Puoluejohtajat väittelivät Kuntatalolla taloudesta, sivistyksestä ja elinvoimasta

Puolueet Kuntatalolla

Hallituspuolueet lupasivat kiirehtiä kiinteistöverouudistuksen läpiviemistä puoluejohdon paneelissa Kuntamarkkinoilla

Kuntatalon luentosalissa kohahti useampaan kertaan, kun puolueiden puheenjohtajat ja kärkipoliitikot väittelivät kunnille ja sitä kautta jokaiselle kuntalaiselle tärkeistä teemoista Kuntamarkkinoiden päätapahtumassa 13. syyskuuta.

Hallituspuolueiden edustajat lupasivat, että viime vaalikaudella valmistunut mutta tulevaisuuteen lykkääntynyt kiinteistöverouudistus saatetaan valmiiksi pikimmiten. Sen sijaan uusista valtionosuusleikkauksista hallituspuolueen eivät luvanneet pidättäytyä.

Paneeliin osallistuivat vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson, kokoomuksen varapuheenjohtaja, kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sekä vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta.

Paneelin avaussanat lausui Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

- Kuntaliiton ykköstavoite hallitusohjelmaan oli turhista, toimintaa jäykistävistä normeista ja sääntelystä luopuminen sekä kokeilujen mahdollistaminen. Tämä on nyt kirjattu hallitusohjelmaan. Nyt me pyydämme, että antakaa meille eli kuntakentälle oikeasti mahdollisuus, Karhunen evästi poliitikkoja.

- Useampia kuntakentän toivomia hankkeita ja uudistuksia on nyt luvattu toteuttaa, ja toivomme, että näitä tehdään aidosti yhdessä kuntien kanssa. Esimerkiksi kuntien kaipaama rahoitusjärjestelmän uudistaminen tulee tehdä kokonaisvaltaisesti niin, että valtionosuuksien lisäksi tarkastellaan verorahoitusta ja avustuksia.

- Lisäksi toivon hallitukselta malttia ja kunnollista analyysiä valtion tukeman asuntotuotannon alasajossa tässä vaikeassa rakennusalan suhdanteessa.

Karhunen nosti esiin myös keskusteluilmapiirin kärjistymisen, paitsi valtakunnan politiikassa, myös kuntatasolla. Kuntaliiton toimitusjohtaja haastoi puoluejohtajia kehittämään rakentavaa, kaikkia kunnioittavaa keskustelukulttuuria kuntatasolta lähtien.

Sosiaaliturvan leikkaukset uhkaavat kuormittaa kuntien taloutta

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio evästi puoluejohtoa budjettiriiheen toteamalla, että valtiovarainministeriön budjettiesityksen jälkeen julkaistut talousennusteet ennustavat talouteen nollakasvua ja korkeampaa työttömyyttä: Budjetilta saattaa siis pudota pohja pois.

- Jo nyt budjettiesitykseen sisällytetyt päätökset leikkaavat kuntien rahoitusta ilman, että hallitus olisi sopinut kuntataloutta tasapainottavista säästöistä. Erityisesti kuntien taloutta heikentävät sosiaaliturvaan kaavaillut heikennykset ja indeksileikkaukset.

Tästä huolimatta hallituspuolueiden edustajat eivät voineet luvata, että kuntien valtionosuuksia ei enää leikata.

- Taloudellinen tilanne ja maailma voi muuttua. Sopeutustavoitteista ei voi tinkiä, eli valtiontalous pitää saada kuntoon, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä perusteli.

- Pitäisin suurena virheenä, jos palaisimme aikaan, jolloin valtio siirsi vastuun talouden tasapainottamisesta kunnille, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi.

Luottamus kuntiin mitataan normien kevennyksessä ja kokeilujen mahdollistamisessa

Kuntien talouden kestävyyteen ja toimintaedellytyksiin vaikuttaa tietenkin suoraan se, kuinka paljon kunnilla on tehtäviä, onko niihin oikein mitoitettu rahoitus ja kuinka vapaat kädet kunnilla on hoitaa näitä tehtäviä.

Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen on jo todennut, että nyt alkaa uusi kuntauudistus, jossa kuntien toimintaa ohjaavia normeja kevennetään ja erilaiset kokeilut mahdollistetaan.  Ikonen on toivonut kuntien aktiivisuutta ehdotuksissa purkaa normeja.

Kempeleen kunnanjohtaja, Kuntajohtajat ry:n tuleva puheenjohtaja Tuomas Lohi tarttui haasteeseen ja esitti kolme mahdollista normia, joiden joustavoittamista voisi harkita. Lohen päähuoli oli kuitenkin selkeä: hän toivoi, että hallitus luottaa suomalaisiin kuntiin.

Anna-Kaisa Ikonen vahvisti, että luottamus on tärkeä osa kokeilujen ja norminpurun onnistumista.

- Valtion ohjaus on ollut välillä hyvin yksisuuntaista. Esimerkiksi TE-palvelu-uudistus on tuhannen taalan paikka hakea uusia ratkaisuja.

Antti Lindtman muisteli aiempia norminkevennystalkoita, joissa ei päästy lopputuloksiin.

- Vaalikaudesta toiseen ladataan odotuksia siihen, että tällä saadaan talous kuntoon, siihen en oikein usko. Kokeilujen kautta sen sijaan voisi pohtia erilaisten kuntien erilaisia tehtäviä.

Annika Saarikko kertoi toivovansa, että tässä suunnitelmassa hallitus onnistuu.

Mitkä olivat puolueiden lääkkeet osaamisen laskuun ja peruskoulun uudistamiseen?

Miten puolueet ilmoittivat tekevänsä työtä paikallistasolla rakentavan keskusteluilmapiirin kehittämiseksi?

Miten hallitus- ja oppositiopuolueet väittelivät valtion velkaantumisesta?

Millaiseksi puolueiden johtohenkilöt arvioivat EU:n ja kuntien suhteen?

Miten oppositio ryöpytti hallituspuolueita sosiaaliturvan leikkauksista?

Katso paneelin koko tallenne tästä.

Muualla Kuntaliitto.fissä

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Muutoksia kuntien muutoksenhakuohjeisiin

Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.

Tutustu ohjeistukseen.

Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!