Väestönmurros koskettaa lukiokoulutusta tässä ja nyt

Kirjoitin syksyllä 2019 blogikirjoituksen väestönmuutoksista, jotka haastavat lukiokoulutuksen järjestämisen ikäluokkien pienentyessä. Koska Kuntaliiton blogeja säilytetään kunkin kuluvan vuoden lisäksi vain neljä vuotta, ei kirjoitus ole enää luettavissa verkossa. Kiinnitin tuolloin huomiota väestönkehityksen eriytymiseen: vaikka alle 18-vuotiaiden määrä oli valtakunnallisesti laskenut vuosikymmenessä vain kolme prosenttia, joillakin alueilla määrä oli pienentynyt jo lähes 60 prosenttia.

Viime vuosina väestönkehitys on − ansaitusti − noussut yhteiskunnallisessa keskustelussa vahvemmin esiin. Syksyllä 2025 Kuntaliitto julkaisi tilaamansa selvityksen väestönmurroksesta, kuntataloudesta ja kuntapalvelujen tulevaisuudesta. Vastaavasti Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla julkaisi pari kuukautta sitten lapsiin keskittyvän väestöennusteen vuosille 2026–2050.

Teema on ollut aiempaa enemmän esillä myös mediassa. Esimerkiksi Yle on uutisoinut sekä väestönmuutoksesta yleisemmin että syntyneiden määrän muutoksesta alueittain ja kunnittain. Väestönmuutoksen vaikutuksia koulutusjärjestelmään on yleensä tarkasteltu esi- ja perusopetuksen sekä osin varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta. Tästä opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisut 2023:52 ja 2026:14 ovat esimerkkeinä. Kuntien demografinen erilaistuminen perusopetuksessa ymmärretäänkin jo kohtuullisen hyvin.

Väestönmurros vaikuttaa myös lukiokoulutukseen

Lukiokoulutus tai yleisemmin toisen asteen koulutus on toistaiseksi ollut sivujuonteena väestönmurroskeskustelussa.  Asia tunnistettiin kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimassa toisen asteen koulutuksen yhteistyön ja järjestäjärakenteen kehittämishankkeessa vuonna 2022. Samoin teema nousee ajoittain esiin mediassa − tästä esimerkkinä on MustReadin artikkeli toukokuulta 2025.

Nuorten määrän kehitykseen kohdistuu Sitran mukaan luonnollisesti suurta epävarmuutta. Siitä huolimatta tai pikemminkin juuri sen takia muutokseen on syytä varautua. Myös MDI toteaa vuoden 2025 väestöennusteessaan, että aiempaa väestönkehitystä muistuttavat alueelliset kehityserot ovat jäämässä suuriksi seuraavan 25 vuoden aikana.

Muutos on jo kovassa vauhdissa

Väestönmuutos vaikuttaa myös kuntien talouteen. Ja koska kunnat ovat sekä suurin lukiokoulutuksen rahoittaja että ylivoimaisesti suurin lukiokoulutuksen järjestäjä, vaikuttaa väestönmurros lukiokoulutukseen myös kuntatalouden kautta. Jääkin nähtäväksi, kuinka pitkään kunnat pystyvät vapaaehtoisen lisärahoituksensa avulla paikkaamaan valtion lukiokoulutukseen kohdistamia rahoitusleikkauksia.

On tyypillistä, että väestönmurroksen kuvitellaan vaikuttavan lukiokoulutuksen järjestämiseen vasta myöhemmin 2030-luvulla. Tällöin viitataan usein siihen, että kun syntyneiden määrä oli vielä vuonna 2010 yli 60 000 lasta, luku putosi vasta vuonna 2018 alle 50 000 ja vuonna 2022 alle 45 000 lapseen. Nämä valtakunnalliset luvut ovat kuitenkin vähemmän tärkeitä lukiokoulutuksen järjestämisen kannalta.

Kuva 1: 16-vuotiaiden määrän muutos (%) seutukunnittain vuodesta 2000 vuoteen 2025.

Kuusitoistavuotiaiden ikäluokka on pienentynyt toistaiseksi 2000-luvulla vain puolitoista prosenttia. Tällöin unohtuu, että kehitys on ollut alueellisesti hyvin erilainen. Kolmessa neljäsosassa Manner-Suomen kunnista ikäluokka on pienentynyt ja vain yhdessä neljäsosassa pysynyt ennallaan tai kasvanut. Suurin lasku on ollut 88 prosenttia ja suurin kasvu 187 prosenttia.

Kuntatason tarkastelu on lukiokoulutuksen kannalta riittämätön, sillä lukiokoulutukseen hakeudutaan yli kuntarajojen. Maakuntatason tarkastelu osoittaa, että kuudessa maakunnassa 16-vuotiaiden määrä on kasvanut ja 13 maakunnassa pienentynyt. Suurin lasku on ollut Etelä-Savossa 41 prosenttia ja suurin kasvu Uudellamaalla 30 prosenttia.

16-vuotiaiden määrä laskenut yli neljässä viidesosassa seutukunnista

Valtakunnallinen tarkastelu on siis täysin riittämätön ja jopa epätarkoituksenmukainen tarkasteltaessa lukiokoulutuksen järjestämisen haasteita, kun väestökehitys on aivan erilainen eri puolella Suomea. Seutukuntatarkastelu sen sijaan vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta, sillä lukiokoulutusta järjestetään tällä hetkellä kaikissa Manner-Suomen seutukunnissa.

Vain kahdessatoista Suomen 69 seutukunnasta on 16-vuotiaiden määrä kasvanut 2000-luvulla. Vastaavasti 57 seutukunnassa 16-vuotiaiden määrä on pienentynyt. Suurin lasku on ollut 74 prosenttia eli 16-vuotiaiden määrä on pudonnut jo nyt neljännekseen 2000-luvulla. Tässä on siis kyse jo toteutuneesta kehityksestä. Suurimmassa osassa maata lukioon tuleva ikäluokka on pienentynyt pitkään − muutos on käynnissä.

Kuva 2: Ensisijaiset hakijat (lkm) lukiokoulutukseen kevään 2026 yhteishaun varsinaisessa haussa lukioittain.

Kaikkiaan seitsemään lukioon oli kevään 2026 yhteishaun varsinaisessa haussa enintään neljä ensisijaista hakijaa. Kaikkiaan 24 lukioon oli enintään kymmenen ensisijaista hakijaa. Myös nämä luvut osoittavat, että nykyinen lukioverkko ei ole mitenkään itsestäänselvyys edes lähitulevaisuudessa.

Lukiokoulutuksen järjestämiseen kohdistuu siis jo tällä hetkellä, mutta etenkin lähivuosina yhä suurempia haasteita. Onkin hyvä, että Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi tekee parhaillaan arviointia lukiokoulutuksen järjestämisen reunaehdoista. 

Myös Kuntaliitto tukee kuntia ja muita koulutuksen järjestäjiä julkaisemalla vielä kuluvan kevään aikana lukiokoulutuksen järjestämistä koskevan laajan selvityksen.