Kuntaliiton vuosikertomus 2025: Kuntien puolella, Suomen parhaaksi

Vuosi 2025 jää mieleen vuotena, jolloin kuntien ääni kuului ja vaikutti. Kuntaliitolle se oli ennen kaikkea rohkeiden avausten, vahvan edunvalvonnan ja merkityksellisen yhteistyön vuosi.

Kuntien ja kaupunkien rooli suomalaisen yhteiskunnan perustana nousi vuonna 2025 vahvasti ja perustellusti yhteiseen keskusteluun. Kuntavaalit ja niitä edeltänyt Onneksi on kunnat! -kampanja osoittivat, että kunnista voidaan ja kannattaa puhua laajasti, välillä myös tunteella, mutta aina tutkittuun tietoon nojaten. Yhteiskunnallinen kampanjamme tavoitti miljoonittain ihmisiä ja toi kuntien merkityksen esiin tavalla, joka vahvisti koko kuntakentän näkyvyyttä.

Huhtikuun kuntavaalien äänestysaktiivisuus jäi kuitenkin historiallisen alhaiseksi, ja yhteinen huoli kuntademokratian tilasta syveni. Tämä johti Kuntaliitossa päätökseen käynnistää kuntademokratian kehittämistyö.

Vaikuttaminen ei aina näy heti numeroina, mutta se näkyy suunnanmuutoksina, ja niitä vuosi 2025 toi mukanaan.

Yksi vuoden keskeisimmistä onnistumisista oli väestönmurroksen nostaminen koko Suomen yhteiseksi kysymykseksi. Kuntaliiton johdolla käyty pitkäjänteinen, tietoon perustuva julkinen keskustelu johti siihen, että väestökehityksen vaikutukset kuntatalouteen, palveluihin ja rakenteisiin tunnistettiin laajasti yli puoluerajojen.

Tämä johti parlamentaarisen kuntien tulevaisuustyön käynnistymiseen, mikä on selkeä näyttö ennakoivan edunvalvonnan voimasta. Meidän tehtävämme on katsoa pidemmälle kuin seuraavaan vaali- tai budjettivuoteen, ja vuonna 2025 tässä tehtävässä onnistuttiin.

Kuntien arjessa tukemme näkyi monin tavoin esimerkiksi lakineuvonnassa, kuntien talousarviovalmistelun tukemisessa, TE-uudistuksen muutostuessa, rakennettua ympäristöä koskevassa edunvalvonnassa sekä lukuisissa koulutuksissa, verkostotapaamisissa ja tapahtumissa.

Kuntien ja kaupunkien tyytyväisyys Kuntaliiton palveluihin nousi ennätystasolle, ja palvelujemme suositteluhalukkuus on nyt mittaushistorian korkein. Tämä on meille tärkeä mittari: se kertoo luottamuksesta sekä siitä, että tekemisemme koetaan aidosti hyödylliseksi.

Vaikuttavuus ei synny ilman osaavia ja hyvinvoivia ihmisiä. Vuonna 2025 Kuntaliiton henkilöstökokemus oli erinomaisella tasolla. Sitoutuneisuus, työn merkityksellisyys ja johtamisen laatu nousivat vahvuuksiksemme, ja saimme toistamiseen tunnustuksen Suomen innostavimpien työpaikkojen joukossa. Tämä ei ole sivujuonne vaan edellytys onnistumiselle: kuntakentän ja koko yhteiskunnan kysymysten ratkominen edellyttää vahvaa asiantuntijuutta, yhteistyötä ja kestävää työarkea.

Väestönmurros, talouden paineet ja demokratian haasteet edellyttävät jatkossakin tiivistä yhteistyötä ja vahvaa kuntien ja kaupunkien ääntä.

Minna Karhunen
Toimitusjohtaja
Kuntaliitto

Kuntaliiton vaikuttaminen 2025 lukuina

Kevätkautta 2025 leimasi valmistautuminen huhtikuun kuntavaaleihin. Heti tammikuussa käynnistyi Kuntaliiton toistaiseksi mittavin viestinnällinen kampanja Onneksi on kunnat!, jonka tavoitteena oli varmistaa, että kuntien ja kaupunkien merkitys koko Suomen hyvinvoinnille ja onnistumiselle ymmärretään nykyistä paremmin.

Monikanavainen viestintä tavoitti suomalaiset erittäin laajasti ja keräsi yhteensä noin 50 miljoonaa kontaktia eri medioissa. Kampanjasta tehdyn markkinointitutkimuksen mukaan kampanja onnistui lisäämään kuntien arvostusta sekä tietoisuutta niiden tarjoamista monipuolisista palveluista.

Yli 200 kuntaa osallistui aktiivisesti kampanjamateriaalien hyödyntämiseen, mikä vahvisti paikallista näkyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Aktiivinen mediayhteistyö varmisti kuntavaaleille ja kunta-aiheille hallitsevan roolin julkisessa keskustelussa. Kampanjassa onnistuttiin luomaan toimiva konsepti, jota on mahdollista jatkaa osana liiton vakiintunutta viestintästrategiaa.

Toimenpiteistä huolimatta huhtikuun kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus jäi historiallisen matalaksi. Äänioikeuttaan käytti vain 54,2 prosenttia suomalaisista – lähes prosenttiyksikön vähemmän kuin vuonna 2021.

Syitä heikolle äänestysinnokkuudelle on selvitetty ahkerasti. Kuntaliitto päätti vuoden 2026 alussa käynnistää kuntademokratian kehittämishankkeen, jossa ratkaisuja edustuksellisen demokratian haasteisiin etsitään laajalla yhteistyöllä esimerkiksi ministeriöiden kanssa.

Vaalien järjestämisen tuki kunnille 

Kuntaliitto tuki kuntia vuoden 2025 kunta- ja hyvinvointialuevaalien järjestämisessä. Kuntaliitto tarjosi oikeudellista tukea vaalien järjestämiseen sekä kuntavaaliehdokkaiden yleisen vaalikelpoisuuden arviointiin yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Oikeudellinen tuki toteutettiin palvelutoimintana, yleiskirjeinä, henkilökohtaisena neuvontana sekä informaatio-ohjauksena.

Kuntavaalien jälkeen Kuntaliitto vastasi puolueiden kuntavaalitulokseen perustuvien kansallisten luottamustehtävien yhteensovittamisesta. Lisäksi Kuntaliitto tuki kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnoissa.

Perehdytysohjelmalla valtuustotyö tutuksi

Kuntavaaleissa 13.4.2025 valittiin yhteensä 8 586 kunnan- ja kaupunginvaltuutettua. Alkavan valtuustotyön tueksi Kuntaliitto tuotti laajan perehdytyspaketin sivustolle Kuntaliitto.fi/valtuutettu, ja lähetti kaikkien kuntien ensimmäisissä valtuustokokouksissa jaettavan perehdytyspaketin Kuntalehden liitteenä.

Osana uuteen valtuustokauteen perehdyttämistä julkaistiin runsaasti oppaita ja ohjeistuksia, esimerkiksi Kuntatalous: Monen muuttujan summa, Korruptio ja eettisyys kunnassa, Luottamushenkilöiden väliseen epäasialliseen käytökseen puuttuminen, Kunnat ja globaalit ilmiöt, sekä Ilmastonmuutos ja kunnat.

Kesällä ja syksyllä 2025 Kuntaliitto perehdytti uusia luottamushenkilöitä etenkin lakiasioissa koulutussarjalla, joka toteutettiin yhteistyössä FCG:n kanssa. 

Uutena palveluna kunnille Kuntaliitto tarjosi maksuttoman valmennusohjelman kunnan- ja kaupunginhallitusten puheenjohtajille. Valmennus auttaa tunnistamaan hallituksen puheenjohtajan erilaisia rooleja ja tehtäviä sekä antaa valmiuksia kunnan keskustelu- ja päätöksentekokulttuurin kehittämiseen, yhteistyön rakentamiseen ja oman johtajuuden arviointiin ja kehittämiseen.

Samalla hallitusten puheenjohtajat pääsevät mukaan Kuntaliiton ylläpitämään hallitusten puheenjohtajien vertaisverkostoon, jossa jaetaan ajankohtaisia asioita ja kokemuksia puheenjohtajien kesken.

Keskustelunavaukset väestönmurroksesta johtivat parlamentaarisen työn käynnistymiseen

Kuntaliitto nosti syksyllä 2025 näyttävästi ja pitkäjänteisesti julkiseen keskusteluun väestönmurroksen eli kehityksen, johon kuuluvat syntyvyyden lasku, väestön ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto sekä kiihtyvä kaupungistuminen. Näiden muutostrendien yhteisvaikutus koettelee Suomen kuntien ja kaupunkien kykyä järjestää lakisääteisiä palveluita ennennäkemättömällä tavalla. Muutos on väistämätön ja ulottuu sekä väestöään menettäviin että nopeasti kasvaviin kaupunkeihin ja kuntiin.

Syksyn 2025 aikana Kuntaliitto edisti väestönmurroksen käsittelyä julkisuudessa strategisesti ja monikanavaisesti. Työ aloitettiin julkaisemalla skenaarioita väestönkehityksestä ja kuntatalouden kriisiytymisen riskeistä väestönmurroksen seurauksena.

Kuntamarkkinoilla syyskuussa Kuntaliitto nosti väestönmurroksen poliittiseen keskusteluun, missä kahdeksan suurimman puolueen puheenjohtajat osoittivat valmiutta sitoutua parlamentaariseen yhteistyöhön kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Kyseessä oli selkeä ja myönteinen signaali siitä, että puolueet ymmärsivät tilanteen vakavuuden.

Toimillaan Kuntaliitto onnistui nostamaan väestönmurroksen yhdeksi syksyn 2025 keskeisimmistä julkisen keskustelun teemoista. Vuosi päättyi kaikkien eduskuntapuolueiden yhteiseen sitoutumiseen parlamentaarisen työn aloittamisesta. Valtioneuvosto asetti parlamentaarisen kuntien tulevaisuutta käsittelevän työryhmän 26. helmikuuta 2026. Työryhmän toimikausi kestää 26.2.2026 – 18.12.2027, eli työ jatkuu Kuntaliiton alkuperäisen tavoitteen mukaisesti eduskuntavaalien 2027 jälkeiseen aikaan.

Kuntaliiton vaikuttavuus sekä tyytyväisyys palveluihin ennätystasolla

Teetimme vuoden 2025 lopulla tutkimuksen, jossa selvitettiin asiakkaidemme eli kuntien ja kaupunkien sekä keskeisten sidosryhmiemme näkemyksiä Kuntaliiton toiminnasta.

Tulosten mukaan Kuntaliiton asema kuntien kumppanina on vahvistunut kaikilla päämittareilla, ja tyytyväisyys palveluihimme on nyt ennätyskorkealla. Kuntaliiton palvelut tunnetaan asiakkaiden keskuudessa paremmin kuin ennen, ja suositteluhalukkuus eli NPS-indeksi oli mittaushistorian korkeimmalla tasolla.

Myönteinen kehitys on jatkunut tasaisesti viime vuosien ajan. Tämä kertoo Kuntaliiton kyvystä vastata kuntien muuttuviin tarpeisiin ja vahvistaa asemaansa aktiivisena vaikuttajana kuntakentän keskeisissä kysymyksissä.

Erityisesti kuuden suurimman sekä muiden suurten kaupunkien tulos asiakastyytyväisyydessä on noussut. Lisäksi aiempaa selvempää nousua sekä palvelujen tunnettuudessa että tyytyväisyydessä on nähtävissä kuntien luottamushenkilöiden keskuudessa.

Asiakastutkimus nosti selkeästi esiin kolme vahvuutta: asiakkaiden luottamuksen Kuntaliittoon, korkean asiakasymmärryksen sekä Kuntaliiton vahvistuneen roolin suuntaa näyttävänä toimijana. 

Lähes kolmannes vastaajista arvioi toiminnan parantuneen edelleen viimeisen vuoden aikana, ja valtaosa koki sen pysyneen vähintään vakaalla tasolla.

Toimintaamme parantuneeksi arvioineet perustelevat arviotaan seuraavilla keskeisillä parannuksilla: 

• näkyvyys ja viestintä
• aktiivisuus ja rohkeus
• palveluiden ja yhteistyön kehitys
• tilaisuudet ja tapahtumat
• palveluiden laatu ja saavutettavuus

Asiakkaamme tuntevat Kuntaliiton palvelut entistä paremmin: parhaiten tunnetaan viestintä kunnille, neuvontapalvelut ja kuntien edunvalvonta. Edunvalvonta nousee samalla kuntien tärkeimmäksi palveluksi. 

Eri palvelujen vaikuttavuuden arviot ovat korkeimmillaan neuvontapalveluissa, tietopalveluissa ja viestinnässä kunnille. 

Tulokset osoittavat, että Kuntaliiton ydinpalvelut ovat sekä merkityksellisiä että toimivia ja tukevat konkreettisesti kuntien arkea.

Asiakkaat arvostavat asiantuntemusta ja luotettavuutta

Kuntaliiton suositteluhalukkuus on noussut mittaushistorian korkeimmalle tasolle. Net Promoter Score (NPS*) nousi tasolle 47, kun se vuonna 2024 oli 39 ja vuonna 2022 vielä 30. Tulos on erinomainen ja kehitys on ollut johdonmukaisesti nouseva.

Suosittelemisen perusteluissa korostuivat asiantuntemus, luotettavuus sekä neuvonta- ja lakipalveluiden hyödyllisyys. Myös verkostot ja tiedon tarjoaminen nähdään merkittävänä tukena erityisesti pienille kunnille.

Asiakasryhmistä suuret kaupungit ja maakuntakeskukset erottuvat NPS-luvuissa vuosien 2022 ja 2026 välisellä harppauksellaan. Kaupunkien ja maakuntakeskuksien suositteluhalukkuus on kasvanut asiakasryhmien heikoimmalta sijalta pienten kuntien jälkeen todennäköisimmin suosittelevaksi asiakasryhmäksi.

Kuntaliiton oma ääni on vahvistunut päättyvällä strategiakaudella

Kuntaliiton strategiakausi 2023–2026 kääntyi kohti loppua ja uuden strategian valmistelu käynnistyi vuoden 2025 lopussa. Työtä tukemaan tilattiin ulkopuolinen arviointi strategiakauden onnistumisesta.

Arvioinnin mukaan Kuntaliiton oma ääni on vahvistunut strategiakaudella. Kuntaliittoa pidetään aktiivisena, asiantuntevana ja rohkeana kuntien puolestapuhujana ja sen johdon kommunikaatiotyyli saa kiitosta kuntien ja valtionhallinnon edustajien keskuudessa.

Erityisesti vaikuttamistyössä ja edunvalvonnassa on saavutettu merkittäviä tuloksia, jotka tukevat strategian keskeisiä tavoitteita. Ennakoiva edunvalvonta ja proaktiiviset avaukset ovat vahvistaneet Kuntaliiton asemaa kuntakentän suunnannäyttäjänä, erityisesti väestönkehitykseen liittyvän parlamentaarisen työn osalta.

Kuntaliiton viestinnällinen ja yhteiskunnallinen näkyvyys on kokonaisuudessaan ollut vahvaa strategiakaudella. Näkyvyys on parantunut, julkisessa keskustelussa on otettu aiempaa enemmän tilaa ja viestintää pidetään monipuolisena ja aktiivisena.

Yhteiskunnallisella näkyvyydellä on keskeinen merkitys Kuntaliiton vaikuttavuudelle. Näkyvyys vahvistaa sekä uskottavuutta että mielikuvaa aktiivisesta edunvalvojasta ja mahdollistaa kuntien äänen esiintuonnin päätöksenteossa.

Useita onnistumisia kunnille tärkeissä teemoissa

Hallitusohjelmatavoitteet ja parlamentaarisen työn käynnistäminen arvioitiin strategiakauden onnistumisiksi. Kärkitoimenpiteiden onnistumista ovat edistäneet erityisesti Kuntaliiton asiantuntijuus, aktiivinen verkostotyö ja kyky tuoda esiin kuntakentän moniäänisyyttä.

Kuitenkaan hallitusohjelman keskeiset kuntakenttää koskevat tavoitteet, kuten normien keventäminen, valtionosuusjärjestelmän uudistus ja kiinteistöverouudistus eivät ole edistyneet toivotusti. Arvioinnin mukaan näiden teemojen onnistumista ovat estäneet kuntakentän kysymysten eriytymisen lisäksi taloudelliset reunaehdot sekä poliittinen ilmapiiri, jossa päätöksenteko on ollut ennakoimatonta ja hallituksen linjaukset ovat muuttuneet nopeasti.

Kuntaliiton TE-uudistuksen toimeenpanon tuki arvioitiin selkeäksi onnistumiseksi. Myös ammatillisen koulutuksen kehittäminen näyttäytyy onnistuneena, samoin kuin kuntien ja hyvinvointialueiden välisen yhteistyön ja yhdyspintatyön tuki. Rakennetun ympäristön lainsäädäntökokonaisuuden uudistamisen teemassa Kuntaliiton arvioitiin tehneen aktiivista edunvalvontatyötä. Lisäksi Kuntaliitto on tukenut kuntien yhteistyötä sekä kansallisesti että EU-tason valmistelussa. 

Kuntaliiton T&K-panostukset kuten väestömurrokseen liittyvä skenaariotyö, TE-palvelujen kuntaperusteinen ratkaisumalli ja verkostokehittämishankkeet (esimerkiksi Verkostoperuskoulu, USO, Kestävä kuntatalous) ovat tuottaneet lisäarvoa.

Verkostomainen toimintatapa on Kuntaliiton vahvuus, joka kokoaa kuntakenttää. Myös organisaationa Kuntaliitto on onnistunut uudistamaan tällä strategiakaudella. 

Arviointityön teki Owal Group, ja se pohjautui dokumenttianalyysiin ja kattavaan haastatteluaineistoon sekä aiempien tiedonkeruiden meta-analyysiin.