Lukio-opiskelijat − lukiokoulutuksen kehittämisen avainryhmä

Lukiokoulutuksessa opiskelee joka vuosi selvästi yli sata tuhatta tutkintotavoitteista opiskelijaa. 269 lukiokoulutuksen järjestäjää järjestää lukiokoulutusta kaikkiaan 375 oppilaitoksessa, joista useimmat ovat lukioita. 94 prosenttia tutkintotavoitteisista lukio-opiskelijoista opiskelee nuorten oppimäärää ja kuusi prosenttia aikuisten oppimäärää. 

Ylivoimainen valtaosa lukio-opiskelijoista aloittaa opintonsa heti syyslukukauden alussa elokuussa. On myös tyypillistä, että opiskelijat päättävät opintonsa joko kevät- tai syyslukukauden päättyessä. Kuvassa 1 näkyvät kuukausittaiset opiskelijamäärät osoittavat selvän muutoksen etenkin kevät-, mutta myös syyslukukauden lopussa. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävällä ylioppilastutkinnolla on varmasti vaikutusta tähän – se rytmittää omalta osaltaan lukio-opintojen päättymisajankohtaa. 

Kuva 1: Lukiokoulutuksen tutkintotavoitteisten opiskelijoiden määrä kuukausittain lukuvuonna 2024–2025

Vaikka lukio-opinnot sisältävät valinnaisuutta ja mahdollistavat hyvinkin yksilöllisen etenemisen, muodostuu opiskelijoista usein samaan tahtiin opinnoissaan eteneviä ryhmiä niin suurissa kuin pienemmissäkin lukioissa. Lukio-opintonsa elokuussa 2022 aloittaneista nuorten lukiokoulutuksen tutkintotavoitteisista opiskelijoista hieman yli 30 000 opiskeli kolmatta vuotta lukuvuonna 2024–2025. Heistä hieman yli neljännes on jatkanut opintojaan vielä neljäntenä vuotena lukuvuonna 2025–2026.

Valtaosa lukio-opiskelijoista siirtyy lukioon suoraan perusopetuksen jälkeen. Lähes 96 prosenttia tutkintotavoitteisista lukio-opiskelijoista onkin alle 20-vuotiaita. Lukio-opiskelijat ovat siten tyypillisesti verrattain samanikäisiä opintojensa eri vaiheissa. Lukio-opintojen sisältämän valinnaisuuden vastapainoksi ohjausryhmillä ja lukioiden ryhmänohjaajilla on monessa lukiossa merkittävä rooli yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin rakentajina. Lukiokoulutuksessa onkin hienoimmillaan mahdollisuus yhdistää yksilöllisyys ja yhteisöllisyys. 

Kuva 2: Lukiokoulutuksen tutkintotavoitteisten opiskelijoiden ikäjakauma tilastointipäivänä 20.9.2025

Jokaisessa lukiossa on lukiolain (714/2028, 33 §) mukaan oppilaitoksen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Lukiokohtaiset opiskelijakunnat ovat ylivoimaisesti tyypillisin toimintamalli, vaikka koulutuksen järjestäjän eri oppilaitoksilla voi olla myös yhteinen opiskelijakunta. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä.

Opiskelijakunnalla ja sen hallituksella on tärkeä rooli yhteisöllisyyden luomisessa oppilaitoksessa. Opiskelijakunnan hallituksessa mukana olevilla opiskelijoilla on Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin arvioinnin mukaan halua ja kiinnostusta vaikuttaa asioihin. Hallituksen jäsenet toivovat, että opiskelijakunnan hallitus voisi vaikuttaa vielä enemmän päätöksentekoon oppilaitoksessa. Opiskelijakuntatoiminta onkin yksi tapa edistää aktiivisen kansalaisuuden ja toimijuuden taitojen kehittymistä lukiokoulutuksessa.

Kuva 3: Lukio-opiskelijoiden ilmaisema kokemus yhteisöllisyydestä ja oppilaitokseen kuulumisesta 

Karvin arviointiraportti osoittaa, että suurin osa lukio-opiskelijoista kokee olevansa osa oppilaitosyhteisöä sekä voivansa olla oppilaitoksessa oma itsensä. Opiskelijoiden osallisuudelle sekä opiskelijakunnan toiminnalle on siten paikallisesti olemassa hyvät lähtökohdat. Viisas koulutuksen järjestäjä ja oppilaitosjohto tietää hyvin, että lukio-opiskelijat ovat tärkeä voimavara lukiokoulutuksen paikallisessa kehittämisessä. Kyse on sekä opiskelijakuntatoiminnasta että laajemmin lukiolain 33.3 §:n mukaisesta osallisuudesta. Lukioissa onkin monia hyviä käytänteitä ja osallisuuden rakenteita. 

Koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden välinen yhteistyö on vastaavalla tavalla tärkeää myös valtakunnallisella tasolla. Ylivoimainen valtaosa, 88 prosenttia lukio-opiskelijoista opiskelee kunnallisissa lukioissa ja kunnat ovat myös lukiokoulutuksen suurin rahoittaja. Kuntaliiton ja opiskelijajärjestöjen yhteistyö onkin luontevaa ja merkityksellistä. Sekä Suomen Lukiolaisten Liitto että Finlands Svenska Skolungdomsförbund tekevät tärkeää työtä lukiolaisten hyväksi.    

Kuva 4: Lukiolaisten liiton vuoden 2026 puheenjohtaja Pietari Meriläinen ja vuoden 2025 puheenjohtaja Veikka Ormio Kuntaliiton vaakunakäytävällä 

Nuorten ikäluokkien pieneneminen ja julkisen talouden tilanne aiheuttavat suurimmat haasteet lukiokoulutukselle tulevina vuosina. Ne haastavat lukiokoulutuksen laadun ja saavutettavuuden monilla seuduilla ja alueilla. Tämänkin takia on tärkeää, että koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden yhteistyö toimii sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Opiskelijoita varten − ja heidän kanssaan − lukiokoulutusta järjestetään.