Kolmannes kunnanjohtajista on naisia. Naisten osuus kunnanjohtajista on kasvanut viime vuosikymmeninä. Naisten osuus oli 1990-luvun lopulla alle 10 prosenttia, 20 prosentin raja ylittyi 2016 ja 30 prosentin raja 2022.
Tiedot selviävät Kuntaliiton tuoreesta Acta-julkaisusta ”Merkityksellinen ja haastava kuntajohtajan työ”.
Naisten osuus vaihtelee erikokoisissa kunnissa. Syyskuussa 2025 kerättyjen tietojen mukaan naisjohtajia on keskimääräistä vähemmän erityisesti 2 000–5 000, 10 001–20 000 ja yli 50 000 asukkaan kunnissa. Suurimmissa kaupungeissa kuntajohtajuus on edelleen selvästi miesvaltaista.
Kuntajohtajien keski-ikä on noussut 52 vuoteen, mikä on korkein lukema sitten vuoden 2016. Lähes 40 prosenttia kunnanjohtajista on 50–59-vuotiaita. Yli 60-vuotiaiden osuus on kasvanut, kun taas alle 40-vuotiaita johtajia on vähiten sitten vuoden 2015.
Kuntajohtajat työskentelevät pääosin vakinaisissa virkasuhteissa, mutta määräaikaisuuksien osuus on noussut viime vuosina. Vuonna 2023 määräaikaisia oli 12,5 prosenttia. Määräaikaiset virat ovat yleisempiä kaupunkien kuin kuntien johdossa, ja tyypillinen pituus on kuudesta seitsemään vuotta.
Kuntajohtaja on tyypillisesti ollut roolissaan 6–10 vuotta. Sekä alle vuoden että yli 20 vuotta toimineiden osuus on pienentynyt. Ennen kuntajohtajuutta valtaosa johtajista on työskennellyt kunta-alalla: lähes kaksi kolmesta yli kymmenen vuoden ajan. Muulla julkisella sektorilla tai yksityisellä sektorilla pitkä kokemus on selvästi harvinaisempaa, ja kolmannen sektorin taustaa esiintyy vain vähän.
Kuntien ja kaupunkien johtajat ovat lähes poikkeuksetta korkeasti koulutettuja. Yli 90 prosentilla heistä on ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus, ja lähes joka kymmenes on suorittanut lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon.
– Koulutustaso on noussut selvästi 2010‑luvulla, mikä liittyy kuntajohtajien nykyisiin kelpoisuusvaatimuksiin, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Koulutustaustat painottuvat yhteiskunnallisille aloille, joita edustaa lähes puolet kuntajohtajista. Kaupallisen, hallinnollisen ja oikeustieteellisen koulutuksen omaavia on noin neljännes, ja kasvatustieteellinen tausta on kolmanneksi yleisin kahdeksan prosentin osuudella. Muita koulutusaloja edustavien kuntajohtajien osuus jää muutamaan prosenttiin.
Kunnan- ja kaupunginjohtajien keskimääräinen kuukausipalkka oli vuonna 2023 noin 9 000 euroa vuonna 2023. Palkkataso vaihteli selvästi kuntakokoluokan mukaan: alle 2 000 asukkaan kunnissa palkka oli noin 7 000 euroa ja yli 50 000 asukkaan kaupungeissa noin 14 400 euroa. Palkkaerot voivat kuitenkin olla suuria myös samankokoisten kuntien välillä.
Kuntajohtajaksi hakevien määrä on vähentynyt 2000-luvulla. Vuosina 1996–2000 kunnanjohtajan virkoihin oli keskimäärin 19 hakijaa, kun vuosina 2001–2016 hakijoita oli ensimmäisellä hakukierroksella enää 12. Hakijamäärät vaihtelevat suurestikin eri vuosina ja yksittäisten kuntien välillä. Hakijamäärien vaihtelua selittävät työn vetovoimaan liittyvät tekijät, kuten palkkaus ja työmarkkinatilanne, mutta myös kunnan sijainti, koko, maine sekä muiden avoinna olevien johtajapestien määrä.
Viime vuosina kuntajohtajien vaihtuvuus on ollut huomattavaa. Vuonna 2022 tehtiin 58 kuntajohtajavalintaa, 54 vuonna 2023 yhteensä 54, vuonna 2024 kaikkiaan 41 ja vuonna 2025 yhteensä 28 valintaa.
Valintaprosesseissa noin kolmannes kuntajohtajista on valittu yksimielisesti, mutta kahdessa kolmesta valinnasta on äänestetty.
Kuntajohtajavaihdoksia on tehty runsaasti viime vuosina, ja yleisin muutoksen syy on johtajan siirtyminen toiseen tehtävään. Vuosina 2023–2025 yli kolmannes vaihdoksista johtui työuralla etenemisestä joko toiseen kuntaan, muuhun julkiseen organisaatioon tai yksityiselle sektorille. Toiseksi yleisin syy oli eläköityminen, joka oli taustalla noin joka neljännessä vaihdoksessa. Lisäksi runsas viidennes kuntajohtajista irtisanoutui joko omasta aloitteestaan tai valtuuston toimesta. Muita vaihdosten taustasyitä ovat olleet määräaikaiset viranhoidot, johtamismallien muutokset sekä erilaiset henkilökohtaiset syyt.
Luottamuspulaan perustuvat erokorvaukset ovat viime vuosina olleet tyypillisesti kuuden kuukauden palkkaa vastaavia, mutta vaihteluväli on vaihdellut kolmesta 14 kuukauteen.
Kaksi kolmesta kuntajohtajasta asuu johtamassaan kunnassa.
Kuntajohtajat ovat kaikissa Pohjoismaissa yleisesti ottaen hyvin kokeneita ja korkeasti koulutettuja. Kuntajohtajien keski-ikä on yli 50 vuotta ja nykyisessä tehtävässä on toimittu keskimäärin viisi vuotta. Naisten osuus kuntajohtajina on kasvanut viime vuosikymmenten aikana kussakin maassa. Suhteellisesti eniten kuntajohtajana toimivia naisia on Ruotsissa, peräti 52 prosenttia ja vähiten Tanskassa, 21 prosenttia.
– Kiinnostava ja merkittävä havainto on, että kuntajohtajien suuri vaihtuvuus ei ole ominaista vain suomalaisessa kuntakentässä, vaan sitä havaitaan yhä enemmän myös muissa Pohjoismaissa. Myös kuntajohtajien vaihtuvuuden taustalla olevat syyt ovat samoja kuin meillä Suomessa, toteaa Pekola-Sjöblom.
Tiedot selviävät Kuntaliiton Acta-julkaisusta ”Merkityksellinen ja haastava kuntajohtajan työ”. Julkaisu on ladattavissa Kuntaliiton julkaisuista.
Miten kunnat voivat menestyä murroksen keskellä? Järjestämme keväällä 2026 sarjan webinaareja väestönmurroksesta.
Webinaareissa käsitellään kuntien päätöksentekoa, johtamista, organisoitumista sekä demokratiaa ja luottamushenkilötoimintaa.