Työttömyyden rakenteessa huolestuttava suunta - pitkäaikaistyöttömien määrä korkealla

Olli Riikonen kirjoitti aiemmin tällä viikolla blogissaan kuinka, vuoden 2025 alussa kuntien kasvaneita etuuskuluja kompensoitiin 220 miljoonalla eurolla. Kompensaatiota maksettiin aina 700 miljoonaan euroon saakka. Nyt työttömyystilanteen heikentyessä etuuskulut ovat kuitenkin kasvamassa jo 800 miljoonaan euroon – eli 100 miljoonalla yli kompensoidun tason. Jotta etuuskulut laskisivat jälleen alle kompensoidun tason, pitäisi työttömien määrän pudota yli 30 000 henkilöllä, kun huomioidaan tämänhetkinen työttömyyden rakenne.

Työttömyyden rakenteen tarkastelu paljastaa huolestuttavan kehityskulun. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut ennätyskorkealle – yhtä suureksi kuin vuoden 2015 huippulukemissa. Yli 400 päivää työttömänä olleet kattavat jo peräti 80 % kuntien etuuskuluista. Käytännössä kuntien etuuskulut syntyvät pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi lähes kokonaan työmarkkinatuesta.

Kuva 1. Kuntaosuudesta 80 % kertyy 400–700 ja yli 700 päiväisistä. Etuuslajeista työmarkkinatuki aiheuttaa valtaosan kuluista. Ansio- ja peruspäivärahan osuudet pieniä.

Myös perustoimeentulotuen menot ovat kasvaneet hurjasti. Arvioni mukaan ne saattavat ylittää miljardin rajapyykin vuoden loppuun mennessä, kun toteuma aiempina vuosina on pyörinyt 700–800 miljoonan välillä. Elokuun loppuun mennessä perustoimeentulotukimenoja on kertynyt jo yli 700 miljoonan edestä.

Asiantuntijoiden mukaan asumistukeen ja työttömyysturvaan tehdyt heikennykset näkyvät nyt perustoimeentulotuen kasvuna, joka voimistaa suhdannevaikutusta. On syytä muistaa, että kunnat maksavat edelleen puolet perustoimeentulotuesta. Kuntakohtainen summa vähennetään kahden vuoden viiveellä suoraan valtionosuuksista. Perustoimeentulotuen maksuosuus ei siten tule näkyväksi, kun rahat eivät ehdi kulkea kunnan kassan kautta.

Onko lyhytaikaistyöttömyydessä käänne?

…vai onko kyseessä tilastoharha?

KELA:n tilastojen mukaan 100–200 päivää työttömänä olleiden määrä on laskenut peräti 16 000 henkilöllä huhtikuusta 2025 alkaen. Suurin pudotus näkyy elokuun luvuissa. Kuntamarkkinoilla asiantuntijat tarjosivat selitykseksi muun muassa lukuvuoden alkamista (opiskelijat) sekä sitä, että osa työttömistä olisi siirtynyt työttömyysetuudelta perustoimeentulotuelle. Näistä ensimmäinen selittää lähinnä elokuun kehitystä.

Valitettavasti KELAn raportilta ei vielä nähdä 0–100 päivää työttömänä olleiden kehitystä, jonka perusteella voisimme ennakoida tulevaa. Vaikka 100–200 päivää työttömänä olleiden ryhmässä näkyy nyt selvää muutosta, ei ehkä vielä kannata hurrata.

Tulorekisterin tietojen perusteella palkkasumman kehitys on edelleen vaisua heinäkuun 2025 lopussa. Mahdollisen käänteen pitäisi näkyä myös palkkatuloissa – tosin viiveellä, sillä parantuneessa tilanteessa ensin palkataan usein osa-aikaisia, jolloin palkkasummavaikutus on aluksi pieni. Tulorekisteristä emme siis näe todisteita työllisyystilanteen muuttumisesta paremmaksi.

Jatkamme tilastojen seurantaa ja odotamme käännettä. Kehitystä voit seurata täällä.

Kuva 2. Työttömyysetuuksien saajat kertymäluokittain. Ainoastaan 100–200 päiväisten ryhmässä näkyy selvää laskua. Pitkäaikaistyöttömyys edelleen korkealla. Elokuussa määrät kaikissa kertymäluokissa laskivat.