Talouskatsaus: Pitkittyvillä taantumilla on iso hintalappu

Kansantalouden kehitys on pysynyt viime vuodet vaimeana. Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,9 % vuonna 2023 ja kasvoi vain 0,4 % vuonna 2024. Tuotannon volyymiä painoi alavireiseksi viime vuonna yksityisen kulutuksen, yksityisten investointien ja tavaraviennin heikko kehitys. Myös monet muut elintasolle tärkeät kansantalouden tunnusluvut, kuten henkeä kohden laskettu BKT ja nettokansantulo, ovat kehittyneet viime vuosina heikosti. 

Talouden heikon yleiskuvan ohella tarkemmat tilastotiedot kertovat viime vuodesta kuitenkin myös joitain positiivisia yksityiskohtia. Kotitalouksien velkaantumisaste laski viime vuonna hieman ja säästäminen nousi. Ns. kotitalouksien todellinen kulutus, johon kuuluu kotitalouksien hankkimien tavaroiden ja palveluiden lisäksi myös julkisen sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöiden tarjoamat henkilökohtaiset palvelut, ei ollut viime vuonna miinuksella, vaan kasvoi hieman. Myös julkiset investoinnit lisääntyivät viime vuonna peräti 7,7 prosenttia. Julkinen sektori tasoitti rakennusalan alamäkeä ja tuki kotitalouksien kulutusta suhdannepoliittisesti juuri oikeaan aikaan. 

Julkisten investointien ohella vahvaa kysynnän kasvua nähtiin myös palveluiden viennissä, jonka volyymi kasvoi viime vuonna peräti 12,9 prosentilla. Kuin sattumoisin Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti kirjoitti jo alkuvuonna palveluviennin kasvavasta merkityksestä Suomelle. Palveluviennin kasvu on osa laajempaa kansainvälistä trendiä. Suomen palveluvienti keskittyy kuitenkin varsin harvoihin maihin, muun muassa Yhdysvaltoihin, joten kehitys pitää sisällään riskejä.

Heikko talouskehitys välittyi viime vuonna työllisyyteen, jonka määrä pieneni koko kansantaloudessa vajaalla 30 000 hengellä. Työllisten määrää karsittiin erityisesti yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorilla työllisyys pysyi vuonna 2024 kuta kuinkin ennallaan, kuitenkin sillä poikkeuksella, että hyvinvointialuehallinnossa työllisyys kasvoi noin 6000 hengellä. Koko kansantalouden työllisyyden notkahduksesta huolimatta työllisten määrä on Suomessa kuitenkin yhä ennätyksellisen korkealla tasolla, kun tilannetta vertaa 2020-lukua edeltäviin vuosiin. 

Jos työllisyyden kehitystä tarkastelee kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrällä niin viime vuosien kehitys ei olekaan enää niin erityisen vahvaa. Tehdyt työtunnit sahasivat vuonna 2024 yhä finanssikriisiä edeltäneiden vuosien tuntumassa. Työn tuottavuus nousi kuitenkin 1,2 prosentilla, mikä on paras tilastolukema pitkään aikaan. 

Kansantalouden kasvu ei käynnisty vielä vuoden 2025 puolella 

Maailmantalouden ja Yhdysvaltojen talousnäkymät ovat vahvistuneet kuluvana vuonna yllättävänkin nopeasti huolimatta Trumpin poliittisesta ailahtelevaisuudesta sekä kohonneista tavarakaupan tulleista. Tämä tukee Suomen vientimahdollisuuksia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Maailmantalouden kasvua tulevina vuosina lisäävät myös investoinnit puolustusteollisuuteen ja vihreään siirtymään, EU:n NextGeneration-elvytyspaketti, Saksan ilmoittamat huomattavat infrastruktuuri-investoinnit ja useat finanssipoliittiset toimet yksityisen kulutuksen tukemiseksi eri puolilla maailmaa. Myös mahdollinen rauhansopimus Ukrainan ja Venäjän välillä sekä siitä käynnistyvä Ukrainan jälleenrakentaminen vaikuttaisivat positiivisesti maailmantalouden kasvuun. Euroalueen talous on kasvanut odotettua vahvemmin vuoden 2025 aikana.

Epävarmuus ei ole kuitenkaan väistynyt maailmanpolitiikasta eikä tule lähiaikoina väistymään. Uusia sotapesäkkeitä käynnistellään jo eri puolilla maailmaa. Osakemarkkinoilla saattaa piileä ylikuumenemisen uhka. Kaikkea varjostaa maailmanjärjestyksen muuttuminen, kun Yhdysvaltojen yhteiskunnalliset instituutiot murenevat ja suuret valtiot hakevat maailmanpolitiikasta kertaluonteisia voittoja omille kannattajaryhmilleen. Samalla Euroopan varovaisuus antaa liikkumatilaa ja johtajuutta muille toimijoille, kuten Kiinalle. Yksi suurimpia kysymyksiä on, että kuinka kauan yritykset ja kansalaiset voivat toimia ja käyttäytyä normaalisti arvaamattomaksi muuttuneessa toimintaympäristössä. 

Epävarmuus on välittynyt myös suomalaisten kuluttajien tunnelmiin. Perjantaina 28.11.2025 saadaan ennakkotiedot bruttokansantuotteen kehityksestä vuoden 2025 kolmannella vuosineljänneksellä, mutta jo nyt voidaan sanoa alkuvuoden talouskehityksen olleen ekonomisteille suuri pettymys. Tämänhetkisten tietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi oli toisella vuosineljänneksellä -0,4 prosentin laskussa, kun tilannetta vertaa edelliseen neljännekseen. Jos bruttokansantuotteen kehitystä vertaa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan niin kasvua kertyy vain 0,2 prosenttia. 

Talouskehitys sinnittelee siten taantuman rajamailla, vaikka inflaatio ja korkotaso ovat laskeneet viimeisen parin vuoden aikana ja palkansaajien ansiot ovat kasvaneet. Tunnelmaa synkistävät erityisesti maailmantalouden epävarmuudet, yritysten heikko kysyntätilanne sekä työttömyyden raju nousu. Kuluttajat ovat varovaisia ja kuluvan vuoden aikana myös julkinen kulutus on kääntynyt miinukselle. Positiivisempia signaaleja tarjoaa Suomen tavaraviennin kääntyminen kasvuun ja asuntokauppojen osittainen piristyminen. 

Vuosi 2025 on jo pitkällä, mutta talousennusteet kuluvalle vuodelle ovat jakautuneet yhä pessimistisempään ja optimistisempaan ryhmään. Optimistiset, noin yhden prosentin BKT:n kasvua ennustavat suhdannelaitokset, odottavat taloustilastojen tarkentumista ylöspäin tulevissa tilastopäivityksissä. Muut ennusteet arvioivat bruttokansantuotteen volyymin yltävän tänä vuonna vain hivenen nollan yläpuolelle. Pohjaluvut saatiin Euroopan komissiosta, jonka mukaan Suomen talouskasvu jää kuluvana vuonna vain 0,1 prosenttiin. Kiteyttäen voi todeta, että BKT:n kasvu on vuonna 2025 kaikkien ennustelaitosten mukaan varsin heikkoa, eikä kauan odotettu talouden elpyminen toteudu toden teolla vieläkään.

Talouden kasvua tukevat tänä vuonna sekä viennin että investointien piristyminen, mutta yksityisen kulutuksen odotetaan supistuvan selvästi. Julkisen sektorin sopeutustoimet kääntävät kuluvana vuonna myös julkisen kulutuksen miinukselle. 

Työttömien määrä ja työttömyysaste ovat kasvaneet kuluvana vuonna rajusti. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömien määrä on noussut kuluvan vuoden aikana noin 50 000 hengellä ja työttömyysasteen trendi ylittää jo 10 prosenttia, mikä on selvästi EU:n keskiarvoja korkeampi lukema. Työttömyyden nousu on keskittynyt erityisesti pitkäaikaistyöttömiin, korkeakoulutettuihin henkilöihin sekä suuriin kaupunkeihin. 

Lukujen taustalla vaikuttaa moni tekijä, joista varsin moni liittyy kuluneella hallituskaudella käynnistettyihin sopeutustoimiin tai rakenteellisiin uudistuksiin. Keskeinen syy heikkojen työmarkkinatilastojen takana on kuitenkin vaimea kokonaiskysyntä ja jo pitkään jatkunut heikko talouskasvu Suomessa. Yritysten kasvun esteenä on tyypillisemmin riittämätön kysyntä, minkä vuoksi ne eivät pysty palkkaamaan uusia työntekijöitä tai pitämään kiinni kaikista työntekijöistään. Työnhakijoita on myös enemmän kuin ennen, sillä työvoiman tarjonta on kasvanut muun muassa opiskelijoiden ja eläkeikäisten lisääntyneen työnhaun myötä. Työttömyyslukuihin vaikuttanee myös TE-palvelu-uudistus, jonka myötä työvoimapalveluihin luotiin uusia palvelumuotoja ja julkiselta sektorilta katkaistiin kannustimet aktivoida tai kouluttaa työnhakijoita erilaisilla valmennuksilla. 

Talouskasvun ennustetaan piristyvän vuonna 2026, mutta toisin voi käydä

Talouskasvun odotetaan nopeutuvan ja laaja-alaistuvan ensi vuoden puolella. Kokonaistuotannon kasvu jatkuu monien ennustelaitosten mukaan 1–2 prosentin vauhdissa myös vuoden 2027 ajan. Osa ennustajista arvioi BKT:n kasvun jäävän lähivuosina vaatimattomammaksi; vain yhden prosentin tuntumaan. Positiiviset kasvuodotukset pohjautuvat erityisesti kuluttajien reaalitulojen kasvun ja vakaan maailmankaupan kehityksen jatkumisen varaan. Viennin kehitystä tukevat myös ensi vuodelle ajoittuva risteilijäaluksen toimitus Yhdysvaltoihin sekä jäänmurtajakaupat Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on vahvistunut vähitellen inflaation pienentyessä, korkotason laskiessa ja kuluttajien ostovoiman kasvaessa. Kuluttajien varovaisuuden ennakoidaankin väistyvän hiljalleen ensi vuoden aikana, mutta odotukset omasta työttömyystilanteesta tai esimerkiksi asuntovarallisuuden heikentymisestä voivat rajoittaa kulutuskäyttäytymistä vielä pitkään. Yksityisen kulutuksen määrän odotetaan kuitenkin kääntyvän vuonna 2026 hienoiseen kasvuun. Jos säästämisaste kääntyy laskuun niin kulutus voi vauhdittua nopeamminkin. 

Tulevina vuosina Yhdysvaltojen asettamat tullit, kansainvälinen epävarmuus ja euron vahvistuminen hidastavat Suomen viennin kasvua, mutta vientikysynnän ennakoidaan kasvavan kohtuullisen vakaasti, noin 1,5–3 prosentin tuntumassa. Suomen vientinäkymät seuraavat hyvin läheisesti erityisesti Saksan ja Euroopan talouskasvua. Keskeisten vientimaiden talouskehitys välittyy Suomessa hyvin nopeasti teollisuuden uusiin tilauksiin ja palveluvientiin.

Yksityisten investointien odotetaan kasvavan lähivuosina. Investointien suurin kasvukontribuutio syntyy ensi vuonna kone- ja laiteinvestoinneista. Suomeen virtaa nyt poikkeuksellisen paljon datakeskusinvestointeja. Myös rakentamisen investoinnit kasvavat, mutta toipuminen kohtia normaaleja vuosia on erittäin hidasta. Rakentamisen suhdannetta hiljentävät lähivuosina korkotuettujen asuntojen lainavaltuuksien vähentyminen. Asuinrakentamisen, erityisesti korjausrakentamisen, ennakoidaan kuitenkin elpyvän hiljalleen. 

Julkiset investoinnit kasvavat tulevina vuosina tuntuvasti puolustusinvestointien, hävittäjähankintojen sekä useiden infrahankkeiden myötä. Julkisen sektorin panostukset näkyvät myös T&K-investointien lisääntymisenä. 

Talouden elpyminen on hidasta, joten työvoiman kysyntä samoin kuin muutokset työmarkkinoiden isossa kuvassa tulevat pysymään lähivuosina vähäisenä. TEM:in lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen mukaan työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa vielä vuoteen 2026 asti. Työllisten määrä pysyy ennusteperiodilla kuitenkin hyvällä tasolla. Sen sijaan työllisyys- ja työttömyysaste värähtävät ensi vuonna jo parempaan suuntaan. Osassa talousennusteita on sisällä myös heikompia työmarkkinanäkymiä.

Työmarkkinoiden käännepisteet seuraavat suhdannevaihteluita tyypillisesti pienellä viiveellä. Suhdannekäänteet eivät pure kuitenkaan samalla tavalla pitkäaikaistyöttömyyteen, jonka taso jää työttömyyden kasvaessa helposti aikaisempaa korkeammalle. TEM:in ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömyys lähtee laskemaan vasta vuoden 2027 lopussa.

Laboren johtaja Mika Maliranta muistuttaa, että talouskasvu voi jatkua odotettua vaatimattomampana myös kotikutoisista syistä johtuen. Pitkittyneet taantumat murentavat tulevan kasvun perustuksia pitkittämällä työnhakijoiden työttömyyden kestoa ja heikentämällä sitä kautta kansantalouden inhimillistä pääomaa. Koulutettujen ja aktiivisten henkilöiden putoamisia pitkäaikaistyöttömyyteen on nähtävissä myös Suomessa. Inhimillisen menetyksen lisäksi kehitys kasvattaa tulevina vuosina työvoimapulan todennäköisyyttä. 

Lisäksi pitkittyneet taantumat vähentävät yritysten investointeja. Erityisen voimakkaasti taantumat heikentävät nuorten yritysten toimintaedellytyksiä ja vähentävät nuorten yritysten aineettomia investointeja, rekrytointeja ja innovaatioita. Juuri näitä innovaatioita tarvittaisiin nyt talouskasvun ja tuottavuuden vauhdittamiseksi. Pitkittyvillä taloustaantumilla on iso hintalappu.

Liitteestä löydätte päivitetyt yhteenvedot keskeisten suhdannelaitosten ennusteista vuosille 2025–2027. Tutustu myös Pääekonomistin palstan uusiin sisältöihin.