Heikko talouskasvu on uusi normaali

Suomen talouskehitys on polkenut puoli vuotta paikoillaan. Tilastokeskuksen tarkentuneiden ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi pysyi tammi-maaliskuussa edellisen vuosineljänneksen tasolla ja sitä edellisenä vuosineljänneksenä kehitys painui jopa pienelle miinukselle. 

Kun BKT:n tietoja vertaa edellisen vuoden vastaaviin ajankohtiin niin kehitys näyttää hieman paremmalta. Alkuvuonna BKT:n volyymi kasvoi 1,0 prosenttia ja viime vuoden loppupuolella jopa sitä vahvemmin. Tilastokeskuksen kansantuotteen tilastoja tarkennettiinkin juhannuksen alla yllättävän paljon parempaan suuntaan muun muassa teollisuustuotannon ja viennin kehityksen osalta, mutta kevään aikana ennustelaitosten arviot tulevien vuosien kasvusta ovat tulleet selvästi alaspäin. Kuluvan vuoden BKT-kasvun ennakoidaan liikkuvan noin 0,5–1,0 prosentin tuntumassa. Se on varsin lähellä arvioita Suomen normaalista, potentiaalisen tuotannon kasvuvauhdista.  

Bruttokansantuotteen kasvua kotimarkkinoilla tukee tänä vuonna poikkeuksellisen matalalle tasolle painunut inflaatio, työehtosopimuksissa sovittu palkankorotuslinja ja korkotason lasku. Ukrainan sotaa edeltänyttä reaalipalkkakehitystä ei kurota kiinni kuitenkaan vielä vähään aikaan. Positiivisia merkkejä nähdään parhaillaan myös rakennussektorilla. Kun asuntomarkkinat vähitellen toipuu henkitoreistaan, välittyy kehitys voimallisesti myös kansantuotteen kehitykseen. Avaimet myönteisempään kehitykseen ovat nyt kuluttajilla. 

Suhdannelaitosten ennusteissa kauppasota ja kansainvälisen talouden epävarmuus nostetaan yhdeksi keskeiseksi Suomen talouskasvun hidasteeksi. Yritysten investointinäkymät ovatkin poikkeuksellisen sumuiset, kun Yhdysvallat valmistautuu presidentti Donald Trumpin johdolla sotatalouteen ja käpertyy sisäänpäin. Euroopassa nähdään sen sijaan merkittäviä uusia investointipanostuksia puolustusteollisuuteen ja infrarakentamiseen. Muuttunut maailmanjärjestys, uudet geopoliittiset konfliktit mitä todennäköisemmin myös Kiinan suunnalla ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaikuttavat tulevina vuosina väistämättä myös Suomen vientikysyntään.

Suomen kansantalouden elpymistä on hidastanut kuluneena keväänä voimakkaimmin odotettua korkeammalle noussut työttömyys ja avoimien työpaikkojen vähäisyys. Työttömiä on Akavan talousennusteen mukaan nyt lukumääräisesti enemmän kuin koronakriisin aikana. Työttömyyden raju kasvu on välittynyt yksityiseen kulutukseen, jonka kehitys on ollut muutenkin mollivoittoista aina Ukrainan sodan käynnistäneestä inflaatiopiikistä ja kuluttajien luottamuksen romahtamisesta lähtien. Työttömyyden lisääntymisellä on tiivis yhteys myös julkisen talouden heikentymiseen kuluvana vuonna.

Työttömyyden määrän nousu ei liity yksinomaan suhdannetekijöihin, vaan työttömyys on lisääntynyt myös työvoiman määrän kasvun myötä. Työvoiman määrä on lisääntynyt työntekijöiden työmarkkinoille osallistumisasteen nousun myötä, kun eläkkeellesiirtyminen on myöhentynyt, opiskelijat tekevät aikaisempaa enemmän töitä opintojen ohella ja maahanmuutto on kasvanut. Työvoiman määrän kasvu kansantaloudessa luo pohjaa myös aikaisempaa paremmalle elintasolle ja talouskasvulle. 

Avaimet myönteisempään talouskehitykseen ovat myös yrityksillä

Epäselvistä lähtökohdista huolimatta ennustelaitokset odottavat BKT:n volyymin kasvuvauhdiksi vuonna 2026 jälleen varsin yksituumaisesti 1,0–1,5 prosenttia. Monet ennusteet sisältävät lausuman ennusteeseen sisältyvistä poikkeuksellisen suurista riskeistä sekä alaspäin että ylöspäin. 

Vahvaa ja pitkään jatkuvaa suhdannenousua ei välttämättä todisteta Suomessa vielä vähään aikaan kansainvälisen epävarmuuden vuoksi, mutta kotimaisen kulutuksen ja kotimaisten investointien vahvistumiseen on Suomessa kaikki edellytykset. Käänne kansalaisten tulevaisuudenuskossa avittaisi tilannetta huomattavasti. Tilastokeskuksen tarkentuneet BKT-tilastot viime vuoden lopulta osoittivat myös, että korjaukset parempaan suuntaan ovat mahdollisia. Kuntarahoituksen Timo Vesala toteaa, että maailmapolitiikan sumu voikin peittää alleen sen faktan, että Suomen talouden perusvire voi olla jo vahvistumassa. Teollisuustuotanto on ollut alkuvuonna kasvussa ja erilaisista merkittävistä investointihankkeista luetaan uutisista toistuvasti. 

Tästä huolimatta bruttokansantuotteemme uusi normaali kasvu on tällä talous- ja väestörakenteella vain yhden prosentin luokkaa, ja suhdannekäänteen huipulla yllämme noin parin prosentin vauhtiin. Samaan aikaan maailmankauppa kasvaa huomattavasti reippaammin. Kasvun perään huudetaan Suomessa jokaisessa työryhmäraportissa, mutta talouskasvu ei synny pelkillä T&K-investoinneilla tai veronalennuksilla. Kasvu syntyy sellaisilla tuotteilla ja palveluilla, joista markkinoilla maksetaan maltaita.

Etla julkaisi kesäkuun alussa raportin, joka painottaa aineetonta pääomaa Suomen tulevan kasvun ytimenä. Samaan asiaan meitä on herätellyt muun muassa Suomen Pankin Petri Mäki-Fränti. Suomen vientieurojen volyymit taotaan erittäin kilpailuilla markkinoilla myymällä koneita ja välituotteita perinteisen teollisuuden tarpeisiin, kun voimakkain kysyntä ja talouskasvun painopiste perustuu yhä selvemmin ohjelmistojen, datan, brändien ja organisaatiopääoman hyödyntämiselle. Näistä tekijöistä yritys saa myyntiinsä hinnoitteluvoimaa ja kannattavuutta. 

Talouden rakenteiden siirtyminen kohti aineetonta pääomaa haastaa myös kuntien päättäjät. Pitkäaikaisimmat ja työllistävimmät yritykset eivät synny maakuntaan välttämättä vain edullisen tontin ympärille, vaan raaka-aineeksi tarvitaan osaavia työntekijöitä, kestäviä arvoja ja liiketoimintamalleja. Tämä on valttikortti, joka kannattaa hyödyntää.

Liitteestä löydätte muutamia dioja BKT:n kehityksestä sekä päivitetyt yhteenvedot keskeisten suhdannelaitosten ennusteista vuosille 2025–2027. Lisää päivityksiä kunnille tärkeistä ennusteista löytyy Kuntaliiton Pääekonomistin palstan diaesityksistä. Tutustu myös palstan muihin sisältöihin

Rentouttavaa kesälomaa kaikille!

Keskeiset talousdiat 23.6.2025 (PDF, 7 diaa)