Julkaisin viime viikolla blogikirjoituksen lukiokoulutuksen rahoituksesta hallituksen 19.9.2022 eduskunnalle antaman valtion vuoden 2023 talousarvioesityksen pohjalta. Vaikka kuntien asukasperusteinen rahoitusosuus lukiokoulutukseen näkyy valtion talousarviossa, ei lukiokoulutuksen koko rahoitus

Vuosi 2023 on kunnissa todellinen muutosten vuosi. Etenkin sivistys-, hyvinvointi- ja elinvoimakysymykset korostuvat kunnissa, kun osa kuntien nykyisistä tehtävistä siirtyy hyvinvointialueille. Kunnat pääsevätkin keskittymään muun muassa koulutus- ja sivistyskysymyksiin vielä nykyistä vahvemmin

Lukiokoulutuksen valtakunnallinen rahoitusjärjestelmä perustuu kuntien ja valtion yhteiseen rahoitusvastuuseen. Kunnat ovat lukiokoulutuksen pääasiallinen rahoittaja. Esimerkiksi vuonna 2020 kunnat rahoittivat 75 prosenttia lukiokoulutuksesta ja valtion rahoitusosuus jäi 25 prosenttiin. Valtaosa

Lukuvuosi 2022‒2023 on käynnistynyt lukiokoulutuksessa. Uusien lukio-opiskelijoiden määrä täsmentyy lähiviikkojen aikana. Alustavasti lukumäärä näyttää olevan edellisen syksyn tasolla eli noin 32 000 uutta lukio-opiskelijaa. Hieman yli kolmasosa uusista lukiolaisista aloittaa Uudellamaalla olevissa

Vaiherikas lukuvuosi on jälleen loppusuoralla useimmissa koulutusmuodoissa, niin myös lukiokoulutuksessa. Noin 25 000 ylioppilasta saa tänäkin keväänä lukio-opintonsa päätökseen. ”Gaudeamus igitur” ‒ iloitkaamme siis! Samalla lukuvuosi 2021‒2022 on ollut ensimmäinen, jolloin laajennettu

Lukiokoulutuksen järjestämislupa voidaan lukiolain mukaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Myös valtion oppilaitoksissa voidaan järjestää lukiokoulutusta. Lukiokoulutuksen järjestäjät ovatkin hyvin moninainen joukko. Yksityiset lukiokoulutuksen järjestäjät

Perusopetuksen jälkeisten koulutusten yhteishaku käynnistyy 22.2.2022. Yhteishaussa haetaan pääasiassa lukiokoulutukseen ja ammatilliseen perustutkintokoulutukseen. Lisäksi voidaan hakea myös vaativan erityisen tuen perusteella järjestettävään ammatilliseen koulutukseen, tutkintokoulutukseen

Julkisuudessa puhutaan usein valtion panostuksesta koulutukseen. Tällöin saattaa unohtua, että valtio ei suinkaan ole suurin rahoittaja esimerkiksi perusopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa. Tarkastelen tässä blogikirjoituksessani lukiokoulutuksen rahoitusta uusimpien eli

”Koulutuspoliittisessa selonteossa valtioneuvosto antaa linjaukset koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi niin, että ne palvelevat Suomea, suomalaisia ja kansainvälistä yhteisöä kestävän kehityksen turvaten.” Näin mahtipontisesti alkaa valtioneuvoston koulutuspoliittisen selonteon tiivistelmäsivu

Kunnat ja muut lukiokoulutuksen järjestäjät valmistautuvat parhaillaan vuoteen 2022. Kuntien talousarviovalmistelu onkin jo hyvässä vauhdissa. Lukiokoulutuksen kannalta oleellisinta on koulutuksen järjestäjän oma taloudellinen asema. On hyvä muistaa, että kunnat ovat ylivoimaisesti suurin