Lukioiden eriytyminen koon mukaan jatkuu

Lukiokoulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä ei ole ainoa toiminnan järjestämiseen vaikuttava tekijä, mutta sillä on merkitystä muun muassa opintotarjonnan laajuuden, opiskelijakohtaisten kustannusten sekä valtionosuusrahoituksen kannalta. Olen aiemmissa kirjoituksissani tarkastellut muun muassa oppilaitosten opiskelijamäärän kehitystä vuosina 2000‒2020 ja lyhyesti myös koulutuksen järjestäjien opiskelijamäärän muutosta 2000‒2022.

Muutos lukioiden ja muiden lukiokoulutuksen oppilaitosten(* määrässä ja muussa oppilaitosrakenteessa jatkuu edelleen. Syksyllä 2025 lukioiden määrä väheni kahdella, kun Kouvolan yhteislyseo, Kouvolan iltalukio ja Kuusankosken lukio yhdistyivät Kouvolan yhteislyseoksi. Onkin paikallaan luoda pikakatsaus lukioiden lukumäärän ja etenkin koon muutoksiin.  

Kuva 1: Lukiokoulutuksen oppilaitosten lukumäärä vuosina 2000‒2025.

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä on vähentynyt 13 prosenttia 2000-luvun aikana. Vastaavasti myös lukioiden määrä on vähentynyt 22 prosenttia eli yli sadalla. Lukioiden määrä on laskenut pääasiassa oppilaitosten yhdistymisinä.  Tämän takia lukiokoulutuksen maantieteellinen kattavuus on säilynyt hyvänä: lukiokoulutusta järjestetään yhä yli kolmessa neljäsosassa Manner-Suomen kuntia. 

Lukioiden keskikoko muuttunut 2000-luvulla

Mediaani on keskiluku, joka ilmoittaa suuruusjärjestyksessä keskimmäisen lukion opiskelijamäärän. Puolet lukioista on siis sitä suurempia ja puolet sitä pienempiä. Mediaanin avulla voidaan hyvin kuvata, miten lukioiden opiskelijamäärä on muuttunut. Se sopii tähän tarkoitukseen paremmin kuin aritmeettinen keskiarvo, joka kertoo itsestäänselvyyden: lukion opiskelijamäärän keskiarvo on 2000-luvulla noussut 30 opiskelijalla, koska lukioiden määrä on vähentynyt opiskelijamäärän laskua nopeammin.  

Lukioiden mediaanikoko sen sijaan on pienentynyt yli 50 opiskelijalla 2000-luvun aikana. Vaikka siis lukioiden määrä on pienentynyt opiskelijamäärää enemmän, on lukioiden mediaanikoko laskenut huomattavasti. Mielenkiintoinen yhteensattuma on, että sekä lukioiden määrä että suuruusjärjestyksessä keskimmäisen lukion opiskelijamäärä ovat pienentyneet 22 prosenttia 2020-luvulla. 

Kuva 2: Opiskelijamäärältään keskimmäistä lukiokoulutuksen oppilaitosta suurempien oppilaitosten koko vuosina 2000–2024.

On kuitenkin paikallaan pureutua lukioiden opiskelijamäärän muutoksiin vielä mediaanilukua tarkemmin. Tähän kvartiilit ja desiilit tuovat uutta valaistusta. Yläkvartiili on luku, joka kuvaa suurimman lukioneljänneksen opiskelijamäärän alarajaa. Kun vuonna 2000 neljäsosassa lukioista oli vähintään 351 opiskelijaa, on tuo opiskelijamäärä sittemmin noussut yli sadalla opiskelijalla. Vuonna 2024 lukion opiskelijamäärän täytyi olla jo 456, jotta se sijoittui suurimpaan lukioneljännekseen. 

Suurten lukioiden koko kasvanut

Opiskelijamäärän kasvu on ollut vielä voimakkaampaa ylädesiilin eli suurimman lukiokymmenyksen keskuudessa. Vielä vuonna 2000 kymmenesosassa lukioita oli vähintään 506 opiskelijaa. Tämä opiskelijamäärä on kasvanut 2000-luvulla yli kahdella sadalla opiskelijalla. Suurimpien lukioiden opiskelijamäärät ovat siis kasvaneet voimakkaasti. Oppilaitosten yhdistymiset ovat omalta osaltaan vaikuttaneet tähän kehitykseen.  

Kuva 3: Opiskelijamäärältään keskimmäistä lukiokoulutuksen oppilaitosta pienempien oppilaitosten koko vuosina 2000–2024.

Kun suurimman lukioneljänneksen alaraja on noussut, ovat vastaavasti sekä mediaanilukion koko että pienimmän lukioneljänneksen opiskelijamäärän yläraja laskeneet. Vielä vuosisadan alussa neljäsosassa lukioista oli enintään 135 opiskelijaa, mutta nykyään määrä on laskenut yli 50 opiskelijalla eli alle 80 opiskelijan rajan. Opiskelijamäärän lasku on ollut siis jo selvästi yli 40 prosenttia.

Pienet lukiot pienentyneet

Vielä hurjempi muutos on tapahtunut pienimmän lukiokymmenyksen opiskelijamäärässä. Kun vielä vuonna 2000 kymmenesosassa lukioista oli enintään 90 opiskelijaa, on tuo opiskelijamäärä nyt puolittunut. Kymmenesosassa lukioista on tällä hetkellä siis enintään 45 opiskelijaa. Pienet lukiot ovat pienentyneet nopeasti 2000-luvulla. 

Lukiokoulutuksen oppilaitosrakenteessa on tapahtunut nopea muutos 2000-luvulla. Lukioiden määrän vähenemisen lisäksi lukiokenttä on polarisoitunut voimakkaasti opiskelijamäärän perusteella: suurten lukioiden koko on kasvanut ja pienten lukioiden koko on pienentynyt. Vaikka tuleva kehitys ei olisikaan lineaarista, on epätodennäköistä, että koko 2000-luvun jatkunut kehitys päättyisi tähän. Tämä on ilmeinen haaste sekä koulutuksen järjestäjille että myös valtiovallalle. 

*) Tässä blogissa lukiokoulutuksen oppilaitoksia kutsutaan yksinkertaisuuden vuoksi lukioiksi, vaikka lukiokoulutuksen oppilaitosten kirjo on laajempi.