Kuntaliiton panostukset työllisyyskeskusteluun jatkuvat edelleen

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliset kokeilut ovat toimineet viidellä alueella elokuusta 2017 lähtien ja Kuntaliitto on pitkään ajanut kokeiluille jatkoa, viimeksi lokakuussa Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamassaan lausunnossaan. 

Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteissa vaalikaudelle 2019-2023 liitto toteaa, että on luotava menettelyt, joilla yhdistetään kuntien, alueellisten organisaatioiden ja kansallisten toimijoiden osaaminen ja resurssit vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseksi. Kyse on laajasta kokonaisuudesta, jonka tulee sisältää ratkaisuja työvoiman liikkuvuuden edistämiseen, osaamisen vahvistamiseen, sosiaaliturvaan ja kotoutumiseen.

Työllisyyskokeiluilla on saatu hyviä tuloksia

Kokeilukuntien vastuulle on siirretty 44.000 pääasiassa pitkäaikaistyötöntä tai alle 25-vuotiasta asiakasta. Näistä puolet, noin 22 000 asiakasta on Pirkanmaan kokeilussa. Kokeilulain tavoitteen mukaisesti kunnat tarjoavat työttömille palvelut yhdeltä luukulta, henkilökohtaisesti ja pääosin kasvokkain. Suuri osa asiakkaista vaatii pitkiä palveluprosesseja ja työllistymisen esteiden poistamista ennen pysyvämpiä työllisyystuloksia. Työnhausta kokonaan tai osittain luopuneet asiakkaat on saatu motivoitua ja aktivoitua palveluihin hyvin tuloksin ja korkealla asiakastyytyväisyydellä. Myös alueiden yrittäjät ovat löytäneet kokeilut ja näissä olevat työttömät.

Työllisyyskokeilujen jatkuminen maakuntauudistukseen saakka on ollut esillä moneen eri otteeseen. Uudistusten siirtyessä eteenpäin, joustavaa siirtymistä uudenlaisiin kasvupalvelupilotteihin ei lähiaikoina ole enää mahdollista toteuttaa. Mikään vireillä olevista lakiuudistuksista ei turvaa kokeilujen jatkoa. Ilman erityistoimia asiakkaat pakotetaan vuodenvaihteessa palaamaan TE -toimiston asiakkaiksi ja onnistuneiksi todetut kokeilut lakkautetaan.

Luottamus, joka kokeiluissa on syntynyt sekä työnhakijoihin että yrittäjiin hukataan, jos kokeiluissa kehitetty toiminta nyt harkitsemattomasti päätetään. 

Valmistautuminen markkinamekanismien hyödyntämiseen edellyttää myös alueellisten työllisyyskokeilujen kokemusten pitkäjänteisempää hyödyntämistä. Erityisen huolellinen pitää olla sen osalta, minkä verran asiakkaan palveluprosessiin liittyvää toimivaltaa on tarkoituksenmukaista siirtää yksityisille palveluntuottajille. Asiakkaan oikeudet osaamisen kehittämiseen, kuntoutukseen tai sosiaalipalveluihin pitää turvata etenkin silloin, kun työllistymiseen tarvitaan muitakin kuin julkisia työvoimapalveluita. Tällaisten asiakasryhmien ulkoistusten suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät hyvää kilpailuttamisosaamista ja tilaajakompetenssia.

Pirkanmaan kokeilut osoittavat, että kuntapohjaisesti ja johdolla on luotavissa sellainen toiminta-alusta, joka kykenee hyödyntämään yksityisiä toimijoita kehittämällä ostopalvelumarkkinoita ja ottamaan kokonaisvaltaisesti asiakasvastuun. Tätä elinvoiman, kasvun ja työllisyyden kannalta keskeistä kokeilua tulee jatkaa ja sen hyviä tuloksia edistää, ei lakkauttaa.

Kuntaliitto on eduskunnan lausunnoissaan ja käytännön toimissaan priorisoinut työllisyyskokeilujen jatkumisen edistämisen hyvin korkealle ja edellyttää kokeilujen jatkamista.

Blogi:  Miksi kuntien työllisyyttä edistävä toiminta ei kelpaa? 

Tiedote: Kuntaliitto vaatii työllisyyskokeiluille jatkoa

Lisätietoja: 

Reijo Vuorento, apulaisjohtaja, kuntatalous, p. 050 667 41

Erja Lindberg, kehittämispäällikkö, työllisyys, p. 050 381 4096