuuden kasvattaminen nuorten osalta lisäisi kuntien menoja noin 94 miljoonaa euroa, mutta valtionosuuksia korotettaisiin pysyvästi vastaavalla summalla.
• Kuntien verotulot kasvaisivat noin 10 miljoonaa euroa. 

Noin 12 prosenttia 16-29-vuotiaista nuorista sai perustoimeentulotukea vuonna 2023. Valtaosa nuorista sai toimeentulotukea vain lyhyen aikaa. Pitkittynyttä toimeentulotuen tarvetta liittyi pitkäaikaistyöttömyyteen, sairastamiseen ja vanhemmuuteen. Valtiontalouden tarkastusvirasto onkin suosittanut tarkastuskertomuksessaan, että toimeentulotukea saavien nuorten ohjautumista palveluiden piiriin tulisi parantaa. 

14.5.2025

Työllisyysrahasto antoi huhtikuun lopussa STM:lle arvion työttömyysvakuutusmaksujen tasosta vuodelle 2026. Arviossa esitettiin, että työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärää olisi tarve nostaa yhteensä 0,5-1,5 prosenttiyksiköllä vuodelle 2026. Maksukorotuksen taustalla on Suomen kohonnut työttömyystilanne sekä huonontuneet talousnäkymät.

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on kuluvana vuonna 0,20 %, jos kunnan palkkasumma jää 2,455 miljoonan euron alle ja 0,80 prosenttia 2,455 miljoonan euron ylittävästä palkkasummasta. Kuntatyönantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu on noin 0,7 %. 

Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu vuodelle 2026 päätetään vasta vuoden 2025 loppupuolella. Maksukorotuksen määrästä tai sen kohdistumisesta ei ole tehty vielä virallisia linjauksia, eikä tässä vaiheessa arvioinnin tueksi ole käytettävissä työllisyysrahaston laskelmia. Alustavien arvioiden mukaan työnantajan ylempi ja alempi maksu voisivat muuttua samassa suhteessa keskimääräisen maksun kanssa. Tällöin alempi työnantajan maksu voisi nousta suurin piirtein 0,30-0,50 prosenttiin. Ylempi maksu voisi nousta karkeasti arvioiden 1,1-1,8 prosenttiin.

Maksimissaan työttömyysvakuutusmaksun korotus voisi siten nousta suurilla työnantajilla noin 1,0 prosenttiyksikköä. Kun tilanne kuitenkin elää yhä niin ennusteisiin kannattaa tässä vaiheessa laittaa hieman pienempi nousu, esim. noin puolet siitä.  

Lausunnot on annettava perjantaihin 27.6.2025 mennessä. Kuntaliitto laatii esityksestä lausunnon hyvissä ajoin. 

***

https://www.tyollisyysrahasto.fi/porssitiedotteet/2025.04.29-tyollisyysrahasto-on-antanut-stmlle-arvion-tyottomyysvakuutusmaksujen-tasosta-vuodelle-2026

6.5.2025. 
Kunta- ja hyvinvointialan kaikki neuvotteluosapuolet hyväksyivät 5.5.2025 palkkaratkaisun vuosille 2026-2028. Ratkaisun sopimuskorotukset noudattavat palkkakierroksen yleistä linjaa. Sopimuskorotukset ovat yhteensä 7,37 prosenttia lähes kolmelle vuodelle. Sopimuskorotusten lisäksi kunta- ja hyvinvointialan palkkoja nostaa palkkojen kehittämisohjelma, jonka palkkoja nostava vaikutus on yhteensä noin 1,8 prosenttia. Kustannukset nousevat hyvinvointialueilla kuntia voimakkaammin.

Palkkaratkaisun kustannuslinja vastaa melko lähelle siihen kohdistuneita ennakko-odotuksia. Samantapainen kustannuspaine on sisällä muun muassa kevään 2025 kuntatalousohjelman kehitysarviossa. Kuntatalousohjelman ennusteen mukaan kuntien ja kuntayhtymien palkat nousevat vuonna 2025 noin 4,3 % ja sen jälkeen noin 3,8 prosenttia.

***

Kunta- ja hyvinvointialalle lähes kolmen vuoden työrauha | Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Petteri Orpon hallitus kokoontui 22.–23.4.2025 hallituksen neuvotteluun julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029. Hallituskauden puoliväliin ajoittuvia kehysriihineuvotteluja hallitsi julkisen sektorin säästöjen ohella talouskasvun, työllisyyden ja turvallisuuden teemat.

Oheiseen diapakettiin on koottu pääkohtia hallituksen puoliväliriihen linjauksista, talousvaikutuksista ja riihen jälkeisistä uutisista. Kuntien kannalta merkittävimmät riihen päätökset olivat yhteisöverokannan verotuottomenetysten kompensointi kunnille sekä 75 miljoonan euron leikkaus kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin. Kuntien talousnäkymät pysyvät riihipäätösten jälkeen hyvin haastavina. Julkisen talouden suunnitelma 2026-2029 julkaistaan 30.4. iltapäivällä ja kevään kuntatalousohjelma 14.5.2025. Kuntaliitto tuottaa aineistoista kunnille lisämateriaalia sivustolleen ja päivittää veroennustekehikon sekä ennakollisen valtionosuuslaskelman.

Tutustu diasettiin tästä

______

Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihen kehysneuvottelut ovat jo pitkällä. Neuvottelujen jo ennestäänkin haastavia lähtökohtia on vaikeuttanut Yhdysvaltojen kasvanut poliittinen epävarmuus sekä tarve lisätä tulevina vuosina puolustusmenoja. On hyvin todennäköistä, että tällä hallituskaudella talous ei lähde kasvuun, eikä julkisen talouden velkaantumista saada taitettua. Alle on listattu asioita, joita kuntien ainakin kannattaa tarkkailla kehysriihineuvotteluista:

• Hallituksen odotetaan keventävän verotusta laskemalla ansiotulojen verotusta ja/tai yhteisöverokantaa tuntuvasti vuodesta 2026 lähtien. Jos tuloveroja kevennetään, se pienentää myös kuntien verotuloja. Kompensoidaanko kunnille verotulojen menetykset hallitusohjelman mukaisesti?
• Vuonna 2025 valtion budjettitalous velkaantuu arviolta 12 miljardilla eurolla. Uusien verokevennysten ja kasvavien investointien kylkeen tarvitaan siis uusia säästöjä ja veronkiristyksiä. Kohdistuvatko ne kuntiin? Hallitus on leikannut jo kuntien valtionosuuksia indeksileikkauksilla sekä normien purun varjolla. Myös valtionrahoitusta kotoutumisen tehtäviin on vähennetty.
• Petteri Orpon hallitus tavoittelee kuntien tehtävien ja normien keventämistä 100 miljoonalla eurolla, mutta vuonna 2025 kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään 22,7 miljoonalla eurolla kuntien velvoitteiden ja tehtävien purkamiseen liittyen. Puretaanko vähennys kehysriihessä?
• Toimeentulotuen kokonaisuudistus saattaa olla asialistalla kehysriihessä. Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmisteleva virkamiestyöryhmä esitti, että rahoitusvastuu 18-25-vuotiaiden nuorten toimeentulotuesta siirtyy kokonaan kunnille. Kuntaliitto jätti esitykseen eriävän mielipiteen.
• Etenevätkö kunnille tärkeät uudistukset, kuten kuntien peruspalvelujen valtionosuusuudistus tai kiinteistöverotuksen arvostamisuudistus, hallituskauden lopulla?

Kuntaliiton hallituksen kannanotto kevään kehysriiheen löytyy täältä: 

Useat Euroopan markkinakorot, erityisesti 12 kuukauden eurobor, laskivat vuoden 2024 aikana reippaasti, kun kuluttajahintojen nousu hidastui ja EKP laski ohjauskorkoaan useita kertoja. Markkinakorkojen kääntyminen laskuun helpottaa myös kuntien taloutta. Kunnilla oli vuoden 2024 lopussa velkaa noin 19 miljardia euroa ja kuntakonserneilla tuplasti sen verran. 

Erilaisten suojausten ja ajoitustekijöiden vuoksi korkojen heilahtelut välittyvät kuntien talouteen kuitenkin viiveellä. Sen vuoksi kuntien korkokulut vielä nousivat vuonna 2024. Kuntien noin 440 miljoonan euron korkokulut tarkoittavat lainakantaan suhteutettuna noin 2,4 prosentin keskikorkoa, kun vuonna 2023 keskikorko jäi alle kahteen prosenttiin. On huomionarvoista, että kuntien lainastaan maksama keskikorko on ollut sekä vuonna 2023 että 2024 matalampi kuin 3 kuukauden Euribor tai valtion 10 vuoden obligaatiokorko. 

Kuluvana vuonna kuntien korkokulut kääntyvät hyvin todennäköisesti laskuun. EKP on laskenut ohjauskorkoaan jo kahdesti tänä vuonna ja lyhyet markkinakorot ovat jatkaneet laskuaan. Sen sijaan 12 kuukauden euribor on pysynyt melko tasaisena. Alkuvuonna näytti vielä hetken, että korkojen lasku päättyy pian. Donald Trumpin tullit, tullien voimaantulon lykkäämiset ja syvä epäselvyys maailmanmarkkinoilla ovat kuitenkin käynnistäneet odotukset uusista korkojen laskusta. Korkojen laskuodotusten taustalla on pelko siitä, että isot kansantaloudet vajoavat uudelleen taantumaan.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT julkaisi 20.3.2025 kyselytietoa kuntien ja hyvinvointialueiden viime vuoden henkilöstösäästöistä ja suunnitteilla olevien säästöjen mittaluokasta vuodelle 2025. Tulosten mukaan kiristynyt talous on lisännyt henkilöstöön kohdistuvia säästöjä vuonna 2024. Aikaisempien vuosien tapaan tapaan eniten säästöjä on saavutettu töiden uudelleenjärjestelyllä, uusilla toimintatavoilla ja toimintojen tehostamisella sekä luonnollisen poistuman hyödyntämisellä. Säästötarve kasvaa kuluvana vuonna erityisesti hyvinvointialueilla. 

Kuntien henkilöstösäästöt nousivat vuonna 2024 noin 150 miljoonaan euroon. Noin viidesosassa (19 %) kuntia oli käyty viime vuonna yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelujen tuloksena kunnista on irtisanottu viime vuonna noin 380 henkeä ja lomautettu noin 900 henkeä. Irtisanomisten osuus oli kunnissa viime vuonna poikkeuksellisen korkea suhteessa aikaisempiin vuosiin. 

Palveluja sopeutti viime vuonna vajaat 30 prosenttia kunnista. Lähes vastaava osuus kunnista vähensi myös ostopalveluita ja vuokratyövoiman käyttöä. Joka toinen kunta vähensi sijaisten ja määräaikaisten käyttöä ja onnistui pienentämään sairauspoissaolokustannuksia. 

Kuluvalle vuodelle kunnat arvioivat suurin piirtein samansuuruista henkilöstösäästötarvetta, noin 170 miljoonan euron edestä. Suunnitteilla olevien yt-neuvottelujen määrän arvioidaan kuitenkin laskevan ja taloudellisista syistä johtuvien irtisanomisten arvioidaan vähenevän selvästi viime vuoden tasosta. Lomautukset kääntyvät kuitenkin KT:n kyselyn mukaan nousuun. 

Lisähuomioita henkilöstösäästökyselyn kuntien ja kuntayhtymien tuloksista:

• 54 prosentilla kunnista ja kuntayhtymistä talousarvio vuodelle 2025 on alijäämäinen ja vain 16 %:lla talousarvio on ylijäämäinen.
• 42 prosentilla on olemassa useampivuotinen talouden tasapainottamisohjelma
• Noin 70 prosenttia kunnista aikoi kattaa mahdollisia rahoituksen puutteita vuonna 2025 aikaisempien vuosien kertyneillä ylijäämillä. Muita suosittuja keinoja ovat lisävelanotto, ostojen vähentäminen, henkilöstösäästöt ja omaisuuden myynnit.

Lähde: Kunnat ja hyvinvointialueet ennakoivat tälle vuodelle poikkeuksellisia lomautuksia ja irtisanomisia: ”Puhutaan lama-ajan lukemista”

***

Mitä Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteessa (julkaistu 11.3.2025) todettiin kuntatalouden näkymistä?

• Odotettua myönteisemmän kuntatalouden tilan taustalla vuonna 2024 on useita tekijöitä: kustannusten hillintä, kuntaverotilitysten jaksottuminen aiempaa voimakkaammin vuodelle 2024, vahvat sijoitustuotot ja alentuneet korkokustannukset
• Pohjatietojen päivittyminen vuodelta 2024 pienentää mekaanisesti laskien kuntien rahoitusalijäämää yli 500 miljoonalla eurolla suhteessa kuntien talousarvioihin
• Epävarmuustekijöitä: työttömyysturvan kustannukset kasvussa, kansantalouden odotettua hitaampi elpyminen tulee heijastumaan verotuloihin ja kuntien maanmyyntituloihin
• Kuntien talousarvioiden mukaan vuosikatteet heikentyvät eniten isoimmissa kaupungeissa, joiden velkaantumiskehitys kiihtyy.
• Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kuitenkin muistuttaa tiedotteessa, että näköpiirissä on myös positiivisia signaaleja. Kuntien lainanhoitokuluihin on tulossa helpotusta. Työllisyyden odotetaan jo hieman piristyvän. Vuonna 2025 tehdään ennätysmäärä vihreitä investointeja. Myös tulossa olevat panostukset eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamiseen ovat kunnille iso mahdollisuus. Alan arvoketjuihin kuuluvia yrityksiä on eri puolilla maata.

Tilastokeskus julkaisi 28. helmikuuta ennakolliset tiedot bruttokansantuotteen kehityksestä vuonna 2024. Talouskehitys mateli viime vuonna miinuksella jo toista vuotta peräkanaa, sillä bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,2 prosenttia. EU-maissa BKT kasvoi vuonna 2024 noin 0,9 prosenttia eli selvästi Suomea ripeämmin. Kehitys oli erityisen heikkoa vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä, jolloin kvartaalikasvu suhteutettuna edelliseen neljännekseen supistui jälleen. Tämä merkitsee heikkoa lähtötilannetta kuluvan vuoden kasvulle.  

Tilastokeskuksen mukaan koko vuoden 2024 kokonaiskysyntä väheni 0,5 %, kun vienti ja yksityiset kulutusmenot pysyivät suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Bruttokansantuotteen kasvua ylläpiti julkisten kulutusmenojen ja julkisten investointimenojen kehitys. Tarkemmat tiedot julkisen sektorin kehityksestä vuonna 2024 saadaan lähiviikkoina.

Suhdannekehityksen heikkous on monella tapaa suuri pettymys. Syksyllä 2023 esimerkiksi valtiovarainministeriö arvioi, että BKT kasvaa 1,2 prosenttia, mutta Osuuspankki ennakoi kasvun jäävän nollaan. Suomen kansantaloutta heiluttelee kansanvälisen talouden iso kuva, mutta kuluttajiin ja investoijiin ei ole pystytty luomaan luottamusta ja tulevaisuudenuskoa Ukrainan sodan talousvaikutusten jälkeen. Kehitys luo epävarmuutta myös kuntien tulevien vuosien veroennusteisiin. 

Tilastokeskus julkaisi 14.2. ennakolliset tilastotiedot vuoden 2024 kansantuotteen kehityksestä viime vuoden lopussa. Kansantalouden kasvu jäi nollan tuntumaan suhteutti sitä sitten vuodentakaiseen tilanteeseen tai edeltäviin kuukausiin. 

Esimerkiksi työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi joulukuussa 0,9 % edellisvuoden tasosta. Kehitys kuitenkin sahasi vuoden aikana, sillä muutosprosentit painuivat miinukselle peräti viitenä kuukautena vuonna 2024. Kausitasoitettu bruttokansantuote kasvoi vuoden 2024 loka-joulukuussa 0,1 % edellisestä vuosineljänneksestä.

Vaimea kehitys merkitsee sitä, että korkotason lasku, inflaation tasaantuminen ja ostovoiman vahvistuminen eivät ole kääntäneet kansantalouden kasvua selkeälle nousu-uralle vuoden 2024 aikana. Kunnille tämä merkitsee riskiä siitä, että kuntien tärkein tuloerä, verotulot, voivat kasvaa odotettua hitaammin vielä pitkään.

Kelan tilastojen mukaan kunnat rahoittivat työmarkkinatukea noin 470 miljoonalla eurolla vuonna 2024. Summa on samaa suuruusluokkaa kuin kuntien menot esiopetukseen. 

Kuntien ohella työmarkkinatukea rahoittavat myös valtio, palkansaajat ja työnantajat. Kuntien rahoitusosuus koko työmarkkinatukipotista oli vuonna 2024 vajaat 30 prosenttia. Osuus nousi vuosina 2015 ja 2021 selvästi. Vuonna 2025 kuntien rahoitusvastuu uudistuu jälleen.

Vuoteen 2024 asti kuntien rahoitusvastuu on keskittynyt pitkäaikaistyöttömyyteen. Yli tuhat päivää työttömänä olleiden henkilöiden työmarkkinatuki maksoikin kunnille noin 300 miljoonaa euroa eli 64 prosenttia kaikista kuntien työmarkkinatukimenoista.