Nuorisorikollisuuden huolestuttaviin kehityskulkuihin puututaan yhteistyöllä

Nuorten pahoinvointi ja rikoksilla oireilu ovat viime vuosina nousseet näkyvästi esiin niin sosiaalisen median keskusteluissa kuin perinteisten medioidenkin uutisoinnissa. Ruotsin ja muiden maiden esimerkit tuodaan usein esiin, kun pohditaan suomalaisen nuorison tilannetta ja mahdollisia tulevaisuuden uhkakuvia.  

Samalla on hyvä muistaa, että nuoriin liittyvät ilmiöt ovat kautta aikojen herättäneet huolta. Tavallaan olemme aina olleet valmiita tuomitsemaan ja paheksumaan seuraavaa sukupolvea ja ”nykynuoria” erilaisista syistä musiikista vaatetukseen ja vapaa-ajan viettoon.  

Tilastojen perusteella muutos on kuitenkin todellinen. Vuodesta 2015 alkaen nuorisorikollisuudessa on nähty selvästi huolestuttavia kehityskulkuja, erityisesti alle 15-vuotiaiden kohdalla. Rikoksentorjunnan neuvosto on uutiskirjeessään 2/2025 tiennyt kertoa, että vuonna 2024 alaikäisiin liittyvien rikosepäilyjen määrä oli lähes kolminkertainen vuoteen 2015 verrattuna, kun taas 18–20-vuotiaiden kohdalla kehitys on pysynyt pääosin tasaisena. 

Samanaikaisesti Suojelupoliisin kansallisessa turvallisuuden katsauksessa 2025 kuvaama, eurooppalaisittain yleistynyt alaikäisten kiinnostus ääriliikkeitä kohtaan koskettaa myös Suomea. Tästä viimeisinäpä vitsauksena voidaan pitää suomalaistenkin nuorten piirissä vaikutusta saavuttanut väkivaltainen verkkoliike The Com. 

Vaikka yksittäiset ilmiöt herättävät aiheellista huolta, kokonaisuudessaan on syytä pitää mielessä, että valtaosa suomalaisista nuorista voi hyvin, kiinnittyy yhteisöihin ja elää arkeaan tavalliseen tapaan normaalien nuoruuteen kuuluvien kasvukipujen kanssa.   

Kuitenkin pahoinvoinnin ja rikoksilla oireilun kasaantuminen pienelle osalle nuoria sekä rikosten vakavoituminen vaikuttavat myös meillä Suomessa. Tilanne vaatii erityisiä toimenpiteitä ja tiedonvaihtoa eri toimijoiden kesken, myös kansainvälisten. 

Näitä toimenpiteitä ja tiedonvaihtoa pohdittiin pohjoismaisten kuntaliittojen rikoksentorjunnan asiantuntijoiden kanssa Helsingissä 3.–4.12.2025. Tapaamiseen osallistuivat edustajat Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Käsittelimme yhteisesti Pohjoismaiden rikollisuustilannetta ja erityisesti kuntien asemaa rikollisuuden ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa. 

Keskustelut vahvistivat käsitystä siitä, ettemme ole haasteidemme kanssa yksin: Nuorisorikollisuuden muutokset ovat samansuuntaisia koko Pohjolassa, joskin maiden välillä on myös omia erityispiirteitä. Esimerkiksi nuorten väkivalta- ja ryöstörikollisuuden kehityksessä Suomen ja Norjan tilanteet muistuttavat toisiaan huomattavan paljon. 

Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii samanaikaisesti paikallista ymmärrystä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kunnat ovat tässä työssä avainasemassa – lähellä nuoria, arjen palveluissa ja tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Varmistamalla ammattilaisten välisen tiedonvaihdon ja toimivien käytänteiden välittämisen voimme rakentaa ympäristön, jossa nuorten hyvinvointi ja turvallisuus vahvistuvat myös tulevaisuudessa.