Miltä näyttää kuntatalouden tila vuoden 2026 kynnyksellä? − Asetelmat vahvistuivat viime metreillä

Vuodesta 2025 on tulossa talouskasvua ennustaville ekonomisteille jälleen yksi pettymys aikaisempien pettymysten perään. Kokonaistuotannon kasvu on painunut ennakkotietojen mukaan taantumaan ja työttömyys on noussut voimakkaasti. Myös julkisen talouden epätasapaino pysyy yhä sitkeästi EU:n viitearvojen yläpuolella. Kuntatalouden tilan ennakoidaan heikkenevän syksyn kuntatalousohjelmassa reippaasti. Myös Kuntaliiton syksyn Talousbarometrin tulemat olivat mollivoittoisia.

Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä kuntataloudesta on paljastunut kuitenkin odotettua parempia tilastotietoja*. Syyskuun lopussa kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos nousi Valtiokonttorin mukaan yli miljardiin euroon, kun kesäkuussa tilikauden tulos oli vain 250 miljoonaa euroa. Kolmannen vuosineljänneksen tiedot olivat selvästi parempia kuin mitä ennusteissa oli sisällä. Myös kuntatalouden vuosikate nousi aikaisempien vuosien vahvahkolle tasolle. Toimintakate sen sijaan heikkeni vuoden 2024 vastaavasta ajankohdasta selvästi. Investoinnit pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kuntatalouden vahvistumista kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä on edistänyt siten kuntatalouden tulopuoli sekä investointimenojen kasvun hidastuminen. 

Ajoitustekijät ja kertaluonteiset erät voivat heitellä vuosineljänneksittäisiä sektoritietoja huomattavasti. Kuntatalouden tilaa kuluvana vuonna vahvistaakin muutama yksittäinen, mutta koko valtakunnan lukuihin välittyvä kertaluonteinen myyntitulo. Kolmannella neljänneksellä noin 450 miljoonaan euroon nousseet satunnaiset tulot eivät selitä kuitenkaan koko kuntatalouden vahvistumista. 

Valtiokonttorin mukaan kuntien verotulot olivat kolmannella vuosineljänneksellä 1,8 prosentin kasvussa, vaikka kansantalouden kasvu on hiipunut ja veroennusteita on vuoden mittaan jouduttu reivaamaan aikaisempaa pienemmiksi. Kuntatalousohjelman syksyn ennusteessa kuntien verotulojen ennakoitiin jäävän vuonna 2025 lähes edellisen vuoden tasolle. Tällä hetkellä verokehitys ylittää ministeriön ennusteen siis selvästi. Tilanne osoittaa, miten suuri merkitys verotulojen kehityksellä on kuntatalouden tilaan. 

Kuntatalouden toimintakuluja on kasvattanut tänä vuonna erityisesti kunta-alalle sovitut julkisen sektorin palkan korotukset sekä vuoden alusta voimaan tullut TE-palvelu-uudistus. Työttömyysaste nousee kuluvana vuonna 9,5 prosentin tuntumaan, kun syksyllä 2024 kuntien laatiessa talousarvioitaan vuodelle 2025 valtiovarainministeriö arvioi työttömyysasteeksi vain 7,6. Ei ole siis mikään yllätys, että kuntien menot kasvavat odotettua nopeammin vuonna 2025. Kunnat ovat reagoineet talouspaineisiin etsimällä uusia sopeutustoimia ja käynnistämällä yt-neuvotteluja. Sopeutusta on haettu myös jarruttamalla investointien kasvuvauhtia. Kolmannella vuosineljänneksellä kuntatalouden toimintakulut olivat 5,2 prosentin kasvussa.

Kuntatalouden ensianalyysi koko vuoden 2025 tilinpäätösarvioista julkaistaan helmikuun 2026 alussa, kun Kuntaliiton ja FCG:n järjestämä RAFO käynnistyy. On hyvin kutkuttavaa nähdä, mihin asentoon kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot lopulta asettuvat. Kuntien rahavirrat voivat liikkua vielä sekä parempaan että heikompaankin suuntaan. Kuntien viimeisiin vuosineljänneksiin kohdistuu usein esimerkiksi alaskirjaukset, jotta tilinpäätös antaisi oikean ja riittävän kuvan kunnan tai kaupungin taloudesta. 

On kuitenkin hyvin todennäköistä, että syksyn 2025 kuntatalousohjelman ennuste kuntatalouden noin 400 miljoonan euron tilikauden tuloksesta tulee ylittymään. Loppuvuotta lähestytään vahvemmalta tasolta kuin mitä hetki sitten vielä arvioitiin. Kuntarahoituksen joulukuinen kuntatalousennuste voi asettua hyvin lähelle totuutta. Ennusteen mukaan kuntien tilikauden tulos vuonna 2025 liikkuu noin 700 miljoonan euron tuntumassa ja rahoitusjäämä 0,5 miljardien euron alijäämässä. 

Voi myös sanoa, että pahimmat uhkakuvat kuntatalouden heikentymisestä vuonna 2025 onnistuttiin välttämään. Osittain vahvistuminen saatiin aikaiseksi kuitenkin satunnaisilla ja kertaluonteisilla rahoituserillä.

Kuntatalouden todellisen kuvan paljastamiseksi tilinpäätöstiedoista kannattaakin omassa mielessä putsata pois ainakin kertaluonteiset myynti- ja rahoitustuotot. Tällöin ollaan hyvin lähellä valtiovarainministeriön piirtämää kuntatalouden kuvaa: tilikauden tulos laahaa nollan tuntumassa ja rahoitusjäämä painuu noin miljardin euroa pakkaselle. Tilannetta ei auta, että valtio leikkaa myös ensi vuonna kuntien rahoitusta. 

Toivoa tulevaan antaa kuitenkin se, että kuluvan vuoden kolmannella vuosineljänneksellä moni suuri, isoissa talousvaikeuksissa paininut kaupunki näyttää saaneen talouttaan tasapainoisempaan suuntaan. Asukaskohtaisissa tilinpäätöserien tarkasteluissa kuntalistausten vahvimmasta kärjestä löytyy myös lukuisa joukko pieniä kuntia. Toivoa on, mutta vahvemman talouden ja parempien palveluiden edistämiseksi pitää jatkaa työtä entistäkin sinnikkäämmin. 

*Paikallishallinnon rahoitusasema on vahvistunut vuoden 2025 aikana myös Tilastokeskuksen kansantalouden neljännesvuositilinpidon tilastojen mukaan.