Uusi ARTTU2-tutkimus: Kunnat lukiokoulutuksen järjestäjinä kunta- ja paikallistalouden näkökulmasta

Lukiokoulutuksella on alueellisia ja paikallisia vaikutuksia

 

Lukiokoulutus tukee alueen elinvoimaa ja kehitystä. Siksi monet pienetkin kunnat rahoittavat lakisääteisen kuntaosuuden lisäksi lukiota yli valtion yksikköhintarahoituksen. Alueellinen oppilaitos- ja elinkeinoyhteistyö auttaa erikoistumaan alueen tarpeiden mukaan. Kuntaliiton koordinoiman ARTTU2-tutkimusohjelman raportti kannustaa lukioita ja kuntia lukiokoulutuksen järjestäjinä alueelliseen yhteistyöhön.

Tutkimusraportti kartoittaa kuntien taloudellista panostusta järjestämäänsä lukiokoulutukseen, kuntien toimenpiteitä lukioidensa kehittämiseksi ja säilyttämiseksi sekä sitä, millaisia laajempia vaikutuksia sillä voidaan nähdä olevan paikallistalouteen. Tutkimuskohteina ovat 40 ARTTU2-tutkimusohjelmaan kuuluvaa kuntaa.

 

Erilaiset lähtökohdat - erilaiset ratkaisut

Tutkimus toi esiin kuntien erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet panostaa lukiokoulutukseensa. Omaan lukiokoulutukseen panostaminen on sekä taloudellinen, poliittinen että kulttuurinen arvovalinta. Se on jokaisen kunnan päätös, jonka se tekee omista paikallisista lähtökohdistaan.

- Kuntien tulee tunnistaa paikalliset tarpeet ja voimavarat ja pyrkiä toiminnallaan kehittämään alueen elinvoimaa. Juuri siksi paikallinen tuntemus on tärkeää sen sijaan, että kunnat pyrkisivät samanlaisiin ratkaisuihin riippumatta siitä, missä ne sijaitsevat ja mikä on niiden taloudellinen ja toiminnallinen tilanne. Näin toteaa raportin kirjoittanut hallintotieteen tohtori Kristiina Engblom-Pelkkala.

Raportissa on selvitetty kuntien lukiotaloutta tarkastelemalla kuntien saamaa rahoitusta, lukiokoulutuksen yksikköhintaa ja kunnille aiheutuvia lukiokoulutuksen nettokustannuksia.

Korkeimmat lukiokoulutuksen opiskelijakohtaiset yksikköhinnat, nettokustannukset ja lukiokoulutuksen menot ovat olleet alle 20 000 asukkaan tutkimuskunnissa. Suurilla kunnilla katsotaan olevan pieniä kuntia enemmän toimintakeinoja lukiokustannusten hillitsemiseksi. Ne voivat hyödyntää alueellisia synergiaetuja verkostoituessaan ja yhteistyötä tehdessään muiden koulutusasteiden ja toimijoiden kanssa. Suurten kaupunkien isojen lukioiden kiinteät kustannukset jakaantuvat kustannustehokkaammin useamman opiskelijan kesken.

 

Yksikköhintarahoitus ei riitä

Kuntien on tarkoitus järjestää lukiokoulutus opiskelijakohtaisella yksikköhintarahoituksella, joka koostuu sekä kuntien että valtion rahoitusosuudesta. Suurimmalle osalle kuntia rahoitus ei riitä, vaan kunnat joutuvat itse panostamaan lukiokoulutukseensa kuntaosuuden lisäksi rahaa, jonka ovat pääosin keränneet verotuloina. Etenkin pienissä yhden lukion kunnissa oman lukiokoulutuksen järjestäminen on taloudellinen ponnistus.

Enimmillään ARTTU2-tutkimuskunnissa oman lukiokoulutuksen järjestäminen voi kasvattaa tuloveroprosenttia jopa yli 0,5 prosenttiyksikköä. Sillä on merkitystä etenkin korkean tuloveroprosentin kunnissa. Siksi lukio oman kunnan järjestämänä palveluna on nähtävä laaja-alaisesti koko kunnan talouteen ja paikallistalouteen vaikuttavana tekijänä.

 

Lukiokoulutuksesta halutaan pitää kiinni

ARTTU2-tutkimuskunnat ovat tehneet monenlaisia toimenpiteitä lukiokoulutuksensa säilyttämiseksi. Kunnat viestivät strategiallaan olevansa sivistyskunta, jolle oman lukiokoulutuksen järjestäminen on tärkeää ja arvokasta. Kunnat houkuttelevat lukioihinsa opiskelijoita erikoistumalla ja markkinoimalla itseään näkyvästi. Yhteistyö ja alueellinen verkostoituminen ovat oivia keinoja kehittää lukiokoulutusta laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Hankerahoitus mahdollistaa lukion toiminnan kehittämisen. Digitalisaatio näkyy lukiokoulutuksessa muun muassa sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa ja niihin valmistautumisessa.  

Paikallistalouden näkökulmasta lukiokoulutuksen järjestämisen vaikutukset kytkeytyvät ARTTU2- tutkimuskuntien talouden tilaan, väestön ja lukiolaisten määrän kehitykseen sekä lukiokoulutuksessa työskentelevään henkilöstöön. Vaikka vaikutukset ovat paljolti välillisiä, ovat ne silti huomattavia alueellisen elinvoiman ja sen talouden kehityksen kannalta. Lukiokoulutus ja laajemmin kuntien sivistyspalvelut olisikin nähtävä merkittävänä kunnan elinvoiman lisääjänä. Se on kunnan resurssien panostamista tulevaisuuteen.

 

Sivistyspalvelut rakentavat elinvoimaa

Lukiokoulutuksen vaikutukset liittyvät yhdenvertaisuuteen, palvelun saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Laaja-alainen yhteistyö eri oppilaitosten ja alueellisten toimijoiden kesken nousee kuntien elinvoiman kannalta keskiöön. Alueellisella ja seudullisella oppilaitos- ja elinkeinoyhteistyöllä voidaan laajentaa kurssitarjontaa ja samalla mahdollistuu aito alueellinen erikoistuminen.

Tutkimuksessa todetaan, että kunnissa tulisi palvelujen vähentämiseen liittyvän pohdinnan sijaan kehittää sivistyspalveluita entistä rohkeammin ja paremmin vastaamaan juuri kunnan ja paikallisten asukkaiden tarpeita. Tärkeää olisi saada kunnat näkemään sivistyskunnan mahdollisuudet ja hyödyntämään laaja-alaisesti ja monipuolisesti sivistyspalveluihin liittyvää osaamista rakennettaessa tulevaisuuden elinvoimaista sivistyskuntaa.

 

Raportti: Kristiina Engblom-Pelkkala: Kunnat lukiokoulutuksen järjestäjinä kunta- ja paikallistalouden näkökulmasta. Uutta ARTTU2-ohjelmasta nro 9/2018. Kuntaliitto. http://shop.kuntaliitto.fi/product_details.php?p=3528

 

Lisätietoja: Kristiina Engblom-Pelkkala, erikoissuunnittelija, HT, KM, p. +358 40663 7679, kristiina.engblom-pelkkala(at)tamk.fi

Kunnat lukiokoulutuksen järjestäjinä kunta- ja paikallistalouden näkökulmasta

Uutta ARTTU2-ohjelmasta julkaisu nro. 9/2018
narrow

ARTTU2-tutkimusohjelma

Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten tutkimusohjelma vuosina 2014 - 2018
narrow
tags