Kunnilla kiire muuttaa sidosyksiköiden konsernirakennetta - tulkinta muuttui EU:n tuomioistuimessa

Euroopan unionin tuomioistuin otti tuoreessa ennakkoratkaisussaan kantaa sidosyksikön toiminnan kohdistumiseen. Tämä vaikuttaa sidosyksiköihin, joilla on markkinaehtoisia tytäryhtiöitä.

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi 15.1.2026 tuomion C-692/23 AVR-Afvalverwirking hollantilaiseen ennakkoratkaisupyyntöön, joka koski jäteyhtiötä ja sen markkinaehtoisia tytäryhtiöitä. Tuomioistuin tulkitsi ratkaisussaan sidosyksikön määritelmää, jonka mukaan pääosan sidosyksikön toiminnasta tulee kohdistua siinä määräysvaltaa käyttäviin omistajiin. 

Tulkinta sidosyksiköiden konsernirakenteesta muuttui ilman siirtymäaikaa

- Sekä lainsäätäjä että viranomaiset ovat aiemmin kannanotoissaan todenneet markkinaehtoisen liiketoiminnan yhtiöittämisen ratkaisuksi tiukkoihin ulosmyyntirajoihin. Tämä tuomio osoittaa kansallisen tulkinnan virheelliseksi, sanoo Kuntaliiton johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs. 

Muuttunut tulkinta edellyttää sidosyksiköiden konsernirakenteiden muuttamista. Tuomion oikeusvaikutus on välitön. Siten nykyisten toimintojen järjestelyyn ei ole määritelty mitään siirtymäaikaa.

- Ulosmyyntirajoja laajempi myynti markkinoille poistaa sidosyksikköaseman. Siten sidosyksikön on luovuttava markkinaehtoisesta tytäryhtiömuodossa harjoitetusta toiminnasta, esimerkiksi siten, että markkinaehtoinen toiminta siirretään suoraan omistajien alle tai myydään markkinoille, Högnäs kertoo. 

Kuntaliitto pyrkii edistämään sidosryhmäkeskusteluja tulkintojen selkeyttämiseksi. Tästä huolimatta sidosyksiköiden konsernirakenteiden tarkastelu on aloitettava viivytyksettä. 

Taustalla sidosyksiköiden tytäryhtiöiden kilpailuetu

Sidosyksikön määritelmän mukaan sen toiminnan tulee kohdistua omistajiin. Sidosyksikön toiminnan kohdistumisen käsitettä on käytännössä arvioitu yhtiön liikevaihdon kautta. Siksi esimerkiksi Suomen tiukempi sidosyksikön käsite rakentuu muille kuin määräysvallan käyttäjäomistajille rajattuun ulosmyyntirajaan. Suomen ulosmyyntiraja on 5 prosenttia tai 500 000 euroa yhtiön vuosittaisesta liikevaihdosta. EUT:n tapauksen tulkinta perustuu hankintadirektiivin suurempaan rajaan, joka rajoittaa ulkopuolelle kohdistuvan toiminnan 20 prosenttiin.

EUT arvioi päätöksessään tilanteita, joissa sidosyksikölle on perustettu markkinaehtoinen tytäryhtiö. Tuomioistuin katsoi toiminnan kohdistumisen käsitteen edellyttävän, että sidosyksikön liikevaihtoa ja sen ulosmyyntiä arvioitaessa lähtökohtana tulee pitää konsernin liiketoiminnan lukuja. Sidosyksikön tytäryhtiön myynti markkinoille on siten samalla sidosyksikön ulosmyyntiä. 

Tuomio perustuu ajatukseen siitä, että omistajien järjestäessä toimintojaan sidosyksikössä ilman kilpailutusvelvoitetta yhtiön tytäryhtiöt voisivat saada kilpailuetua sidosyksikkötoiminnan liiketoiminnasta.