Norminmurtajat: Vähemmän byrokratiaa, enemmän toimivia palveluja

""

Hallitus kuuli kuntia: tällä hallituskaudella kevennetään kuntien​ toimintaa jäykistäviä normeja. Se tarkoittaa kunnille lisää joustoa​ toteuttaa asioita paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla!​

Mutta mitä normeja tarkalleen ottaen voisi keventää? Murrettavien normien keräämisen hetki on nyt, marras-joulukuussa 2023! Kuntaliitto kutsuu norminkeruuseen jokaista kaupunkia ja kuntaa, sen viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.​

Ilmianna toimintaa jäykistävä normi osoitteeseen norminmurtajat@kuntaliitto.fi.​ Tai kutsu kuntaliittolainen normireissulle omaan kuntaasi, ja tunnistetaan normeja yhdessä!

Lue Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen kutsu norminkeruuseen.

​Tule mukaan norminmurtajien joukkoon!​

Julkaisemme tällä sivulla tällä hetkellä voimassa olevia normeja. Osallistu norminmurtajien työhön, ja sinunkin bongaamasi normi voi tulla verkkosivulle.

Mikä normi?

Normeilla tarkoitetaan valtion asettamaa tarkkaa sääntelyä kunnille. Normi on asetus tai sääntö, joka kunnan pitää toteuttaa, oli se paikallisesti järkevää tai ei. Usein normi tuo mukanaan erilaista hallintoa ja byrokratiaa, johon pitää käyttää aikaa ja rahaa.

Miksi normi ei paranna maailmaa?

  • Normit tasapäistävät toimintaa myös silloin kuin ei tarvitsisi: Helsingin ja Pellon tulee noudattaa samoja normeja, oli se järkevää tai ei. Normit edellyttävät, että arjen toiminta on samanlaista niin Pellossa kuin Helsingissäkin. 
  • Normit aiheuttavat päällekkäistä hallinnollista työtä. Yksityiskohtaisten normien mukaan toimiminen sitoo resursseja ja se voi olla pois itse asukkaiden kanssa toimimisesta tai palvelun kehittämisestä. 
  • Normit eivät ota huomioon todellisuutta, esim. työvoiman saatavuutta.
  • Normien mukaan toimiminen vie aikaa ja rahaa, jota voitaisiin käyttää itse toimintaan.
  • Normien toteuttamiseen ei varmisteta resursseja, vaan usein samalla rahalla pitää aikaan saada enemmän, koska niin on nyt säädetty - oli se realistista tai ei.

Miksi norminmurtamista tarvitaan?

Kun sääntelyä kevennetään, kuntien on mahdollista toimia entistäkin vaikuttavammin ja taloudellisesti kestävämmin. Ne voivat myös tuottaa paikallisiin tarpeisiin ja resursseihin paremmin vastaavia palveluita.

Normeja keventämällä voidaan löytää säästöjä hallinnollisiin kustannuksiin ja tehostaa palveluprosesseja.

Normien sijasta haluamme mahdollisuuksia kokeilla paikallisia tapoja toteuttaa palveluja. Lakikokeilujen avulla voidaan testata erilaisia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja.

Miksi normit eivät aina ole ratkaisu?

Norminmurtajat video

Julkaisemme tällä sivulla sekä sosiaalisessa mediassa säännöllisesti esimerkkejä kuntien toimintaa jäykistävistä normeista.

Esimerkkejä kuntien normeista

Normi: Varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat tiukasti määritellyt

MISTÄ ON KYSE? Varhaiskasvatuslaissa todetaan, että päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea varhaiskasvatuksen tehtävissä olevaa työntekijää vastaava määrä lapsia.

Voisiko kunnille antaa enemmän tilaa varhaiskasvatuksen ryhmäkoon arviointiin?

Lasten tarpeet ovat erilaisia. Lapsen tuen tarve tulee huomioida myös mitoituksen osalta. Henkilöstöpula on valtava. Haaste koskee niin suuria kuin pieniäkin kuntia. Varhaiskasvatuksen laadusta ei kuitenkaan voida tinkiä.

Kun toimintaa jäykistäviä normeja kevennetään, kunnat voivat tuottaa paikallisiin tarpeisiin paremmin vastaavia palveluita.

NORMI: Automaattinen päätöksenteko ei ole mahdollista viranomaiselta toiselle

MISTÄ ON KYSE: Kunta ei voi ottaa automaattista ratkaisumenettelyä käyttöön sellaisissa palveluissa, joissa valitus osoitetaan toiselle viranomaiselle. Tällaisia prosesseja (esim. lupaprosessit ympäristöhallinnossa ja opetuksen ja koulutuksen hallinnonala) kunnissa on paljon. 

Voisiko muutoksenhakua yhtenäistää automaattisissa päätöksissä?

Automaattinen päätöksenteko ja digitalisaatio mahdollistaa kuntien kehittymisen ja tehokkaamman hallinnon. Se parantaa myös kuntalaisen saaman palvelun laatua ja nopeutta.

Kaavoituksen tarkka sääntely aiheuttaa moninkertaista hallinnollista työtä ja kangistaa vuorovaikutusta

MISTÄ ON KYSE: Kaavaa laadittaessa kunnan tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kunnat velvoitetaan erikseen tiedottamaan ja tarjoamaan mahdollisuus palautteen antoon niin vireilletulon kuin myös valmistelun yhteydessä. Lisäksi palautetta pyydetään kaavaehdotuksen julkisen nähtävillä olon yhteydessä. Lain lisäksi tiedottamisesta ja vuorovaikutusmenettelyistä säädetään erillisellä asetuksella. Digitalisaation mahdollisuuksia tiedottamisessa ja vuorovaikutuksessa ei ole hyödynnetty täysimääräisesti.

Voisiko kaavoituksen vireilletulo- ja valmisteluvaiheiden tiedotus- ja vuorovaikutusmenettelyn yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi kaikissa kaavahankkeissa?

Kuntien kaavoitus on hidasta ja tarkasti säänneltyä. Moninkertainen hallinnollinen työ ja erillisiin tiedotus- ja vuorovaikutusmenettelyihin perustuva sääntely hidastaa kuntien elinvoimatyötä. Sujuva kaavoitus on kasvavien kuntien elinehto.

Normi: Kuntien on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma varhaiskasvatukseen

MISTÄ ON KYSE? Kunnat on velvoitettu laatimaan varhaiskasvatukseen oma yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelma tehdään yleisen yhdenvertaisuussuunnittelun lisäksi.

Voisiko kunnat vapauttaa varhaiskasvatuksen omasta yhdenvertaisuussuunnitelmasta?
 
Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on jo itsessään edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kunnilla on jo laajempi velvoite tehdä toimialat läpileikkaava yhdenvertaisuussuunnitelma, johon yhden toimipaikan suunnitelma on päällekkäistä työtä. Erilliset suunnitelmavelvoitteet korostavat epäluottamusta kuntien läpileikkaaviin suunnitelmiin ja niillä johtamiseen.

Kunnan tehtävä: Kunnat vastaavat viimekädessä maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta

MISTÄ ON KYSE? Kunnalla on viimesijainen vastuu selvittää ja puhdistaa pilaantunut maaperä, ellei pilaajaa tai alueen haltijaa saada vastuuseen.

Voisiko vastuun pilaantuneiden maa-alueiden selvitys- ja puhdistusvelvoitteen siirtää kunnilta valtiolle?
 
Merkittävä osa kunnostamista edellyttävistä kohteista on sellaisia, ettei pilaajaa saada vastuuseen, jolloin toimimis- ja kustannusvelvollisuudet kohdistuvat alueiden nykyisille haltijoille. Velvoitteesta syntyy kunnille yllättäviä ja kohtuuttomia kustannuksia. 

NORMI: Jokaisen kunnan strategian tulee sisältää seitsemän osa-alueen pitkän aikavälin tavoitteet

MISTÄ ON KYSE? Kuntalaki velvoittaa jokaista kuntaa tekemään strategian, joka sisältää paitsi kunnan toiminnan ja talouden pitkänaikavälin tavoitteet, myös 7 eri teemaa, jotka kaikki on otettava huomioon kuntastrategiassa.

Voisiko kunnilla olla mahdollisuus itse määritellä kuntastrategiansa sisällöt?
 
Kunnat ovat kokeneita strategioiden laatijoita. Nykyinen lainsäädäntö jäykistää strategioiden laadintaa ja tapaa toteuttaa kuntastrategiaa. Laki pyrkii asettamaan samanlaista muottia erilaisten kuntien strategioille, mikä ei tue kuntien johtamista. Kunnissa hyödynnetään strategian tukena erilaisia laajoja ohjelmakokonaisuuksia, jotka ovat päällekkäisiä laissa mainittujen teemojen kanssa.

Kunnilla ei ole oikeutta tulorekisterin käyttöön varhaiskasvatuksen maksuissa

MISTÄ ON KYSE? Kunnat velvoitetaan perimään varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta maksu, jonka suuruus perustuu vanhempien tuloihin. Laki varhaiskasvatuksen maksuista ei tunnista tulorekisteriä. Vanhemman tulee erikseen antaa lupa hyödyntää tulorekisteriä.

Voisiko kunnille antaa oikeuden tarkastaa vanhemman tulot suoraan tulorekisteristä?
 
Tämä sujuvoittaisi kuntien palvelua ja maksujen perimistä sekä vähentäisi asiakkaiden työtä.
 
Esimerkiksi Kelalla on jo vastaavanlainen oikeus. Kyse on lähinnä siitä, ettei laki varhaiskasvatuksen maksuista tunnista tulorekisteriä käsitteenä.

Kuntien tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnittelua säädellään kahdessa eri laissa

MISTÄ ON KYSE? Kuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua säännellään kahdessa eri lakikokonaisuudessa. Näitä eri lakeja ohjataan myös kahden eri ministeriön, oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön, toimesta.

Voisiko tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää suunnittelua säädellä vain yhdessä laissa?
 
Kunnissa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelu tehdään usein yhtenä kokonaisuutena, mutta kunnat joutuvat soveltamaan kahta erilaista sääntelyä samanaikaisesti. Lainsäädännön kehittämistä tehdään myös eritahtisesti, joka heijastuu myös kuntien toimintaan.

NORMI: Jokaiselle varhaiskasvatuksen lapselle tulee laatia henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma

MISTÄ ON KYSE? Jokaisella varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma, vaikka se ei olisi kaikille lapsille tarpeellista.

Voisiko varhaiskasvatussuunnitelman tehdä vain tukea tarvitseville lapsille?
 
Suunnitelmien tekeminen aiheuttaa suuren määrän työtä, eikä yksilöllisen suunnitelman tekeminen kaikille lapsille ole välttämättä tarpeellista. Suunnitelmavelvoitteen keventäminen yhtenäistäisi yksilöllisten suunnitelmien tekemisen esi- ja perusopetuksen kaltaiseksi.

NORMI: Rakennusluvan käsittelyssä kunnan on tarkistettava omistajatiedot useaan kertaan

MISTÄ ON KYSE?  Nykyisen lainsäädännön näkökulmasta rakennuslupaa hakevan ei tarvitse itse tietää, onko hänellä oikeutta hakea rakennuslupaa. Rakennuslupahakemuksia käsittelevän kunnan tulee tarkastaa kaikkien kiinteistöjen ja rakennuspaikkojen omistajatiedot. Kaiken lisäksi omistajatiedot on tarkistettava useammassa eri vaiheessa. 

Voisiko lupaprosessia tehostaa poistamalla omistajaoikeuksien tarkastusvelvoite kunnilta?
 
Omistajatietojen tarkistaminen lupaprosessissa on aikaa vievä osuus, jota on tarpeen sujuvoittaa. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että vastuu omistusoikeuden selvittämisestä on aina luvan hakijalla. Näin tehostettaisiin ja nopeutettaisiin palvelua sekä säästettäisiin kuntien resursseja. 

NORMI: Tasa-arvosuunnitelma tulee tehdä varhaiskasvatuksessa toimipaikkakohtaisesti

MISTÄ ON KYSE? Kunnat on velvoitettu laatimaan jokaisessa varhaiskasvatuksen toimipaikassa oma tasa-arvosuunnitelma. Perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatuksen osalta voitaisiin laatia yhteinen suunnitelma. Suunnitelmat tehdään kuntatason tasa-arvosuunnittelun lisäksi.

Voisiko kunnat vapauttaa toimipaikkakohtaisesta tasa-arvosuunnittelusta?
 
Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on jo itsessään edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kunnilla on jo laajempi velvoite tehdä toimialat läpileikkaava tasa-arvosuunnitelma, johon toimipaikkakohtainen suunnitelma on päällekkäistä työtä. Ylimääräinen suunnittelutyö on pois myös lasten kanssa tehtävästä työstä. Toimipaikkakohtaiset suunnitelmavelvoitteet korostavat epäluottamusta kuntien läpileikkaaviin suunnitelmiin ja niillä johtamiseen.

Kunnan tehtävä: Eläinlääkintähuolto ja eläinlääkäripalvelut osana ympäristöterveydenhuoltoa

MISTÄ ON KYSE? Kuntien tehtävänä on järjestää eläinlääkintähuoltoa ja eläinlääkäripalveluita osana ympäristöterveydenhuoltoa. Eläinlääkintähuolto on irrallinen tehtävä kuntien muihin tehtäviin verrattuna. Kunnilla on vaikeuksia rekrytoida riittävästi eläinlääkäreitä tehtävään.

Voisiko eläinlääkäripalvelut ja eläinlääkintähuolto olla jonkin toisen viranomaisen tehtävä?

Eläinlääkintähuolto voitaisiin järjestää esim. osana valtion aluehallintoa, jolloin resurssit saataisiin tehokkaammin tarkoituksenmukaiseen käyttöön.

Nuoria vastavalmistuneita eläinlääkäreitä olisi myös helpompi rekrytoida suurempiin yksiköihin, joissa mm. perehdytystä ja kokeneempien kollegoiden tukea olisi nykyistä paremmin saatavilla.

NORMI: Etäopetus ei ole mahdollista perusopetuksessa

MISTÄ ON KYSE? Etäopetusta ei ole mainittu täydentävänä opetusmuotona, vaikka erilaisissa kunnissa on halukkuutta kehittää opetusta myös etäyhteyksillä.

Voisiko etäopetus olla yksi mahdollinen opetusmuoto koulujen lähiopetuksen rinnalla?
 
Kaupungeissa etäopetus lisäisi tehokasta resurssienkäyttöä: opetusryhmiä voitaisiin muodostaa monipuolisemmin ja joustavasti.
 
Harvaan asutuilla alueilla lapsien määrä vähenee mutta pitkät etäisyydet pysyvät. Etäopetus tarjoaisi mahdollisuuden laadukkaaseen opetukseen maantieteestä ja henkilöstön saatavuuden haasteista huolimatta.

Tutustu myös:

Blogi: Etäopetuskäytänteet kaipaavat selkeää linjausta

NORMI: Päällekkäiset suunnitelmat ja raportit 

MISTÄ ON KYSE? Kuntien tulee laatia useita lakisääteisiä hyvinvointiin liittyviä suunnitelmia, joiden tekemiseen kuluu paljon resursseja. Esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kunnille lakisääteinen, kuten myös hyvinvointitietoa toimenpiteitä ikäryhmittäin kokoavat hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. Näissä kaikissa käsitellään lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja tarvittavia toimenpiteitä.

Voisiko erillissuunnitelmien ja raporttien laadintaa keventää niin, että hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman kanssa tehtävä päällekkäinen työ vähenee? Voisiko kunnilla olla enemmän liikkumavaraa harkita suunnitelmien yhdistämistä tai tarpeellisuutta?

Suunnitelmien ja raporttien laatimisen vähentäminen keventäisi päällekkäistä hallintoa.

NORMI: Jokaisesta päätöksestä tulee tehdä vaikutusten ennakkoarviointi

MISTÄ ON KYSE? Jokainen päätös, niin suuri kuin pieni, tulee arvioida sen mukaan, mitä vaikutuksia päätöksellä on kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Olipa kyse vaikka liikennemerkin pystyttämisestä.

Voisiko kuntien antaa itse arvioida, minkälaisissa päätöksissä vaikutusarvion tekeminen on tarpeellista?

Kuntien viranhaltijoiden valmistelutyöhön kuuluu joka tapauksessa monipuolinen päätösten vaikutusten arviointi. Kuntalaisten hyvinvointi on tästä velvoitteesta huolimatta yksi kunnan ensisijaisista tavoitteista.

NORMI: Jokaisessa kunnassa tulee olla kuntalaisista koostuvia neuvostoja

MISTÄ ON KYSE? Kuntalaissa säädetään jokaisessa kunnassa lakisääteisiksi vaikuttamistoimielimiksi nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Tämä tarkoittaa, että näitä erityisryhmiä ja heidän tarpeitaan kuullaan näiden neuvostojen edustajien kautta.

Voisiko kunnille antaa vapauden itse päättää, millä parhaalla mahdollisella tavalla ne ottavat erilaisia kuntalaisia mukaan päätöksentekoon?

Kunnat ovat ketteriä kuulemaan erilaisia kuntalaisia ja tunnistavat parhaat tavat mahdollistaa erilaisten asukkaiden osallistuminen. Laissa ei tulisi velvoittaa tiettyihin toimintatapoihin.

Kunnan tehtävä: eläinsuojelu ja eläintautivalvonta valtion toimeksiantona

MISTÄ ON KYSE? Valtio ostaa toimeksiantotehtävänä eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnan kunnilta. Tehtävästä kunnalle aiheutuvat kulut eritellään yksityiskohtaisesti ja toimitetaan aluehallintovirastoon, jonka hyväksynnän jälkeen Ruokavirasto korvaa kunnille osan aiheutuneista kuluista.

Voisiko nämä toimeksiantotehtävät siirtää suoraan valtion itsensä hoidettavaksi?

Nykyjärjestelmän laskutuskäytännöt aiheuttavat sekä kunnissa että aluehallintovirastoissa suurta hallinnollista taakkaa, josta päästäisiin eroon, mikäli tehtävät siirrettäisiin valtion tehtäväksi. Valvontatehtävien hoitaminen suuremmalla alueella vähentäisi lisäksi valvonnan järjestämiseen liittyviä ongelmia.

NORMI: Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee hakea järjestämislupa uudelle tutkintoon johtavalle koulutukselle

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä järjestämislupaa uutta tutkintoon johtavaa koulutusta käynnistettäessä.

Voisiko ammatillisen koulutuksen järjestämislupamenettelyä ja hakuprosessia keventää siten, että koulutuksen järjestäjä ei tarvitsisi jokaiseen tutkintoon erillistä järjestämislupaa?

Tutkintokohtainen järjestämislupasääntely ja -menettely hidastavat merkittävästi uusien alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavien koulutusten aloittamista. Järjestämislupasääntelyä keventämällä mahdollistettaisiin paikalliset työ- ja elinkeinoelämän tarpeet ja erityispiirteet huomioiva joustava koulutustarjonta ja parannettaisiin työllisyyttä.

NORMI: Sähköinen asiointi ei ole mahdollista ilman erillistä hyväksyntää

MISTÄ ON KYSE? Jokaisen suomalaisen tulee erikseen hyväksyä, että kunta saa ottaa yhteyttä digitaalisesti. Kunta ei pääse hyödyntämään sähköistä asiointia täysimääräisesti, jos ihminen ei ole sitä erikseen hyväksynyt.

Voisiko kuntalaisen sähköisen asioinnin prosessin kääntää niin, että asiakkaan tulee erikseen kieltäytyä sähköisestä asioinnista, ei hyväksyä sitä?

Säästyttäisiin turhalta hyväksyntäprosessilta, ja voitaisiin asioida digitaalisesti nykyistä helpommin ja nopeammin.

NORMI: Kirjastonjohtajan tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto

MISTÄ ON KYSE? Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.

Voisiko kirjastonjohtajaksi soveltua myös alemman korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö?

Nyt, kun kirjastonjohtajan tehtävään valittavalta henkilöltä vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoja, ja koska heistä on pulaa, ratkaisu monissa kunnissa on se, että kirjaston johtaminen siirretään koko sivistystoimea johtavan henkilön vastuulle, jolla ei ole kokemusta kirjastoalalta.

Jos kelpoisuus olisi joustavampi, kirjastoalan sisältä voisi nousta johtajiksi erilaisia alasta kiinnostuneita, korkeakoulututkinnon omaavia ihmisiä.

NORMI:  Kunnan tulee haastatella työtön työnhakija jopa kahden viikon välein

MISTÄ ON KYSE? Laki määrittelee tarkasti, kuinka usein kunnan tulee haastatella työtön työnhakija. Esim. ensimmäisen kolmen työttömyyskuukauden aikana haastattelu tulee järjestää kahden viikon välein.

Voisiko TE-palvelujen pohjana olla asiakaslähtöisyys, ei ennalta tarkkaan määritellyt haastatteluajankohdat?

Työnhakijoiden tarpeet ovat yksilöllisiä ja jokaisen tilanne ainutlaatuinen. Kunnat osaavat kohdata työnhakijan ja arvioida mitkä palvelut työllistymistä edistävät ja miten työnhakuprosessi etenee.  

Uusi rahoitusmalli kannustaa kunnat tekemään parhaansa.

Tutustu myös:

TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta. Tietoa uudistuksesta

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista