Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus on mahdollisuus koulutustason nostolle, ei uhka

Ammatillisen koulutuksen kasvava suosio nähdään virheellisesti uhkana Suomen koulutustason nostolle, vaikka todellisuudessa se on osa ratkaisua, nostaa esille Kuntaliiton Areena-verkosto.

Sitra julkaisi 30.3. osana Kasvuatlas-sarjaa julkaisun Koulutuspolitiikan korjaussarja – kuopasta uuteen nousuun. Julkaisussa tarkastellaan suomalaisen koulutusjärjestelmän kehitystä ja nostetaan esiin perustellusti koulutuspolitiikan poukkoilevuus sekä liiallinen koulutusmuotokohtaisuus. Kokonaisuutta ei ole katsottu riittävästi yhteen.

Suomen osaamis- ja koulutustason vahvistaminen edellyttääkin aiempaa tiiviimpää yhteistyötä eri koulutusmuotojen välillä sekä resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.

Yhtenä ratkaisuna julkaisussa esitetään lukiokoulutuksen lisäämistä ja rahoituksen vahvistamista ammatillisen koulutuksen kustannuksella. Tämä on ongelmallinen lähtökohta. On tärkeää, että lukioon haluavista ja siihen valmiudet omaavista nuorista mahdollisimman moni pääsee opiskelemaan, ja että erityisesti suurissa kaupungeissa keskiarvorajat pysyvät saavutettavina. Samalla on kuitenkin turvattava nuorten aito mahdollisuus hakeutua omien vahvuuksiensa ja toiveidensa mukaiseen koulutukseen – oli se ammatillinen koulutus tai lukiokoulutus.

”On harmillista havaita, jos ammatillisen koulutuksen vahvistunut suosio ja vetovoima vuosien kuluessa nähdään uhkana koulutustason nostamiselle. Vaikuttaa myös siltä, että on tehty tämän hetken todellisuudesta irrallaan olevia johtopäätöksiä ammatillisen koulutuksen osalta. Monelle nuorelle sopii parhaiten käytännönläheinen koulutus, jossa pääsee kehittymään huippuunsa. Yhä useampi ammatillisen koulutuksen saanut aloittaa ammattikorkeakouluopinnot ja menestyy niissä hyvin. Tarvitaan tietysti monipuolisempia väyliä ja keinoja, että yhä useampi halukas voi jatkaa korkeakouluihin, nykyistä enemmän yliopistoihinkin - mutta suunta on hyvä”, sanoo Areena-verkoston puheenjohtaja ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän johtaja Saija Niemelä-Pentti.

Ammatillisen koulutuksen roolia arvioitaessa on tärkeää huomioida myös työelämän muutokset. Alanvaihdot, osaamisen päivittäminen ja jatkuva oppiminen ovat yhä yleisempiä. Ammatillinen koulutus tuottaa laajasti käytännön osaajia, ja samalla yhä useampi jatkaa opintojaan eteenpäin.

”Ammatillinen koulutus tuottaa yrityksille ja työnantajille merkittävästi osaajia, joita ilman yhteiskuntamme ei pyörisi. Valtaosa työllistyy tai siirtyy jatko-opintoihin, ja suomalaisten ammatillisen koulutuksen käyneiden osaaminen on PIAAC-testeissä monien muiden maiden korkeakoulutettujen tasolla. Uusi rahoitusmalli ohjaa yhä vahvemmin kohdentamaan koulutusta vailla tutkintoa oleville sekä vähentämään koulutuksen kasautumista”, jatkaa Areena-verkoston varapuheenjohtaja ja Raision seudun koulutuskuntayhtymä Rasekon johtava rehtori Maria Taipale.

Julkaisussa kritisoidaan ammatillisen koulutuksen painotusta aikuiskoulutukseen sekä sen kykyä vastata työelämän tarpeisiin. On kuitenkin huomioitava, että suomalainen työelämä tunnistaa edelleen puutteellisesti tutkinnon osia, mikä johtaa tarpeettomaan uudelleenkouluttautumiseen kokonaisen tutkinnon verran.

Kunnat rahoittavat noin puolet toisen asteen koulutuksesta ja valtio puolet. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen ei ole kunnille pakollinen tehtävä, vaikka lähes kaikki kunnat järjestävätkin sitä. Rahoitus jaetaan järjestäjille yleiskatteellisesti, ja opetus- ja kulttuuriministeriö säätelee koulutuksen järjestämistä järjestämisluvilla. Viime vuosiin asti ammatillisessa koulutuksessa ministeriö päätti rahoituksen perusteena olevat opiskelijamäärät, joka on merkittävä rajaava tekijä koulutuksen järjestämisessä. Lukiokoulutuksen osalta kunnilla on mahdollisuus päättää aloituspaikkojen määrästä. 

”Kunnat subventoivat itse merkittävästi lukiokoulutusta ja pitävät sitä tärkeänä itselleen, mutta ammatillinen koulutus ei ole ollut yhtä vahvasti taloudellisesti tai muutoin kuntien intresseissä. Kiinnostus omistajaohjauksen vahvistamiseen ja alueellisen ekosysteemin luomiseen on vahvistunut viimeisten vuosien aikana, kun työvoimapalvelut on siirretty kuntien vastuulle. Koko toisen asteen koulutus on kunnille keskeinen elinvoimakysymys ja tapa varmistaa osaavan työvoiman saatavuus, mutta julkaisussa väitetään täysin perusteettomasti kuntien painottaneen vahvasti ministeriön säätelemää ammatillista koulutusta lukiokoulutuksen sijaan”, toteaa Areena-verkostoa koordinoiva Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen projektipäällikkö Emma Holsti.

Suomen koulutustason nostaminen ei synny vastakkainasettelusta, vaan eri koulutuspolkujen vahvistamisesta rinnakkain.
 

Lisätietoja:

Areena-verkoston puheenjohtaja sekä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redun kuntayhtymäjohtaja
Saija Niemelä-Pentti
puh. 0400488881
[email protected]  

Areena-verkoston varapuheenjohtaja sekä Raision seudun koulutuskuntayhtymä Rasekon johtava rehtori Maria Taipale 
puh. 044 705 7601
[email protected]

Kuntaliiton projektipäällikkö
Emma Holsti
puh. 040 410 8814
[email protected]