Norminmurtajat: Vähemmän byrokratiaa, enemmän toimivia palveluja

Hallitus kuuli kuntia: tällä hallituskaudella kevennetään kuntien​ toimintaa jäykistäviä normeja. Se tarkoittaa kunnille lisää joustoa​ toteuttaa asioita paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla!​

Mutta mitä normeja tarkalleen ottaen voisi keventää? Murrettavien normien keräämisen hetki on nyt! Kuntaliitto kutsuu norminkeruuseen jokaista kaupunkia ja kuntaa, sen viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.​

Saimme kunnista yli 200 erilaista purettavaa normia – uskomaton saavutus! Kiitos kuuluu teille kuntakentän norminmurtajat.

Mutta mitä kaikkea norminmurtamisen taipaleelle on tähän mennessä mahtunut?

• Meidät kutsuttiin yhteensä 10 kuntaan keskustelemaan normien purkamisesta
• Järjestimme Teams-alustuksia kolmessa kunnassa ja normien purkamista käsiteltiin kaikissa kuntatyyppiverkostoissa ja toimialaverkostoissa

Saamamme ehdotukset vaihtelivat, mutta monet niistä kevensivät kuntien velvoitteita. Saapuneet ehdotukset olivat monipuolisia. Aiheet jakautuivat näin:

• 27 % kasvatusta ja koulutusta
• 14 % demokratiaa, päätöksentekoa ja hallintoa
• 12 % ympäristönsuojelua ja ympäristöterveydenhuoltoa
• 12 % maankäyttöä, kaavoitusta ja rakentamista
• 11 % TE-palveluita

Lue Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen kutsu norminkeruuseen.

​Tule mukaan norminmurtajien joukkoon!​

Julkaisemme tällä sivulla tällä hetkellä voimassa olevia normeja. Osallistu norminmurtajien työhön, ja sinunkin bongaamasi normi voi tulla verkkosivulle.

Miksi norminmurtamista tarvitaan?

Kun sääntelyä kevennetään, kuntien on mahdollista toimia entistäkin vaikuttavammin ja taloudellisesti kestävämmin. Ne voivat myös tuottaa paikallisiin tarpeisiin ja resursseihin paremmin vastaavia palveluita.

Normeja keventämällä voidaan löytää säästöjä hallinnollisiin kustannuksiin ja tehostaa palveluprosesseja.

Normien sijasta haluamme mahdollisuuksia kokeilla paikallisia tapoja toteuttaa palveluja. Lakikokeilujen avulla voidaan testata erilaisia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja.

Julkaisemme tällä sivulla sekä sosiaalisessa mediassa säännöllisesti esimerkkejä kuntien toimintaa jäykistävistä normeista.

NORMI: Kunnan toimielimen tulee valita erikseen edustaja jokaiseen yhtymäkokoukseen  

MISTÄ ON KYSE: Kuntalain mukaan ”yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä kunnan muu toimielin”. Kuntalain esitöiden mukaan kokousedustajan valitsemisella kuhunkin kokoukseen erikseen on pyritty siihen, että kunta voi antaa edustajalle toimintaohjeet kutakin kokousta varten erikseen. 

Voisiko yhtymäkokouksen edustajan valita esimerkiksi valtuustokaudeksi? 

Edustajien valitseminen jokaiseen yhtymäkokoukseen erikseen lisää kuntien hallinnollista taakkaa. Käytäntö myös heikentää kuntayhtymien ohjauksen jatkuvuutta silloin kun kokousedustajat vaihtuvat usein, eikä tiedon kulkuun yhtymäkokousedustajien ja kunnan välillä pääse muodostumaan vakiintuneita käytäntöjä. 

NORMI: Varhaiskasvatuslaissa on säädelty erillinen muistutusmenettely 

MISTÄ ON KYSE: Varhaiskasvatuksen laatuun tai siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla on oikeus tehdä muistutus kyseisen päiväkodin vastuuhenkilölle. Muistutus on kirjattava ja käsiteltävä asianmukaisesti ja siihen on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa muistutuksen tekemisestä.  

Voisiko muistutuskäytännön poistaa varhaiskasvatuslaista kokonaan ylimääräisenä sääntelynä?

Muistutuskäytäntö on turha erillinen kirjaus, joka aiheuttaa ylimääräistä hallinnollista työtä. Asiakkaalla on hyvään hallintoon nojaten joka tapauksessa oikeus esittää tyytymättömyytensä ja viranhaltijan tulee se käsitellä asiaan kuuluvalla tavalla. Lisäksi vanhempi tai huoltaja voi myös aina tehdä kantelun aluehallintoviranomaiselle mikäli epäilee että varhaiskasvatuksen järjestäjä ei ole toiminut asiassa oikealla tavalla. 

Kunnan työntekijän valinta on valituskelpoinen päätös 

MISTÄ ON KYSE: Kuntien päätöksistä on monipuoliset valitusoikeudet, mikä on osa kuntien valvontaa. Tosin kuntien päätöksistä saatetaan valittaa myös päätöksenteon hidastamiseksi. Kuntalaisilla on mahdollisuus valittaa kuntien tekemistä päätöksistä, mukaan lukien työntekijävalinnoista. 

Voisiko valitusoikeutta työntekijän kohdalla tarkastella uudelleen? 

Kuntien rekrytointipäätöksiin kohdistuvat valitukset hidastavat merkittävästi kunnan toimintaa ja valitusten luonne on muihin valituksiin nähden erilainen. Valituksen tarkoituksena ei ole välttämättä edes oikaista mahdollista virhettä vaan hidastaa toimintaa.

Normi: Hyvinvoinnin raportointia aikataulutetaan ja ohjataan tarkasti 

MISTÄ ON KYSE: Kunnassa on raportoitava kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain. Lisäksi kunnan on toimitettava hyvinvointialueelle hyvinvointikertomus ja julkaistava se tietoverkossa.

Voisivatko kunnat itse aikatauluttaa hyvinvoinnista raportointiaan ja kenelle raportointi on tärkeintä?

Kunnissa on erilaiset käytännöt hyvinvoinnin johtamiseen. Useassa kunnassa on esimerkiksi oma hyvinvointijaosto tai -lautakunta, jonka kautta tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista välitetään säännöllisesti. Lisäksi hyvinvointiin liittyvää raportointia tehdään useissa eri suunnitelmissa ja toimenpiteitä kirjataan jo nyt mm. toimintakertomukseen vuosittain.

NORMI: Yksityistielle ei saa pystyttää liikennemerkkiä ilman kunnan erillistä suostumusta 

MISTÄ ON KYSE: Kunnat on velvoitettu antamaan suostumus liikenteenohjauslaitteiden, kuten liikennemerkkien, asettamiselle yksityisille alueille kuten kiinteistöille ja yksityisteille.

Voisiko kunnat vapauttaa tästä velvoitteesta?  

Suostumuksen antaminen kuormittaa kuntia. Yksittäiset hakemukset ovat usein työllistäviä, raja neuvontavelvollisuuden ja suunnittelun välillä hämärtyy helposti.

Velvoite vaatii kunnilta ylimääräistä hallinnollista työtä. 

NORMI: Uskonto ja elämänkatsomustieto ovat erillisiä oppiaineita perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 

MISTÄ ON KYSE: Uskonnon ja elämäkatsomustiedon opetuksen järjestämisen lähtökohdat ovat muuttuneet paljon yhteiskunnallisten muutosten myötä. Lähtökohtaisesti opetus järjestetään oppilaiden/opiskelijoiden enemmistön uskonnon mukaisena uskonnon opetuksena. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle/opiskelijalle järjestetään elämänkatsomustiedon opetusta, jos oppilaita/opiskelijoita on vähintään kolme.

Voitaisiinko yhdenvertaisuutta edistää korvaamalla erillisen uskonnon ja elämäkatsomustiedon opetus yhteisellä oppiaineella?

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestäminen on kokonaisuudessaan muuttunut monimutkaiseksi koska mm. perheiden taustat ovat muuttuneet. Opetuksen toteuttaminen on haasteellista. Yhteen oppiaineeseen tähtäävä malli lisäisi yhteistä ymmärrystä uskontojen, katsomusten ja kulttuurien moninaisuudesta. Malli voisi tuoda myös kustannussäästöjä. Opetusryhmien muodostaminen yksinkertaistuisi ja nykyisistä haasteista voitaisiin päästä eroon.  

NORMI: Kunnan tulee tarkistaa jokaisessa hankinnassa jopa kymmeniä rikosrekisteriotteita 

MISTÄ ON KYSE? Hankintalain mukaan kunnan tulee tarkistaa, ettei valitun toimittajayrityksen johdon henkilöitä rasita tietyt rikokset. Tätä varten kunnan tulee odottaa jopa kuukausia rikosrekisteriotteiden saapumista ja tarkistaa otteet. Tuhansista rikosrekisteriotteista vain promillessa on mitään merkintöjä. 

Voisiko kunnat vapauttaa tarkastustyöstä, joka ei kuitenkaan estä rikollista toimintaa? 

On tärkeää, ettei julkisia varoja käytetä rikolliseen toimintaan, mutta tällä tarkistustyöllä ei sitä estetä. Yrityksen vastuuhenkilöitä vaihtamalla rikoksiin syyllistyneet eivät tarkistuksissa näy.  

Paperisten rikosrekisteriotteiden odotusaika on jopa kuukausia, jonka ajan hankinnat viivästyvät. Odottelun ajan voisi hankintasopimukset saada voimaan ja käyttöön. 

Monessa muussa maassa hankintayksiköt eivät käy läpi rikosrekisteriotteita, ellei siihen ole syytä. Tarkistusvastuun voisi korvata tarjoajayhtiön antamalla vakuutuksella yritysjohdon nuhteettomuudesta. Kun toimintaa jäykistäviä normeja kevennetään, kunnat voivat toteuttaa tarpeisiinsa paremmin vastaavia hankintoja.

NORMI: Ammatillisen koulutuksen HOKS on tarkkaan säännelty 

MISTÄ ON KYSE: Jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle tulee tehdä henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, joka päivitetään opintojen aikana. Se sisältää opiskelijasta riippuen jopa useampi sata pakollista tietoa. Tiedonkeruuvelvoitteet ovat lisääntyneet vuosien varrella. 

Voisiko ammatillisen koulutuksen henkilökohtaisen koulutuksen järjestämissuunnitelman sääntelyä keventää?

Nykyisellään opiskelijakohtainen henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatiminen vie kohtuuttomasti opettajien työaikaa, joka olisi tarkoituksenmukaisinta kohdentaa opiskelijoiden oppimisen ohjaamiseen. Lisäksi liiallinen sääntely heikentää mahdollisuuksia järjestää työelämän tarpeita vastaavasti ammatillista koulutusta. 

KUNNAN TEHTÄVÄ: Kunnat vastaavat hautauksesta, jos läheiset eivät sitä pysty tai halua tehdä 

MISTÄ ON KYSE: Vainajan hautaaminen on ensi sijassa testamentissa määrätyn henkilön tai muun läheisen tehtävä. Jollei kukaan heistä huolehdi järjestelyistä, huolehtii niistä vainajan kotikunta tai kunta, jossa vainaja viimeiseksi asui. Hautauskäytännöt lähtien vainajan taustojen ja tilanteen selvittämisestä ruumiin säilytykseen ja hautauskorvauksen maksamiseen esimerkiksi vähävaraisten henkilöiden osalta ovat osoittautuneet ongelmallisiksi. 

Voisiko hautausvelvoitteen kokonaisuutta ja vastuunjakoa muiden toimijoiden ja erityisesti hyvinvointialueen kanssa selkeyttää? 

Tapausten määrä vaihtelee kunnittain lähinnä kuntakoon mukaisesti. Nyt, kun sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ja henkilöstö ovat siirtyneet hyvinvointialueille, on havaittu uusia haasteita hautaustehtävien suorittamisessa ja esimerkiksi tietojen saannin oikeudellisissa perusteissa. Yksittäisessä kunnassa tapauksia voi tulla hyvin satunnaisesti tai harvoin. Jokaisessa kunnassa on kuitenkin varauduttava tehtävään ja varattava siihen myös resurssia. 

NORMI: Uskontokuntaan kuuluminen estää yhdenvertaiset mahdollisuudet valita elämänkatsomustieto oppiaineeksi 

MISTÄ ON KYSE: Uskonnon ja elämäkatsomustiedon opetuksen järjestämisen lähtökohdat ovat muuttuneet paljon yhteiskunnallisten muutosten myötä. Oppilaat/opiskelijat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa katsomusaineen opetuksen valinnassa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat oppilaat/opiskelijat osallistuvat oman uskonnon opetukseen. Oppilaat/opiskelijat, jotka eivät kuulu uskonnolliseen yhdyskuntaan voivat osallistua joko uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen.

Voitaisiinko yhdenvertaisuutta edistää antamalla myös uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oikeus valita elämänkatsomustiedon opiskelu?

Oppilaat/opiskelijat olisivat yhdenvertaisemmassa asemassa perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa uskontokunnan jäsenyydestä riippumatta. 

NORMI: Palvelu- ja ajoneuvohankinnoissa on asetettu kuntakohtaiset vähimmäistavoitteet puhtaiden ajoneuvojen osalta

MISTÄ ON KYSE: Kunnille on määritetty organisaatiokohtaiset vähimmäistavoitteet puhtaiden ajoneuvojen osuuksille ajoneuvohankinnoissa ja palveluhankinnoissa. Puhtaiden ajoneuvojen EU-direktiivin kansallisessa toimeenpanossa kuntien tavoitteet on eriytetty maakunnittain ja keskuskaupunkien osalta ja myös ajoneuvokategorioittain.

Voisiko mallia ajoneuvo- ja palveluhankinnoista yksinkertaistaa ja tavoitteet asettaa kuntatason sijasta kansallisella tasolla?

Lainsäädäntö on kunnille varsin työläs ja epäselvä. Puhtaiden ajoneuvojen markkinat ovat vasta kehittymässä ja esimerkiksi SOTE-uudistuksen myötä kuntien käytössä olevat ajoneuvot ovat vähentyneet. 

NORMI: Päiväkodin johtajalta vaaditaan varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tutkinnon lisäksi kasvatustieteen maisterin tutkinto

MISTÄ ON KYSE: Kunnan palveluna toteutettavan päiväkodin johtajalta vaaditaan varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus. Tämän lisäksi edellytetään kasvatustieteen maisterin tutkintoa ja riittävää johtamistaitoa. Käytännössä varhaiskasvatuksen sosionomilla ei ole mahdollisuutta edetä päiväkodinjohtajan tehtävään, vaikka olisi suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Sen lisäksi on vielä suoritettava kasvatustieteen maisterin tutkinto.  

Voisiko päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimuksia väljentää?

Työvoimapulan keskellä painivat kunnat ovat ongelmissa muodollisesti pätevien hakijoiden etsimisessä. Tiukka ja kapea-alainen tutkintovaade myös estää päiväkodin johtajan työn kehittymisen.

NORMI: Kunnan ympäristölupaviranomaisen on pakko pyytää lausunto terveydensuojeluviranomaiselta 

MISTÄ ON KYSE: Ympäristönsuojelulaki velvoittaa kunnan lupaviranomaista pyytämään lausunto kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja muilta tarpeellisilta tahoilta. Ympäristölainsäädännössä on jo itsessään tavoitteena turvata terveellinen ja viihtyisä ympäristö. Siinä on myös pohjaveden pilaamiskielto.

Voisiko ympäristölupaviranomainen pyytää tarpeelliseksi katsoessaan lausuntoa muulta viranomaiselta? 

Automaattinen lausuntojen pyytäminen teettää töitä sekä pyytäjän että antajan puolella ja yhteiskunnan saama hyöty suhteessa käytettyyn resurssiin on vaatimaton.  

Joustava yhteistyö viranomaisten kesken ei vaadi "automaattista" lausunnon pyytämistä, vaan yhteistyön tulisi perustua tarpeeseen ja harkintaan.

NORMI: Rakennusten käyttötarkoitusluokitus on liian hienojakoista

MISTÄ ON KYSE: Kunnat vastaavat alueensa kaavoituksesta. Kaavamääräyksissä, rakentamismääräyksissä, rakennusluvissa ja rakentamismääräyksissä määrätään tonteille ja niille rakennettaville rakennuksille käyttötarkoitus. Esimerkiksi asumisen osalta käyttötarkoitus luokitellaan seuraaviin eri luokkiin; vapaa-ajan asuminen ja vakituinen asuminen, asuminen ja erityisasuminen sekä erilainen asumisen, kaupan ja työpaikkojen tms. palvelujen yhdistelmät.

Voisiko kunnille antaa paremmat mahdollisuudet yhdistellä käyttötarkoitusluokkia?  

Käyttötarkoitusten hienojakoinen luokittelu hidastaa kaavoitusta, mutta ennen kaikkea se hidastaa toteutusta, kun joudutaan usein poikkeamaan kaavasta tai tekemään kaavamuutoksia. 

NORMI: Kunnilla on useita tiedonantovelvoitteita ja tiedon käyttöön liittyviä säädöksiä 

MISTÄ ON KYSE: Tieto, tietojärjestelmät sekä tietovarannot ovat enenevissä määrin yhteiskäytössä. Kunnilla on lakisääteisiä tiedonantovelvoitteita ja käyttövelvoitteita eri hallinnonalojen tietojärjestelmiin ja tietovarantoihin. Kuntien kannalta tietojen hallintaan kytkeytyvän lainsäädännön hajoamista moniin eri yleislakeihin sekä erityislainsäädäntöön pidetään kuitenkin ongelmallisena.  

Voisiko tiedon koko elinkaaren ohjausta keventää tai yhdenmukaistaa?  

Tiedon rooli korostuu digitalisaatiota edistettäessä ja erityisesti ennakoivassa toiminnassa. Nykyinen toimintamalli ja hallinnonaloilta tuleva ohjaus ei ole ollut yhdenmukaista, mikä hajottaa kuntien tiedonhallinnan kokonaisuutta ja luo mm. epävarmuutta digipalvelujen kehittämiseen sekä kuntien tiedonsaantioikeuksiin. 

NORMI: Pysäköintivirhemaksu tulee antaa henkilökohtaisesti tai kirjallisesti

MISTÄ ON KYSE: Pysäköintivirhemaksua tai rengaslukkoa koskeva päätös tulee lain mukaan antaa henkilökohtaisesti ajoneuvon kuljettajalle tiedoksi kirjallisesti. Jollei kuljettajaa tavata, voidaan päätös antaa tiedoksi kiinnittämällä se ajoneuvoon näkyvälle paikalle. Jollei pysäköintivirhemaksua koskevaa päätöstä ole voitu antaa tiedoksi, on viipymättä lähetettävä päätös maksusta vastuussa olevalle ajoneuvon omistajalle tai haltijalle tiedoksi kirjeellä.

Voisiko lainsäädäntöä keventää siten, että se mahdollistaisi esimerkiksi sähköisen yhteydenoton?

Sähköisten käytänteiden ensisijaisuus parantaisi toiminnan tehokkuutta ja mahdollistaisi digitalisaation eteenpäin viemistä.

Normi: Kuntien varhaiskasvatukselle on määritelty varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa tulorajat sekä alin ja ylin mahdollinen asiakasmaksu

MISTÄ ON KYSE? Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia on muutettu viime vuosina useaan kertaan ja maksun suuruuteen vaikuttavia tulorajoja on nostettu. Suurin osa asiakasperheistä ei enää tulojen perusteella maksa asiakasmaksua.

Voisiko asiakasmaksuista säätää esimerkiksi ainoastaan korkeimmasta mahdollisesta maksusta?

Asiakasmaksut eivät tuota kunnalle voittoa vaan kattavat alati nousevia kuluja. Kuntien liikkumavaraa voitaisiin parantaa kevyemmällä säätelyllä asiakasmaksuista. Laissa voitaisiin maksuista säätää myös, ettei maksu saisi vaarantaa perheen toimeentulon edellytyksiä tai lapsen vanhemman tai huoltajan lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.

Normi: Kunnan kiinteistöinsinöörin tulee olla maanmittausalan diplomi-insinööri

MISTÄ ON KYSE? Laissa kunnan kiinteistöinsinööristä (12.4.1995/557) edellytetään, viranhaltijalta tutkintoa Teknillisestä korkeakoulusta (nyk. Aalto-yliopisto).

Voisiko kiinteistöinsinöörin pätevyydeksi riittää myös muu kuin Aalto-yliopiston maanmittauksen diplomi-insinöörin tutkinto?

Laissa tällä hetkellä edellytetty diplomi-insinöörin tutkinto ei välttämättä sisällä kiinteistörekisterin pidon kannalta olennaisia opintoja peruskurssia enempää. Tosiasiallisesti ammattikorkeakoulussa ja/tai alemmalla koulutuksella ja pitkällä työkokemuksella voi hankkia paremmat valmiudet laadukkaaseen rekisterinpitoon.

Koska kunnat eivät saa lain edellyttämän tutkinnon omaavia työntekijöitä, kunnat joutuvat harkitsemaan kiinteistörekisterin pidosta luopumista. Tästä seuraa merkittäviä viiveitä tonttituotantoon ja rakentamiseen sekä joustavuuteen.

NORMI: Esiopetuksesta säädetään perusopetuslaissa, vaikka sitä toteutetaan pääosin osana varhaiskasvatusta

MISTÄ ON KYSE? Esiopetus koskee yhtä ikäluokkaa. Se ei ole osa oppivelvollisuutta, vaikka laissa velvoitetaan esiopetukseen osallistumiseen tai esiopetuksen tavoitteiden saavuttamiseen muulla tavalla. Esiopetuksessa olevat ovat lisäksi suurelta osin varhaiskasvatuksessa. Kyse on siis monella tapaa kokopäiväisestä palvelukokonaisuudesta.

Voisiko erillisestä esiopetuksen kokonaisuudesta luopua kokonaan?

Esiopetus voisi olla osa varhaiskasvatuksen kokonaisuutta, jossa henkilöstö kehittäisi lasten kouluvalmiuksia. Tarpeellisin osin siitä voisi säätää esimerkiksi osana varhaiskasvatuslakia. Tämä selkiyttäisi lapsen palvelukokonaisuutta ja moni päällekkäinen hallinnollinen toimi voitaisiin poistaa. Kokonaisuudesta tulisi selkeämpi.  

NORMI: Kananmunanpakkaamon valvonnasta vastaa kunnan virkaeläinlääkäri

MISTÄ ON KYSE: Kansallisessa lainsäädännössä edellytetään, että kananmunapakkaamoiden valvonnasta vastaa kunnan virkaeläinlääkäri. EU-asetukset eivät edellytä eläinlääkärin tutkintoa kananmunapakkaamoiden valvonnasta vastaavilta.

Voisiko valvontatehtävän toteuttajan pätevyyttä keventää?

Suomessa on korkeatasoinen koulutusjärjestelmä. Monen muunkin koulutuksen omaava henkilö suoriutuisi tehtävästä. Eläinlääkäreistä on pulaa ja heillä on riittävästi tehtäviä, joissa eläinlääkärin pätevyyttä tarvitaan. Kunnille olisi tässä annettava vapaammat kädet, jotta kaikki ratkaisut olisivat käytettävissä.

NORMI: Kunnat eivät saa tehdä alueellisia poikkeamispäätöksiä rakennusoikeuden ylityksestä 

MISTÄ ON KYSE? Kunnat vastaavat alueensa kaavoituksesta ja rakennuskannan valvonnasta. Erityisesti vanhoilla asemakaava-alueilla rakennusoikeus on haaste. Rakennusoikeuden ylitykset tulee käsitellä kiinteistökohtaisesti, mikä on prosessina raskas. Lakia on myös tulkittu sen kirjausta tiukemmin alueellisen poikkeamisen osalta.

Voisiko kunnilla olla vapaa oikeus alueellisesti poiketa rakennusoikeuden ylityksestä?

Kuntien mahdollisuudet kehittää aluettaan ja esimerkiksi lisätä asemakaava-alueiden rakennusoikeutta mahdollistaisivat joustavamman rakentamisen ja elinvoiman lisäämisen. Esimerkiksi vanhentuneiden mutta jo toteutuneiden asemakaavojen haasteena on, ettei niissä ole mahdollista huomioida ajoneuvojen (autot, sähköpotkulaudat, pyörät ym.) tilantarvetta.

Normi: Varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat tiukasti määritellyt

MISTÄ ON KYSE? Varhaiskasvatuslaissa todetaan, että päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea varhaiskasvatuksen tehtävissä olevaa työntekijää vastaava määrä lapsia.

Voisiko kunnille antaa enemmän tilaa varhaiskasvatuksen ryhmäkoon arviointiin?

Lasten tarpeet ovat erilaisia. Lapsen tuen tarve tulee huomioida myös mitoituksen osalta. Henkilöstöpula on valtava. Haaste koskee niin suuria kuin pieniäkin kuntia. Varhaiskasvatuksen laadusta ei kuitenkaan voida tinkiä.

Kun toimintaa jäykistäviä normeja kevennetään, kunnat voivat tuottaa paikallisiin tarpeisiin paremmin vastaavia palveluita.

NORMI: Automaattinen päätöksenteko ei ole mahdollista viranomaiselta toiselle

MISTÄ ON KYSE: Kunta ei voi ottaa automaattista ratkaisumenettelyä käyttöön sellaisissa palveluissa, joissa valitus osoitetaan toiselle viranomaiselle. Tällaisia prosesseja (esim. lupaprosessit ympäristöhallinnossa ja opetuksen ja koulutuksen hallinnonala) kunnissa on paljon. 

Voisiko muutoksenhakua yhtenäistää automaattisissa päätöksissä?

Automaattinen päätöksenteko ja digitalisaatio mahdollistaa kuntien kehittymisen ja tehokkaamman hallinnon. Se parantaa myös kuntalaisen saaman palvelun laatua ja nopeutta.

Kaavoituksen tarkka sääntely aiheuttaa moninkertaista hallinnollista työtä ja kangistaa vuorovaikutusta

MISTÄ ON KYSE: Kaavaa laadittaessa kunnan tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kunnat velvoitetaan erikseen tiedottamaan ja tarjoamaan mahdollisuus palautteen antoon niin vireilletulon kuin myös valmistelun yhteydessä. Lisäksi palautetta pyydetään kaavaehdotuksen julkisen nähtävillä olon yhteydessä. Lain lisäksi tiedottamisesta ja vuorovaikutusmenettelyistä säädetään erillisellä asetuksella. Digitalisaation mahdollisuuksia tiedottamisessa ja vuorovaikutuksessa ei ole hyödynnetty täysimääräisesti.

Voisiko kaavoituksen vireilletulo- ja valmisteluvaiheiden tiedotus- ja vuorovaikutusmenettelyn yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi kaikissa kaavahankkeissa?

Kuntien kaavoitus on hidasta ja tarkasti säänneltyä. Moninkertainen hallinnollinen työ ja erillisiin tiedotus- ja vuorovaikutusmenettelyihin perustuva sääntely hidastaa kuntien elinvoimatyötä. Sujuva kaavoitus on kasvavien kuntien elinehto.

Normi: Kuntien on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma varhaiskasvatukseen

MISTÄ ON KYSE? Kunnat on velvoitettu laatimaan varhaiskasvatukseen oma yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelma tehdään yleisen yhdenvertaisuussuunnittelun lisäksi.

Voisiko kunnat vapauttaa varhaiskasvatuksen omasta yhdenvertaisuussuunnitelmasta?
 
Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on jo itsessään edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kunnilla on jo laajempi velvoite tehdä toimialat läpileikkaava yhdenvertaisuussuunnitelma, johon yhden toimipaikan suunnitelma on päällekkäistä työtä. Erilliset suunnitelmavelvoitteet korostavat epäluottamusta kuntien läpileikkaaviin suunnitelmiin ja niillä johtamiseen.

Kunnan tehtävä: Kunnat vastaavat viimekädessä maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta

MISTÄ ON KYSE? Kunnalla on viimesijainen vastuu selvittää ja puhdistaa pilaantunut maaperä, ellei pilaajaa tai alueen haltijaa saada vastuuseen.

Voisiko vastuun pilaantuneiden maa-alueiden selvitys- ja puhdistusvelvoitteen siirtää kunnilta valtiolle?
 
Merkittävä osa kunnostamista edellyttävistä kohteista on sellaisia, ettei pilaajaa saada vastuuseen, jolloin toimimis- ja kustannusvelvollisuudet kohdistuvat alueiden nykyisille haltijoille. Velvoitteesta syntyy kunnille yllättäviä ja kohtuuttomia kustannuksia. 

NORMI: Jokaisen kunnan strategian tulee sisältää seitsemän osa-alueen pitkän aikavälin tavoitteet

MISTÄ ON KYSE? Kuntalaki velvoittaa jokaista kuntaa tekemään strategian, joka sisältää paitsi kunnan toiminnan ja talouden pitkänaikavälin tavoitteet, myös 7 eri teemaa, jotka kaikki on otettava huomioon kuntastrategiassa.

Voisiko kunnilla olla mahdollisuus itse määritellä kuntastrategiansa sisällöt?
 
Kunnat ovat kokeneita strategioiden laatijoita. Nykyinen lainsäädäntö jäykistää strategioiden laadintaa ja tapaa toteuttaa kuntastrategiaa. Laki pyrkii asettamaan samanlaista muottia erilaisten kuntien strategioille, mikä ei tue kuntien johtamista. Kunnissa hyödynnetään strategian tukena erilaisia laajoja ohjelmakokonaisuuksia, jotka ovat päällekkäisiä laissa mainittujen teemojen kanssa.

Kunnilla ei ole oikeutta tulorekisterin käyttöön varhaiskasvatuksen maksuissa

MISTÄ ON KYSE? Kunnat velvoitetaan perimään varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta maksu, jonka suuruus perustuu vanhempien tuloihin. Laki varhaiskasvatuksen maksuista ei tunnista tulorekisteriä. Vanhemman tulee erikseen antaa lupa hyödyntää tulorekisteriä.

Voisiko kunnille antaa oikeuden tarkastaa vanhemman tulot suoraan tulorekisteristä?
 
Tämä sujuvoittaisi kuntien palvelua ja maksujen perimistä sekä vähentäisi asiakkaiden työtä.
 
Esimerkiksi Kelalla on jo vastaavanlainen oikeus. Kyse on lähinnä siitä, ettei laki varhaiskasvatuksen maksuista tunnista tulorekisteriä käsitteenä.

Kuntien tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnittelua säädellään kahdessa eri laissa

MISTÄ ON KYSE? Kuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua säännellään kahdessa eri lakikokonaisuudessa. Näitä eri lakeja ohjataan myös kahden eri ministeriön, oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön, toimesta.

Voisiko tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää suunnittelua säädellä vain yhdessä laissa?
 
Kunnissa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelu tehdään usein yhtenä kokonaisuutena, mutta kunnat joutuvat soveltamaan kahta erilaista sääntelyä samanaikaisesti. Lainsäädännön kehittämistä tehdään myös eritahtisesti, joka heijastuu myös kuntien toimintaan.

NORMI: Jokaiselle varhaiskasvatuksen lapselle tulee laatia henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma

MISTÄ ON KYSE? Jokaisella varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma, vaikka se ei olisi kaikille lapsille tarpeellista.

Voisiko varhaiskasvatussuunnitelman tehdä vain tukea tarvitseville lapsille?
 
Suunnitelmien tekeminen aiheuttaa suuren määrän työtä, eikä yksilöllisen suunnitelman tekeminen kaikille lapsille ole välttämättä tarpeellista. Suunnitelmavelvoitteen keventäminen yhtenäistäisi yksilöllisten suunnitelmien tekemisen esi- ja perusopetuksen kaltaiseksi.

NORMI: Rakennusluvan käsittelyssä kunnan on tarkistettava omistajatiedot useaan kertaan

MISTÄ ON KYSE?  Nykyisen lainsäädännön näkökulmasta rakennuslupaa hakevan ei tarvitse itse tietää, onko hänellä oikeutta hakea rakennuslupaa. Rakennuslupahakemuksia käsittelevän kunnan tulee tarkastaa kaikkien kiinteistöjen ja rakennuspaikkojen omistajatiedot. Kaiken lisäksi omistajatiedot on tarkistettava useammassa eri vaiheessa. 

Voisiko lupaprosessia tehostaa poistamalla omistajaoikeuksien tarkastusvelvoite kunnilta?
 
Omistajatietojen tarkistaminen lupaprosessissa on aikaa vievä osuus, jota on tarpeen sujuvoittaa. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että vastuu omistusoikeuden selvittämisestä on aina luvan hakijalla. Näin tehostettaisiin ja nopeutettaisiin palvelua sekä säästettäisiin kuntien resursseja. 

NORMI: Tasa-arvosuunnitelma tulee tehdä varhaiskasvatuksessa toimipaikkakohtaisesti

MISTÄ ON KYSE? Kunnat on velvoitettu laatimaan jokaisessa varhaiskasvatuksen toimipaikassa oma tasa-arvosuunnitelma. Perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatuksen osalta voitaisiin laatia yhteinen suunnitelma. Suunnitelmat tehdään kuntatason tasa-arvosuunnittelun lisäksi.

Voisiko kunnat vapauttaa toimipaikkakohtaisesta tasa-arvosuunnittelusta?
 
Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on jo itsessään edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kunnilla on jo laajempi velvoite tehdä toimialat läpileikkaava tasa-arvosuunnitelma, johon toimipaikkakohtainen suunnitelma on päällekkäistä työtä. Ylimääräinen suunnittelutyö on pois myös lasten kanssa tehtävästä työstä. Toimipaikkakohtaiset suunnitelmavelvoitteet korostavat epäluottamusta kuntien läpileikkaaviin suunnitelmiin ja niillä johtamiseen.

Kunnan tehtävä: Eläinlääkintähuolto ja eläinlääkäripalvelut osana ympäristöterveydenhuoltoa

MISTÄ ON KYSE? Kuntien tehtävänä on järjestää eläinlääkintähuoltoa ja eläinlääkäripalveluita osana ympäristöterveydenhuoltoa. Eläinlääkintähuolto on irrallinen tehtävä kuntien muihin tehtäviin verrattuna. Kunnilla on vaikeuksia rekrytoida riittävästi eläinlääkäreitä tehtävään.

Voisiko eläinlääkäripalvelut ja eläinlääkintähuolto olla jonkin toisen viranomaisen tehtävä?

Eläinlääkintähuolto voitaisiin järjestää esim. osana valtion aluehallintoa, jolloin resurssit saataisiin tehokkaammin tarkoituksenmukaiseen käyttöön.

Nuoria vastavalmistuneita eläinlääkäreitä olisi myös helpompi rekrytoida suurempiin yksiköihin, joissa mm. perehdytystä ja kokeneempien kollegoiden tukea olisi nykyistä paremmin saatavilla.

NORMI: Etäopetus ei ole mahdollista perusopetuksessa

MISTÄ ON KYSE? Etäopetusta ei ole mainittu täydentävänä opetusmuotona, vaikka erilaisissa kunnissa on halukkuutta kehittää opetusta myös etäyhteyksillä.

Voisiko etäopetus olla yksi mahdollinen opetusmuoto koulujen lähiopetuksen rinnalla?
 
Kaupungeissa etäopetus lisäisi tehokasta resurssienkäyttöä: opetusryhmiä voitaisiin muodostaa monipuolisemmin ja joustavasti.
 
Harvaan asutuilla alueilla lapsien määrä vähenee mutta pitkät etäisyydet pysyvät. Etäopetus tarjoaisi mahdollisuuden laadukkaaseen opetukseen maantieteestä ja henkilöstön saatavuuden haasteista huolimatta.

Tutustu myös:

Blogi: Etäopetuskäytänteet kaipaavat selkeää linjausta

NORMI: Päällekkäiset suunnitelmat ja raportit 

MISTÄ ON KYSE? Kuntien tulee laatia useita lakisääteisiä hyvinvointiin liittyviä suunnitelmia, joiden tekemiseen kuluu paljon resursseja. Esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kunnille lakisääteinen, kuten myös hyvinvointitietoa toimenpiteitä ikäryhmittäin kokoavat hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. Näissä kaikissa käsitellään lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja tarvittavia toimenpiteitä.

Voisiko erillissuunnitelmien ja raporttien laadintaa keventää niin, että hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman kanssa tehtävä päällekkäinen työ vähenee? Voisiko kunnilla olla enemmän liikkumavaraa harkita suunnitelmien yhdistämistä tai tarpeellisuutta?

Suunnitelmien ja raporttien laatimisen vähentäminen keventäisi päällekkäistä hallintoa.

NORMI: Jokaisesta päätöksestä tulee tehdä vaikutusten ennakkoarviointi

MISTÄ ON KYSE? Jokainen päätös, niin suuri kuin pieni, tulee arvioida sen mukaan, mitä vaikutuksia päätöksellä on kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Olipa kyse vaikka liikennemerkin pystyttämisestä.

Voisiko kuntien antaa itse arvioida, minkälaisissa päätöksissä vaikutusarvion tekeminen on tarpeellista?

Kuntien viranhaltijoiden valmistelutyöhön kuuluu joka tapauksessa monipuolinen päätösten vaikutusten arviointi. Kuntalaisten hyvinvointi on tästä velvoitteesta huolimatta yksi kunnan ensisijaisista tavoitteista.

NORMI: Jokaisessa kunnassa tulee olla kuntalaisista koostuvia neuvostoja

MISTÄ ON KYSE? Kuntalaissa säädetään jokaisessa kunnassa lakisääteisiksi vaikuttamistoimielimiksi nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Tämä tarkoittaa, että näitä erityisryhmiä ja heidän tarpeitaan kuullaan näiden neuvostojen edustajien kautta.

Voisiko kunnille antaa vapauden itse päättää, millä parhaalla mahdollisella tavalla ne ottavat erilaisia kuntalaisia mukaan päätöksentekoon?

Kunnat ovat ketteriä kuulemaan erilaisia kuntalaisia ja tunnistavat parhaat tavat mahdollistaa erilaisten asukkaiden osallistuminen. Laissa ei tulisi velvoittaa tiettyihin toimintatapoihin.

Kunnan tehtävä: eläinsuojelu ja eläintautivalvonta valtion toimeksiantona

MISTÄ ON KYSE? Valtio ostaa toimeksiantotehtävänä eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnan kunnilta. Tehtävästä kunnalle aiheutuvat kulut eritellään yksityiskohtaisesti ja toimitetaan aluehallintovirastoon, jonka hyväksynnän jälkeen Ruokavirasto korvaa kunnille osan aiheutuneista kuluista.

Voisiko nämä toimeksiantotehtävät siirtää suoraan valtion itsensä hoidettavaksi?

Nykyjärjestelmän laskutuskäytännöt aiheuttavat sekä kunnissa että aluehallintovirastoissa suurta hallinnollista taakkaa, josta päästäisiin eroon, mikäli tehtävät siirrettäisiin valtion tehtäväksi. Valvontatehtävien hoitaminen suuremmalla alueella vähentäisi lisäksi valvonnan järjestämiseen liittyviä ongelmia.

NORMI: Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee hakea järjestämislupa uudelle tutkintoon johtavalle koulutukselle

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä järjestämislupaa uutta tutkintoon johtavaa koulutusta käynnistettäessä.

Voisiko ammatillisen koulutuksen järjestämislupamenettelyä ja hakuprosessia keventää siten, että koulutuksen järjestäjä ei tarvitsisi jokaiseen tutkintoon erillistä järjestämislupaa?

Tutkintokohtainen järjestämislupasääntely ja -menettely hidastavat merkittävästi uusien alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavien koulutusten aloittamista. Järjestämislupasääntelyä keventämällä mahdollistettaisiin paikalliset työ- ja elinkeinoelämän tarpeet ja erityispiirteet huomioiva joustava koulutustarjonta ja parannettaisiin työllisyyttä.

NORMI: Sähköinen asiointi ei ole mahdollista ilman erillistä hyväksyntää

MISTÄ ON KYSE? Jokaisen suomalaisen tulee erikseen hyväksyä, että kunta saa ottaa yhteyttä digitaalisesti. Kunta ei pääse hyödyntämään sähköistä asiointia täysimääräisesti, jos ihminen ei ole sitä erikseen hyväksynyt.

Voisiko kuntalaisen sähköisen asioinnin prosessin kääntää niin, että asiakkaan tulee erikseen kieltäytyä sähköisestä asioinnista, ei hyväksyä sitä?

Säästyttäisiin turhalta hyväksyntäprosessilta, ja voitaisiin asioida digitaalisesti nykyistä helpommin ja nopeammin.

NORMI: Kirjastonjohtajan tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto

MISTÄ ON KYSE? Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.

Voisiko kirjastonjohtajaksi soveltua myös alemman korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö?

Nyt, kun kirjastonjohtajan tehtävään valittavalta henkilöltä vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoja, ja koska heistä on pulaa, ratkaisu monissa kunnissa on se, että kirjaston johtaminen siirretään koko sivistystoimea johtavan henkilön vastuulle, jolla ei ole kokemusta kirjastoalalta.

Jos kelpoisuus olisi joustavampi, kirjastoalan sisältä voisi nousta johtajiksi erilaisia alasta kiinnostuneita, korkeakoulututkinnon omaavia ihmisiä.

NORMI:  Kunnan tulee haastatella työtön työnhakija jopa kahden viikon välein

MISTÄ ON KYSE? Laki määrittelee tarkasti, kuinka usein kunnan tulee haastatella työtön työnhakija. Esim. ensimmäisen kolmen työttömyyskuukauden aikana haastattelu tulee järjestää kahden viikon välein.

Voisiko TE-palvelujen pohjana olla asiakaslähtöisyys, ei ennalta tarkkaan määritellyt haastatteluajankohdat?

Työnhakijoiden tarpeet ovat yksilöllisiä ja jokaisen tilanne ainutlaatuinen. Kunnat osaavat kohdata työnhakijan ja arvioida mitkä palvelut työllistymistä edistävät ja miten työnhakuprosessi etenee.  

Uusi rahoitusmalli kannustaa kunnat tekemään parhaansa.

Tutustu myös:

TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta. Tietoa uudistuksesta