Eurooppalaiset esimerkit

Suomi: Lähipalveluiden käyttäjälähtöinen kehittäminen Kainuussa (Case 1)

Ajankohta: 04/2014 – 1/2017

Kohderyhmä: Heikommassa asemassa olevat henkilöt: Vanhukset (75+) ja nuoret

Investointi: Yhteisöllisyyden vahvistaminen, työllisyyden parantaminen.

Lyhyt kuvaus: Kainuu on yksi haastavimmista alueista Suomessa, erityisesti koska siellä on laajaa muuttoliikettä, ikääntyvä väestö, yrittäjyys on laskussa ja työttömyysaste maan toiseksi korkein. Kokeilussa halutaan edistää asukkaiden hyvinvointia yhteisöllisyyttä vahvistamalla. Tähän liittyy asukkaiden itsetunnon kohentaminen, lähipalveluiden laadun parantaminen sekä työllisyyden lisääminen. Asukkaidensa hyvinvoinnin parantamiseksi Kainuun alue pyrkii puuttumaan rakenteelliseen työttömyyteen ja varmistamaan hyvinvointipalveluiden saatavuuden kaikille. Kokeilu aloitettiin huhtikuussa 2014, ja se kestää vuoden 2016 loppuun. Siinä keskitytään määrittelemään kunnan ja muiden lähipalveluiden monituottajamallin osapuolten uutta roolia kehittämällä uusia käyttäjälähtöisiä palveluja ja liiketoimintamalleja yhdessä kansalaisten, sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. 

Raportti (englanniksi)

Suomi: Nuorisotakuu – Ohjaamo-malli paikallisessa toteutuksessa (Case 2)

Ajankohta: 2013 –

Kohderyhmä: Alle 25-vuotiaat nuoret ja alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet.

Investoinnin aihe: Työllisyyden parantaminen, sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy

Lyhyt kuvaus: Nuorisotakuun tarkoituksena on auttaa nuoria sijoittumaan koulutukseen ja työmarkkinoille. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka joko lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorisotakuu on nuorten ja erilaisten järjestöjen yhdessä toteuttama laaja-alainen toimintamalli nuorille.  Suomen nuorisotakuu on esimerkki EU:n kaikille jäsenmailleen antamasta nuorisotakuuta koskevasta suosituksesta. Tapaustutkimuksessa esitellään Ohjaamo-malli esimerkkinä nuorisotakuun toteuttamisesta paikallistasolla.

Raportti (englanniksi)

Hollanti: Kaupunkiviljely (Case 3)

Ajankohta: 2010 – nyt

Kohderyhmä: moniongelmaiset

Investointi: Aktiivinen osallistuminen

Lyhyt kuvaus: Kahdessa kaupunkiviljelyaloitteessa (Amelis’hof ja De Volle Grond) kasvatetaan vihanneksia ja samalla edistetään vammaisten, entisten asunnottomien, psyykkisistä ongelmista kärsivien, sekä eläkeläisten ja uupumuksesta tai masennuksesta kärsivien henkilöiden sosiaalista osallisuutta ja paluuta työmarkkinoille sekä tarjotaan heille hoitoa.

Raportti (englanniksi)

Hollanti: ‘t Groene Sticht (Case 4)

Ajankohta: 2002 – nyt

Kohderyhmä: Heikommassa asemassa olevat kansalaiset, erityisesti asunnottomat ja asunnottomuuden uhan alla olevat

Investointi: Aktiivinen osallistuminen

Lyhyt kuvaus: 't Groene Sticht on asuin- ja työssäkäyntikeskus uudella asuinalueella Utrechtissa. 't Groene Stichtin asukkaat ovat heikommassa asemassa olevia, mm. (entisiä) asunnottomia, mutta myös opiskelijoita, vanhuksia ja nuoria perheitä. Hankkeen tarkoituksena on: 

• Luoda vihreä ja sosiaalisesti monimuotoinen asuin- ja työalue, joka tarjoaa erilaisia asumis- ja työmuotoja heikommassa sosiaalisessa asemassa oleville ihmisille;
• Tarjota tukea, jota antavat sitoutuneet ja osallistuvat asukkaat ja työntekijät luoden puitteet eloisalle ja tiiviille paikallisyhteisölle naapurin ja työtoverin ominaisuudessa;
• Edistää yhteiskunnallisilta taustoiltaan erilaisten ihmisten kanssakäyntiä;
• Kannustaa asukkaita ja hankkeessa mukana olevia järjestöjä osallistumaan toimintaan;
• sekä hallita kiinteää omaisuutta.

Raportti (englanniksi)

Ruotsi: Voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden ja julkisen sektorin kumppanuushanke ilman huoltajaa olevien maahanmuuttajanuorten vastaanottamiseksi ja kotouttamiseksi Göteborgissa (Case 5)

Ajankohta: 02/2016 – 09/2016

Kohderyhmä: ilman huoltajaa olevat alaikäiset maahanmuuttajat

Investointi: Sosiaalinen investointi alaikäisten maahanmuuttajien vastaanottamiseen ja yhteiskuntaan kotouttamiseen

Lyhyt kuvaus: Tapaustutkimus käsittelee verrattain uutta IPP-kumppanuusmallia Göteborgin kaupungin ja alun alkaen seitsemän, mutta nyttemmin yhdeksän voittoa tuottamattoman organisaation välillä ilman huoltajaa olevien alaikäisten maahanmuuttajien kotouttamiseksi. Malli on Ruotsin suurin paikallinen IPP-kumppanuus tällä hetkellä. Kumppanuuden sosiaalinen tavoite on ilman huoltajaa olevien alaikäisten maahanmuuttajien laadukas vastaanotto ja avustaminen kotoutumisessa. Kumppanuussopimus allekirjoitettiin huhtikuussa 2015, ja se on voimassa 1.5.2015 – 30.4.2021. Tapaustutkimus keskittyi ruotsalaisessa ympäristössä innovatiiviseen sosiaalialan yhteistyömuotoon julkisen sektorin ja vapaaehtoisjärjestöjen välillä, ns. ajatuspohjaiseen julkisen sektorin kumppanuuteen (idéburna offentliga partnerskap, IPP). IPP-kumppanuuksien tarkoitus on luoda pitkäaikaisen yhteistyön malli näiden kahden sektorin välille. Tavoitteena on erityisesti sektorien tasapuolinen ja tasapainoinen suhde yhteiskunnallisesti haastavissa kysymyksissä, kuten maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kumppanuutta voidaan pitää vaihtoehtoisena yhteistyömuotona julkisille hankinnoille ja perinteiselle vapaaehtoisjärjestöille myönnettävälle valtionavulle. Se voidaan myös nähdä tapana toteuttaa valtion politiikkaa kansalaisyhteiskunnassa.

Raportti (englanniksi)

Ruotsi: Koulu-uudistus – uudet oppilaat (Case 6)

Ajankohta: 2016

Kohderyhmä: uudet oppilaat

Investointi: Koulutus, uusien oppilaiden integroiminen

Lyhyt kuvaus: Hankkeessa tutkitaan ja arvioidaan ruotsalaisissa kouluissa toteutettavaa uudistusta, jossa kaikkien koulujen täytyy kartoittaa uusien oppilaiden aiempi tietämys ja kokemus. Näin koulut voivat paremmin suunnitella oppilaiden koulutusta heidän henkilökohtaiset olosuhteensa huomioon ottaen. Kartoituksessa tulee käyttää Ruotsin opetushallituksen erityisesti tätä tarkoitusta varten suunnittelemaa materiaalia. Tapaustutkimuksessa selvitetään, toteuttavatko Ruotsin koulut tätä uudistusta ja miten, sekä kerätään opettajien ja rehtorien kokemuksia uudistukseen liittyvistä hyödyistä ja ongelmista. Tutkimusta varten on haastateltu noin seitsemän ruotsalaisen kunnan opettajia ja rehtoreita. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, onko kouluilla mahdollisuuksia ja tarvetta tehdä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa uudistukseen liittyen.

Raportti (englanniksi)

Saksa: MAMBA— Münsterin toimintaohjelma, jolla autetaan maahanmuuttajia ja oleskeluun oikeutettuja työelämään Münsterin kaupungissa ja Münsterlandin alueella (Case 7)

Ajankohta: 2015-2019

Kohderyhmä: Kaikki turvapaikanhakijat, joilla on pääsy työmarkkinoille

Lyhyt kuvaus: MAMBA (Münsters Aktionsprogramm für MigrantInnen und Bleibeberechtigte zur Arbeitsmarktintegration in Münster und im Münsterland) pyrkii edistämään turvapaikanhakijoiden sijoittumista työmarkkinoille.  Kyseessä on paikallinen viiden kumppanin verkosto Münsterin kaupungissa. Painopiste on pitkän aikavälin sijoittumisessa työmarkkinoille. Tavoitteen saavuttamiseksi verkosto tarjoaa eri toimijoiden kautta seuraavia täydentäviä palveluita:

• oikeusapu
• työnhakukoulutus
• valmennus
• tuki kielikurssien etsintään
• ammattipätevyys
• tuki työnhakuun ottamalla suoraan yhteyttä mahdollisiin työnantajiin
• tuki työharjoittelupaikan ja ammatillisen koulutuksen etsimiseen
• tuki ulkomaisten tutkintotodistusten tunnustamiseen
• psykososiaalinen neuvonta.

Tärkeä toiminnan muoto on myös tiedon välittäminen mahdollisille työnantajille. Näin lisätään tietoisuutta pakolaisten tarjoamista mahdollisuuksista työntekijöinä. MAMBA:n toinen tärkeä toiminnan muoto on kouluttaa valtion virastojen (mm. työvoimatoimistot) ja kansalaisjärjestöjen työntekijöitä liittyen oleskeluoikeuteen ja työmarkkinoille sijoittumiseen.  MAMBA on toimialat ylittävä verkosta ja rakenteensa avulla se pyrkii luomaan synergiaa ja nopeaa viestintää. Näkyvyytensä, menestyksensä ja tietämyksensä ansiosta MAMBA on tunnettu ja kunnioitettu paikallinen toimija. Ohjelman käynnistyi vuonna 2008, ja vuoteen 2016 mennessä yli 1 300 ihmistä oli osallistunut tarjottuun toimintaan ja monille heistä onnistuttiin löytämään työtä.

Raportti (englanniksi)

Saksa: Münsterin yliopistosairaala (UKM)  (Case 8)

Ajankohta: 2010 — jatkuu

Kohderyhmä: UKM:n työntekijät

Investoinnin aihe: Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Lyhyt kuvaus: Tapaustutkimuksen ohjelmana on perhemyönteisen henkilöstöpolitiikan järjestelmällinen toteuttaminen audit berufundfamilie -strategiatyökalulla Münsterin yliopistosairaalassa (UKM). Aloite käynnistettiin kuusi vuotta sitten v. 2010 ja on nyt laajennusvaiheessa kolmannen auditiointikierroksen alettua syksyllä 2016. Ohjelman tavoitteena on (1) mahdollistaa UKM:n työntekijöille työn ja perheen yhteensovittaminen ja (2) parantaa rekrytointia ja henkilökunnan pysyvyyttä UKM:n näkökulmasta.

Aloitteen käynnistämisen jälkeen on otettu käyttöön useita merkittäviä innovaatioita, joista tärkeimmät ovat:

• Perhepalvelutoimisto (FamilienServiceBüro): Pääasiallinen tarkoitus on tarjota palveluita työntekijöille, joilla on perhe-elämän velvoitteita — niin vanhemmille kuin sukulaisistaan huolehtiville. Konsultit neuvovat työntekijöitä perhe-elämään liittyvissä asioissa ja tarvittaessa ohjaavat heidät sosiaalipalveluiden piiriin. He myös arvioivat ja kehittävät omaa tarjontaansa yhdessä työntekijöiden kanssa.
• UKM:n uuden päiväkodin suunnittelu ja toteutus: Päiväkoti avattiin vuonna 2012 ja se tarjoaa 150 hoitopaikkaa UKM:n omien työntekijöiden tai sen tytäryritysten työntekijöiden lapsille. Aukioloajat ovat pidempiä kuin normaalisti. Päiväkoti on yksi Münsterin neljästä yritysten tarjoamista päivähoitopalveluista ja ylivoimaisesti suurin.
• Kiireellinen lastenhoito: UKM tarjoaa yhteistyössä perhepalveluihin erikoistuneen yrityksen (pme Familienservice GmbH) kanssa hoitoa silloin kun säännöllinen päivähoito peruuntuu.
• Loma-ajan lastenhoito: UKM tarjoaa lomien aikana lastenhoitoa yhdessä rekisteröidyn yhdistyksen, Ferienwerk Münster e.V.:n, kanssa.

Raportti (englanniksi)

Italia: Varhaiskasvatus Emilia-Romagnan alueella (Case 9)

 Ajankohta: Maalis–lokakuu 2016

Kohderyhmä: Pienet lapset ja heidän perheensä, varhaiskasvatuksen ammattilaiset (kasvattajat, pedagogiset koordinaattorit) ja palveluntuottajat sekä varhaiskasvatuksen hallinnosta ja rahoituksesta vastaavat alueelliset ja kunnalliset toimijat.

Investoinnin aihe: Varhaiskasvatus

Lyhyt kuvaus: Kahdeksan kuukauden mittaisen ohjelman kolme tavoitetta olivat:

• tutkia, kuinka varhaiskasvatuspalvelut voivat hyödyttää suoraan hankkeessa mukana olevia erilaisia toimijoita, kuten lapsia, perheitä ja paikallisyhteisöjä,
• kerätä tietoa siitä, kuinka varhaiskasvatuspalvelujen laatua ja saatavuutta voidaan parantaa yhdennetyn hallinnon kautta (julkisen sektorin, yksityisen sektorin voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden ja yhteisön sidosryhmien kumppanuus),
• analysoida tapaustutkimusmenetelmällä Emilia Romagnan alueen yhdennettyä varhaiskasvatuspalvelujärjestelmää. Se on esimerkki sosiaalisen innovaation hyvästä käytännöstä ja erityistä huomiota kiinnitetään yhteisötalousaloitteisiin, joissa ollaan aktiivisesti yhteydessä paikallisiin toimijoihin, kuten lapsiin, heidän perheisiinsä ja niihin yhteisöihin, joissa he asuvat.

Hankkeeseen valittiin kolme innovatiivista varhaiskasvatuspalvelua: 

• Bolognan kaupungissa sijaitseva 0–3-vuotiaille lapsille tarkoitettu päiväkoti nimeltä Filonido;
• Kotoa käsin toimiva 0–3-vuotiaiden pieni ryhmä “Girotondo intorno al Bosco”, joka sijaitsee Serramazzonin maaseutuyhteisössä Modenan maakunnassa Apenniinien vuoristossa;
• Comacchion pikkukaupungissa sijaitseva palvelukokonaisuus “La Gabianella” & “L’albero delle meraviglie”, johon kuuluu sekä päiväkoti (0–3-vuotiaille) että lasten ja aikuisten keskus (2–5-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen).

Raportti (englanniksi)

Unkari: Maaseudun sosiaaliohjelma (Case 10)

Ajankohta: vuodesta 1991 (ensimmäiset aloitteet)

Kohderyhmä: maaseudun työttömät perheet

Investoinnin aihe: yhteisötalous

Lyhyt kuvaus: Maaseudun sosiaaliohjelmalla autetaan sosiaalisesti heikommassa asemassa olevia henkilöitä, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia harjoittaa maataloutta. Heitä autetaan saamaan palveluita ja tuetaan pienimuotoista maatalous- ja kotieläintuotantoa. Ohjelma tukee työttömiä osallistujia maataloustavaroiden tuottamisessa ja pienimuotoisessa maataloudessa tarvittavien taitojen hankkimisessa. Ohjelman päätavoite on itsenäisyyden ja omavaraisuuden vahvistaminen sekä köyhyyden vähentäminen tukemalla ja luomalla maataloustoimintaa maaseutualueilla.

Raportti (englanniksi)

Unkari: Tanoda (Case 11)

Ajanjakso: vuodesta 2004

Pyritään edistämään heikommassa asemassa olevien lasten (erityisesti romanilasten) mahdollisuuksia sosiaaliseen osallisuuteen ja tasavertaisten mahdollisuuksien toteuttamista koulutuksessa. Pyrkii kehittämään jokaisen osallistujan persoonallisuutta kokonaisuutena käyttäen muita kuin julkisen koulutusjärjestelmän menetelmiä.

Raportti (englanniksi)

Kreikka: Naisten osallisuuden edistäminen ja vahvistaminen ammattiyhdistyksissä ja niiden edustuselimissä (Case 12)

Ajankohta: 2011–2014

Kohderyhmä: Ammattiyhdistyksissä ja työelämässä mukana olevat naiset

Investoinnin aihe: Naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

Lyhyt kuvaus: Hanke ”Naisten osallisuuden edistäminen ja vahvistaminen ammattiyhdistyksissä ja niiden edustuselimissä” pyrkii edistämään ja takaamaan vastuullisessa asemassa olevien naistyöntekijöiden aktiivista osallistumista erilaisissa ammattiyhdistyksissä kaikilla tasoilla. Kreikan työmarkkinatutkimuslaitos (INE) on suunnitellut toimia naisten yhteiskunnalliseksi valistamiseksi laajemmin. Tällöin nämä naiset voisivat edistää naisten asemaan liittyviä asioita ammattiyhdistyksissä.

Esimerkkejä toimista:

• Tutkimus naisten osallistumisesta ammattiyhdistysten toimintaan yksityisellä sektorilla. Laadullinen ja määrällinen tutkimus, jossa esitellään ammattiyhdistysten edustuselinten naisjäsenten niin henkilökohtaisia kuin työhön, koulutukseen ja ammattiin liittyviä ominaisuuksia. Lisäksi siinä tutkitaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat naisten aktiiviseen osallistumiseen ammattiyhdistyksissä sekä selvitetään, mitä naiset kaipaavat toiminnalta.
• Toimia naisten koulutuksen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi mm. tuottamalla seminaareihin koulutusaineistoa, joissa on esillä sukupuolinäkökulma. Aiheina ovat: Individuaalinen työoikeus, kollektiivinen työoikeus, naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen yhteisedustuksessa, sosiaalivakuutus ja sosiaaliturva, sosiaalisen verkostoitumisen periaatteet ja menetelmät, stressinhallinta, työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen ja itsevarmuus. 
• Tasa-arvotoimistojen perustaminen työmarkkina-asioihin liittyvän tuen, neuvonnan ja tiedon tarjoamiseksi naisille.

Raportti (englanniksi)

Kreikka: Työkokemuksen hankkiminen: Tekniikan alan tutkinnon suorittaneiden pääsy työmarkkinoille (Case 13)

Ajankohta: 2014–2015

Kohderyhmä: Nuoret, joilla on alhainen osaamistaso

Investoinnin aihe: Nuorisotyöttömyyden torjuminen

Lyhyt kuvaus: Hanke ”Työkokemuksen hankkiminen: Teknisen alan tutkinnon suorittaneiden pääsy työmarkkinoille” tarjoaa heikosti koulutetuille nuorille osaamista, jota he tarvitsevat päästäkseen työmarkkinoille ja pysyäkseen siellä.  Rakenteellisella tasolla hanke yhdistää ammatillisen koulutuksen ja työmarkkinat tarkoituksenaan puuttua vaaralliseen ilmiöön, laajaan nuorisotyöttömyyteen, ja samalla löytää ratkaisuja maan talouden rakenteiden muuttamiseen.

Hanke käsittää moduulimuotoisia ja toisiinsa kytkeytyviä toimia:

• Horisontaalinen taitojen kehittäminen kouluttautumalla. Kursseilla käsitellään seuraavia aiheita: Yrittäjyys ja innovaatio, tieto- ja viestintätekniikan perusosaaminen, konfliktien ratkaisu ja viestintä, hallinnolliset taidot ja organisointikyky.
• Enintään kuuden kuukauden työharjoittelu yrityksessä. Työharjoittelussa olevat saavat oppimista tukevaa ohjausta, joka auttaa heitä kehittymään ammatillisesti ja suunnittelemaan toimintaansa tulevaisuutta ajatellen.

Raportti (englanniksi)