ARTTU2-tutkimusohjelman selvitys konserniyhteisöjen taloussuhteista:

Konserniyhteisöjen taloussuhteet jättävät mietittävää

Kuntaliiton ARTTU2-tutkimusohjelmassa on julkaistu selvitys konserniyhteisöjen taloussuhteista. Selvitys jäsentää taloussuhteita erityisesti 40 ARTTU2-tutkimuskunnan tietojen perusteella. Raportti on kolmas kuntakonserneja tarkasteleva osaraportti, kirjoittajina Pentti Meklin ja Heikki Pukki. Ensimmäisessä raportissa Kuntien moninaiset kuntakonsernit tarkasteltiin konsernien rakenteita ja toisessa raportissa Tavoitteet kuntakonsernin kokonaisedun osoittajana konsernien ohjausta.

Kolmannessa osaraportissa keskitytään emokunnan ja tytäryhteisöjen välisiin taloussuhteisiin kuntakonsernissa seuraavista näkökulmista: 1) konserniyhteisöille yhteisten palvelujen järjestäminen, 2) emokunnan ja tytäryhteisöjen väliset taloudelliset järjestelyt ja 3) konsernin kirjanpidollinen tulos sekä sen jakautuminen emokunnan ja tytäryhteisöjen kesken.

 

Konsernirakenteesta pitäisi olla kustannustehokkuutena tai –vaikuttavuutena ilmenevää hyötyä

Yksi kustannustehokkuuden tavoittelun keino on konserniyhteisöille yhteisten palvelujen järjestäminen. Keskitettyjen tukipalvelujen järjestämisestä ja sen tuomista hyödyistä ei ole saatavissa yleisiä tietoja kuntataloustilastosta, mutta useimpien kuntien tilinpäätöksissä tuodaan esiin, että viime vuosina on kiinnitetty erityistä huomiota keskitettyihin tukipalveluihin. Viime vuosien kehityssuunta on tukipalvelujen hankkiminen ylikunnallisilta yhtiöiltä, joita on kehitetty aktiivisesti tämän raportin laatimisen aikana.

Toinen tarkasteltu kokonaisuus on emokunnan ja tytäryhteisöjen väliset taloudelliset järjestelyt kuten lainajärjestelyt emokunnan ja tytäryhteisöjen välillä. Emokunnat ja tytäryhteisöt voivat ottaa lainaa, mutta emokunnat myös lainaavat huomattavia summia edelleen tytäryhteisöille.  Emokuntien antamien takausten määrä ARTTU2-kunnissa on noin kaksi kolmasosaa tytäryhteisöjen ottamista lainoista, mutta takausten määrä, euroa/asukas, vaihtelee paljon kunnittain. Emokunnilla ja tytäryhteisöillä on keskinäisiä liiketoimia, joissa verotuskysymykset saattavat nousta esiin peitellyn osingonjaon muodossa.

 

Pitäisikö emokunnan ylijäämillä korvata tytäryhteisöjen alijäämiä?

Kolmas raportissa käsitelty asiakokonaisuus on konsernin kirjanpidollinen tulos sekä sen jakautuminen emokunnan ja tytäryhteisöjen kesken. Vaihtelu yksittäisten kuntien välillä on erittäin suurta. Useammassa kuin joka neljännessä ARTTU2-kuntakonsernissa emokunnan kertynyt ylijäämä on konsernin kertynyttä ylijäämää suurempi.  Konsernin huono taloudellinen tila voi johtua joko emokunnan tai tytäryhteisöjen toiminnasta. Luonnollista olisi, että konsernin mahdollisen alijäämän kattaisi ensisijaisesti se yhteisö, jonka toiminnasta alijäämä on syntynyt. Yksi keskeinen kysymys on, pitäisikö emokunnan ylijäämän korvata tytäryhteisöjen alijäämät, kun kuntakonsernin tytäryhteisöt ovat erilaisia. Kuntakonsernin taloussuhteet jättävät mietittävää.

 

Raportti: Pentti Meklin ja Heikki Pukki: Konserniyhteisöjen taloussuhteet. Suhteiden jäsentelyä ja tietoa ARTTU2-tutkimuskunnista. Uutta ARTTU2-ohjelmasta nro 10/2018. http://shop.kuntaliitto.fi/product_details.php?p=3529

 

Lisätietoja: Emeritusprofessori Pentti Meklin, pentti.meklin(at)uta.fi, p. 050 564 2595

 

ARTTU2-tutkimusohjelmasta: tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634, s-posti: marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi.

 

Kotisivu: www.kuntaliitto.fi/arttu2

 

Kuntakonsernin ja emokunnan kertynyt yli-/alijäämä (euroa/asukas) 31.12.2016 Manner-Suomen kunnissa yhteensä sekä ARTTU2-tutkimuskunnissa kuntakokoluokittain tarkasteltuna.

Kuntakonsernin ja emokunnan kertynyt yli-/alijäämä (euroa/asukas) 31.12.2016 Manner-Suomen kunnissa yhteensä sekä ARTTU2-tutkimuskunnissa kuntakokoluokittain tarkasteltuna.

 

Konserniyhteisöjen taloussuhteet -julkaisu

Tässä raportissa tarkastellaan emokunnan ja tytäryhteisöjen välisiä taloussuhteita kuntakonsernissa.
narrow

ARTTU2-tutkimusohjelma

Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten tutkimusohjelma vuosina 2014 - 2018
narrow