Trumpin kausi ohjaa myös kuntia uudistumaan nopeammin

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on paistatellut uutisseurannan keskiössä nyt vuoden päivät. Hän on pistänyt toisella presidenttikaudellaan todellakin tuulemaan. Yhdysvallat on irtaantunut monista kansainvälisistä sopimuksista ja vähentänyt rahoitusta useilta järjestöiltä. Yhdysvaltoihin suuntautuvalle tavaratuonnille on asetettu tulleja, Venezuelan öljyvaroja on takavarikoitu ja erilaisissa tapaamisissa on edistetty ” rauhaa” tai helpotettu kriisejä eri puolella maailmaa. Euroopalle todellinen stressitesti oli Yhdysvaltojen vaatimus liittää Grönlannin alue Yhdysvaltoihin. 

Vaatimuksissaan Trump soutaa ja huopaa hakien toimillaan maksimaalista julkisuutta, henkilökohtaista kunniaa sekä omia henkilökohtaisia etupiirejään hyödyttäviä diilejä. Toisaalta häntä ajaa eteenpäin myös äänestäjille annettujen vaalilupaustensa täyttäminen. Painavimpia näistä lienee Trumpin lupaus parantaa amerikkalaisten rahatilannetta sekä lisätä heidän turvallisuuttaan. 

Vaikka Trump on tehnyt kotimaassaan paljon ideologisia toimia vaalitavoitteidensa toteuttamiseksi, tulokset eivät ole kovin mairittelevia. Yhdysvaltojen talous on kyllä kestänyt epävakaan vuoden yllättävänkin hyvin, mutta suhdanne-ennusteiden mukaan Yhdysvaltain talouskasvu yltää tulevina vuosina vain keskivertovauhtiin ja työllisyys lisääntyy verkkaisesti. Sen lisäksi riskit ovat kallellaan heikompaan suuntaan. Myös julkisen talouden velkaantumisen ennakoidaan jatkuvan suurena. 

Konkreettisemmin Trumpin kompurointi kotimaan politiikassa kiteytyy rajusti nousseissa elinkustannuksissa, joita Trump ei ole onnistunut tulleillaan kääntämään. Myös uudet työpaikat voivat olla kaupunkiseutujen ulkopuolella asuville tai hallinnosta poispotkituille työntekijöille hankalia tai jopa mahdottomia löytää. Suomen Pankin mukaan tullit eivät ole tuoneet Yhdysvaltoihin myöskään lisää ulkomaalaisia teollisia investointeja. Viime vuoden tammi-syyskuussa suorat ulkomaiset sijoitukset Yhdysvaltoihin pysyivät ennallaan ja kiinteät investoinnit Yhdysvaltoihin nojautuivat yhä datakeskus- ja tekoälybuumiin. 

Kotimaasta voi löytää myös Trumpin toisen kompastuskiven. Yhdysvallat kulkee kohti yhä suurempaa keskinäistä asukkaiden vastakkainasettelua muun muassa maahanmuuttajiin tai maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin kohdistuvien ratsioiden vuoksi. ICE-agenttien ja Trumpin demokraattienemmistöisiin kaupunkeihin lähettämän Kansalliskaartin otteet ovat mielivaltaisia, eikä niille tunnu löytyvän oikeusjärjestelmästä vastustusta. Yhdysvaltojen oikeuslaitoksen riippumattomuus onkin murenemassa tai murentunut, mutta osavaltioista tai Yhdysvaltain korkeimmasta oikeudesta saadaan kuitenkin silloin tällöin merkkejä myös Trumpin politiikalle epäsuotuisista kannanotoista.   

Kansainvälisille areenoille suunnatulla julkisuuspelillä esimerkiksi Grönlannista saatetaankin hyvin peitellä epäonnistumisia maan sisäpolitiikassa.  

Donald Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäinen vuosi on herättänyt meidät monet kuitenkin näkemään muuttuneen maailmanjärjestyksen. Etupiiriajattelu, vahvimman oikeus, valeuutiset, vastustajien hiljentäminen ja konservatiivisten arvojen suosion kasvu eivät ole pelkästään Trumpin luomaa pelikenttää, vaan nämä ilmiöt ovat olleet silmiemme edessä jo pitkään. Muun muassa Venäjän valloittaessa Krimin tai hyökätessä Ukrainaan, Valko-Venäjän mielenosoitusten tukahduttamisessa vuonna 2020 tai Kiinan kommunistisen puolueen strategisissa toimissa maan sisällä sen pyrkiessä maailman johtavaksi supervallaksi. 

Muuttunut maailmanjärjestys merkitsee suurta epävarmuutta niin päättäjille, yrityksille kuin kansalaisillekin vielä pitkäksi aikaa tulevaisuuteen, mutta suuntauksessa voidaan nähdä myös hyviä seurauksia. 

Eurooppalaiset ovat mitä ilmeisemmin ryhdistymässä ja ymmärtämässä, minkälaisia vaaroja tiiviit riippuvuussuhteet aiheuttavat, ja että Euroopan on otettava vastuu omista elintärkeistä tavoitteistaan. Lisäinvestoinnit vihreään siirtymään, puolustusteollisuuteen ja infraan tuovat Eurooppaan kauan kaivattua kasvuruisketta. Samaan suuntaan vievät tavoitteet sääntelyn vähentämisestä ja EU:n sisämarkkinoiden toiminnan tiivistämisestä. Kasvuero Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä onkin tulevina vuosina kaventumassa. 

Trumpin toisen presidenttikauden viesti kunnille on kristallinkirkas: Myös kuntien on otettava rohkeammin vastuuta tekemisistään ja omasta tulevaisuudestaan. Palloa ei voi heittää enää vain valtiolle.

Tiivistäkää yhteistyötä nopeasti erityisesti ”halukkaiden koalitioiden” kanssa niin, että palvelurakenne toimii myös tulevaisuudessa. Uudet yhteistyötahot voivat olla muita kuntia, yrityksiä tai kansalaisjärjestöjä. Tässä maailmanmyllerryksessä ja Suomen julkisen talouden tilanteessa palvelurakenne ei voi pyöriä muuta kuin aiempaa pienemmillä resursseilla. Myös kuntien tulee noudattaa velkajarrua, ei rikkoa sitä. Vastuu muutoksesta on loppupelissä kuntalaisilla niin äänestäjinä kuin aktiivisina kunnan toimijoina mutta erityisesti myös kuntien tuoreilla päättäjillä.