Ulf Stenmanin blogikirjoitus 19.6.2025

Ajatuksia Ahvenanmaan matkalta

Tämän viikon antoisan Kuntaliiton Ahvenanmaan-vierailun jälkeen olen vaikuttunut ahvenanmaalaisen yhteiskunnan elinvoimasta ja luovuudesta, ja uskoni yhteistyön voimaan vahvistui, jotta voimme jatkossakin tuottaa palveluja ruotsiksi ”valtakunnassa”, kuten Ahvenanmaalla sanotaan viitattaessa Manner-Suomeen.

Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi, jotka ovat nimenomaisesti tasa-arvoisia, vaikka ruotsia äidinkielenään puhuvia onkin vähemmän. 

Kun kuntien iso lukumäärä ja pieni koko ovat Ahvenanmaan haaste, niin muun Suomen haaste on pikemminkin päinvastainen. Kuinka voidaan taata ruotsinkieliset palvelut yhä suuremmissa palvelukokonaisuuksissa ja alueilla, joissa ruotsi on vähemmistökieli? Tämä koskee esimerkiksi nykyisiä hyvinvointi- tai työllisyyspalveluja, mutta mikä kunnallinen sektori tai palvelu on seuraava, joka organisoidaan ja hallinnoidaan suuremmalla maantieteellisellä alueella? 

Älykäs sopeutuminen ei ole muotisana, vaan todellisuutta, etenkin kun otetaan huomioon demografiset haasteet, joita meillä on paitsi Suomessa myös muualla.

Ruotsinkielisenä johtajana ja edunvalvojana Kuntaliitossa olen tottunut selittämään, perustelemaan ja selventämään ystävällisesti, mitä kaksi kansalliskieltä ja toimiva kaksikielisyys tarkoittavat käytännössä.

Vaikka ainoastaan noin 5 prosenttia Suomen väestöstä puhuu ruotsia äidinkielenään se ei tarkoita 95 prosenttia pienempi tai vähemmän tekstiä, palvelua tai tietoa. Ei myöskään tarkoita että projektin loppupuolella käännetään tai toteutetaan ruotsiksi, vaan pitää olla rinnakkaista toimintaa molemmilla kielillä alusta lähtien.

En ota tätä puheeksi ollakseni hankala tai vaativa vaan siksi että kaksikielisyys on lailla säädetty ja koska 1/3 Suomen väestöstä asuu kaksikielisessä kunnassa. Tämän minun on selitettävä suomenkielisille ystävilleni, kollegoilleni ja päätöksentekijöille, sillä ilman heidän ymmärrystään ja tahtoaan tehtävä on mahdoton. Helposti menee siihen että pidetään papukaijana jonka osaaminen rajoittuu ruotsinkielisyyteen. Tämä haaste on otettava vastaan ja kumottava.

Yhteistyö on tie eteenpäin kunnille ja kaksikielisyydelle Suomessa

Meidän on parannettava yhteistyötämme entisestään. Meidän on oltava ennakoivia, ratkaisukeskeisiä ja luovia, jotta voimme taata ruotsinkieliset palvelut tulevaisuuden kaksikielisessä Suomessa. Keskustellakseen näistä haasteista järjestetään Kommunarenan25 Tampereella 21.–22.11.2025.

Kirjoittajasta lyhyesti

Ulf Stenman on Kuntaliiton ruotsinkielinen toiminnan johtaja.