Koulutuksen järjestäjät panostivat lukiokoulutukseen myös vuonna 2024

Ei ole kulunut kuin puoli vuotta, kun tarkastelin viimeksi blogissani lukiokoulutuksen rahoitusasemaa. Toukokuun 2025 blogissani kirjoitin lukiokoulutuksen todellisista kustannuksista vuonna 2023. Nyt kun käytettävissä on vuoden 2024 kustannustiedot, on uusimpien tietojen pohjalta aika luoda pikasilmäys lukiokoulutuksen kustannuksiin 2024.

Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset vuonna 2024 olivat 1 085 miljoonaa euroa. Nämä ovat bruttokustannuksia, sillä Opetushallitus ei ole julkaissut kunnallisten lukiokoulutuksen järjestäjien valtionosuustoiminnan tuloja niiden kustannustiedon keruun siirryttyä Valtiokonttoriin vuonna 2022. Vuonna 2021 voimaan tullut oppivelvollisuuden laajentuminen nosti kustannuksia vielä vuonna 2024. Koulutuksen järjestäjät jatkoivat myös vahvaa panostamistaan lukiokoulutukseen. Lukiokoulutuksen kustannukset nousivatkin 5,1 prosenttia edellisestä vuodesta. 

Lukiokoulutuksen rahoitusasemassa ei kuitenkaan tapahtunut muutosta, sillä valtio jatkoi edelleen yli sadan miljoonan euron (996,13 €/opiskelija) rahoitusleikkaustaan. Lukiokoulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan sisältyi siis 11,14 prosentin rahoitusleikkaus vuonna 2024.

Kuva 1: Lukiokoulutuksen valtionosuuspohjaan kuuluvan toiminnan menot ja tulot vuosina 2014–2024

Keskimääräinen yksikkökustannus oli 10 123 euroa. Kustannusvaihtelu koulutuksen järjestäjien välillä oli luonnollisesti suurta vaihdellen vajaasta 5 300 eurosta yli 44 000 euroon. Suurimmat opiskelijakohtaiset kustannukset olivat ymmärrettävästi pienillä lukiokoulutuksen järjestäjillä. Kaikkiaan 19 koulutuksen järjestäjällä opiskelijakohtaiset kustannukset olivat yli 20 000 euroa. Kuvaavaa on, että näillä oli keskimäärin 36 opiskelijaa. Kaikkein pienimmät opiskelijakohtaiset kustannukset olivat vastaavasti aikuisten lukiokoulutuksen järjestäjillä.

Koulutuksen järjestäjien tarkastelussa mediaaniluku voi olla aritmeettista keskiarvoa käyttökelpoisempi keskiluku, sillä vain alle 29 prosentilla koulutuksen järjestäjistä opiskelijakohtaiset kustannukset olivat keskimääräisiä kustannuksia pienemmät. Mediaaniluku kertoo, että puolella koulutuksen järjestäjistä opiskelijakohtaiset kustannukset olivat vähintään 11 823 euroa ja puolella enintään tuo sama summa. 

Kuva 2: Lukiokoulutuksen käyttökustannukset koulutuksen järjestäjittäin vuonna 2024

Kunnat ovat ylivoimaisesti suurin lukiokoulutuksen järjestäjäryhmä. Kuntatyypeittäin on luonnollisia eroja yksikkökustannuksissa. Pienimmät opiskelijakohtaiset kustannukset (9 695 euroa) olivat kaupunkimaisissa kunnissa ja suurimmat (14 553 euroa) maaseutumaisissa kunnissa. Taajaan asuttujen kuntien yksikkökustannukset (11 087 euroa) sijoittuivat näiden väliin. Koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä selittää tietenkin merkittävässä määrin kustannuseroja.

Kunnat kantavat suurimman vastuun lukiokoulutuksen rahoituksesta

Lukiokoulutuksen rahoitus perustuu kuntien ja valtion yhteisrahoitukseen. Kunnat rahoittivat vuonna 2024 lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmää asukaslukuun perustuvan rahoitusosuutensa avulla lakisääteisesti 531 miljoonalla eurolla. Valtion rahoitusosuus oli pienempi eli 314 miljoonaa euroa. Tästä muodostui valtionosuutena koulutuksen järjestäjille jaettu 845 miljoonan euron rahoitus. Tämän lisäksi kunnat kompensoivat valtion rahoitusleikkauksia: ne rahoittivat lukiokoulutusta vielä 135 miljoonan euron vapaaehtoisella lisärahoituksella.       

Kuva 3: Lukiokoulutuksen rahoitus ja sen muodostuminen eri rahoituseristä vuonna 2024

On oikeutettua kysyä, onko lukiokoulutuksen rahoitus kokonaisuutena kestävällä pohjalla. Rahoitusjärjestelmä on kustannusperusteinen eli kunakin vuonna lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmään varattava rahoitus perustuu periaatteessa kolmen vuoden takaisiin todellisiin valtakunnallisiin kustannuksiin, joihin tehdään kustannusjaon, laadun ja laajuuden muutoksista aiheutuvat kustannustarkistukset sekä kustannustason nousua kompensoivat indeksitarkistukset.

Järjestelmä perustuu siis siihen, että kuntien ja valtion rahoitusosuuksista koostuva valtionosuusrahoitus riittää keskimäärin lukiokoulutuksen järjestämiseen. Nyt näin ei ole ollut enää pitkään aikaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin lisätty rahoitusleikkuri on johtanut tilanteeseen, että lukiokoulutusta järjestävät kunnat joutuvat joko heikentämään kohtuuttomasti koulutuksensa laatua tai lisärahoittamaan lukiokoulutustaan. Käytännössä siis valtio on lykännyt rahoitusvastuutaan kunnille. 

Vaikka eri kuntien tilanne on hyvin erilainen, on kuntatalouden tilanne kokonaisuutena huolestuttava. Valtiovarainministeriö arvioi uusimmassa, syksyllä 2025 julkaistussa Kuntatalousohjelmassa, että kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirta pysyy negatiivisena kaikkina suunnitelmavuosina 2026–2029. Onkin lyhytnäköistä luottaa siihen, että kunnat pystyvät vuosien ajan kantamaan vielä ylimääräistä vastuuta lukiokoulutuksen rahoituksesta, vaikka niillä siihen halua olisikin.