Seutukaupungit ovat osa monimuotoista kaupunkipolitiikkaa. Blogisarjassa seutukaupungit kertovat ajankohtaisista aiheistaan ja tuovat näkyväksi alueidensa onnistumistarinoita sekä kehittämiskohtia.
Kaupungit ja kunnat uudistavat toimintaansa, mihin muutoksen ajureita ovat mm. väestön ikääntyminen, pieni syntyvyys ja kaupungistuminen. Kyseiset asiat vaikuttavat sekä verotulojen että valtionosuuksien määriin ja kustannuksiin sekä kaiken tämän jakautumiseen eri tavoin eri alueille. Uusiutuva ja
Millaisessa kaupungissa sinä haluaisit asua? Oma kaupunkini on viihtyisä. Siellä on tilaa hengittää. Siellä on työtä ja koulutusta. Siellä on hyvät harrastusmahdollisuudet. Siellä on turvallista. Siellä on helppo ja vaivatonta liikkua mihin kellonaikaan tahansa. Siellä on edulliset
Heinolan kaupunki, kuten muutkin Suomen kunnat, hyväksyi valtuustossaan viime vuoden loppupuolella talousarvion alkaneelle vuodelle ja suunnittelukaudelle. Tuskinpa kuitenkaan koskaan niin side silmien päällä ja kädet selän taakse sidottuna kuin nyt. Eduskunnassa on käsittelyssä maakuntauudistuksen
Segervallin kuva: Anna-Kajsa Blomqvist Kristiinankaupunki on Suomen ainoa Cittaslow-kaupunki, mikä sinänsä on vahvuustekijä. Italiassa perustettu Cittaslow-organisaatio on vuosien saatossa kasvanut maailmanlaajuiseksi organisaatioksi. Cittaslown ideana on nostaa esiin pikkukaupungin hyvät puolet,
”Seutukaupunki on alueensa keskus...” Tämä lause on perinteinen osa seutukaupunkien määritelmää. 55 seutukaupunkiin mahtuu monenlaisia keskuksia, mutta kaikissa niissä kaupan merkitys on tärkeä. Perinteitä ja historiaa löytyy, mutta samalla kaupan keskittyminen ja digitalisoituminen haastavat
Viime keväänä seutukaupunkien analyysissä lanseerattiin ja syksyllä Yleisradion A-Studion seutukaupunkeja käsittelevässä osiossaan tehtiin tunnetuksi termi ”Ylivieskan ihme”. Olen syksyn aikana saanut vastata montakin kertaa kysymykseen, miten tuo ihme on syntynyt. Olen itse ylivieskalaislähtöinen
Teollisuus ja matkailu kasvavat ja kehittyvät Lieksan kaupungin vahvuutena ovat runsaat korkealaatuiset raaka-aineresurssit, joiden ympärille on muodostunut teollisia keskittymiä. Keskittymien kehittäminen ja kasvu, tuotteiden jalostaminen ja raaka-aineiden tehokkaampi käyttö ovat keskeisiä asioita
Seutukaupungit ovat merkittävä kaupunkiryhmä Suomessa. Ne tarkoittavat keskuksia, jotka eivät ole maakuntakeskuksia, mutta ovat oman seutunsa keskuksia. On helppo yhytä Helsingin kaupunginpormestarin Jan Vapaavuoren kommentteihin niistä riskeistä, joita maakuntauudistus voi seutukaupungeissakin
Mitä arvelet oman kotikuntasi vetovoimaisuudesta? Entä onko se imagoltaan vireä, turvallinen tai omaleimainen? Innolink toteuttaa 55:lle seutukaupungille pehmeän vetovoimatutkimuksen. Tutkimus tuottaa uudenlaisen kokemukselliseen tietoon perustuvan kokonaisvaltaisen kuvan kuntavetovoimasta. Samalla
Kuva: Maija-Liisa Laitila, Kurikan kaupunki Kurikka on Suomen paras ja rohkein maaseutukaupunki vuonna 2025. Näin toteamme kaupungin vastaleivotussa strategiassa. Meitä on pyöreästi 21 000, mikä tekee Kurikasta asukasluvultaan maakunnan toiseksi suurimman kaupungin. Olemme siirtymässä 2020-luvulle