Kevään kuntatalousohjelma esitteli vahvan kuntatalousennusteen

Kuntatalousohjelma

Kuntatalousohjelma ja siihen sisältyvä kuntien kirjanpidon mukainen talousennuste julkaistiin julkisen talouden suunnitelman ja muun kehysmateriaalin yhteydessä huhtikuun puolessa välissä. Ennusteen mukaan kuntien ja kuntayhtymien taloustilanne pysyy kuluvana vuonna vielä hyvin vahvalla tasolla. Näkymät vuoden 2018 kuntien taloustilanteesta ovat siten parantuneet hieman valtiovarainministeriön viime syksyiseen arvioon verrattuna.

Kuntien taloustilannetta ja talousnäkymiä ovat vahvistaneet erityisesti odotettua nopeammin kasvaneet verotulot sekä maltillisesti kehittyvät toimintamenot. Maltillisen menokehityksen taustalla näkyy vielä kuluvana vuonna sekä kuntien että valtion sopeutustoimia.

Ensi vuonna kuntien kehitysarvio kuitenkin heikkenee hieman. Toimintamenojen kasvu vauhdittuu, kun palkkaratkaisut kasvattavat kustannuksia ja sopeutustoimien vaikutus hiipuu. Tulopuolella valtionosuudet laskevat peräti 500 miljoonalla eurolla. Verotulojen kasvu vauhdittuu yhä kuluvan vuoden lukemista, mutta se ei estä vuosikatteen ja rahoitusjäämän laskua noin puolella miljardilla eurolla vuonna 2019. Tästä huolimatta kuntatalous kuitenkin saavuttaa hallituksen sille hallituskauden alussa asettaman rahoitusasematavoitteen (paikallishallinnon nettoluotonanto -0,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen).

Kuntatalousohjelmassa kuvataan yksityiskohtaisesti myös hallituksen kuntatalouteen kohdistuvia päätöksiä sekä niiden toimeenpanoa eri hallinnonaloilla. Ohjelman mukaan Sipilän hallituksen toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen on 580 miljoonaa euroa kuntataloutta vahvistava vuoden 2019 tasolla. Kyseinen arvio ei pidä sisällään kuitenkaan kilpailukykysopimukseen liittyviä hallituksen kuntataloutta kiristäviä vaikutuksia. Lisäksi valton toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen on selvästi pienempi, jos toimet arvioitaisiin kunnissa todellisuudessa realisoituneiden talousvaikutusten mukaan.

Kuntatalousohjelmassa kuvataan havainnollisesti myös maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua sekä muutoksia, joita se aiheuttaa kuntatalouden rakenteisiin. Uudistuksessa kuntien käyttötalouden menot puolittuvat, mutta samalla pienennetään myös kunnallis- ja yhteisöveron tuottoa sekä toimintatuloja. Kuntatalousohjelman mukaisessa painelaskelmatarkastelussa uudistus helpottaa pidemmällä aikavälillä myös toimintamenojen kasvupainetta, kun voimakkaasti kasvavat sote-kustannukset siirtyvät maakuntien ja valtion vastuulle. Näiden syiden vuoksi kuntatalousohjelman arvioimat kuntatalouden talousnäkymät ovatkin vuodesta 2020 varsin vahvat. Uudistus kuitenkin haastaa myös kuntatalouden monella eri tavalla.

Kuntatalousohjelma 2019–2022 on laadittu kevään 2018 julkisen talouden suunnitelman (JTS) valmistelun yhteydessä. Ohjelmassa kuvataan kuntatalouden tilaa, hallituksen toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia kuntien talouteen. Lisäksi ohjelmassa esitetään kuntatalouden kehitysarvio ja verrataan sitä hallituksen kuntataloudelle asettamaan rahoitusasematavoitteeseen. Rahoitusasemalla tarkoitetaan kansantalouden tilinpidon mukaan määritellyn paikallishallintosektorin tulojen ja menojen erotusta. Kuntatalouden ennusteen kehitysuraa on jatkotyöstetty myös kuntakokoryhmittäin sekä rahoitusperiaatteen toteutumisen näkökulmasta aina vuoteen 2022 asti.

Lisää aiheesta verkossa:

tags