Ulkoasiainministeriö pyytää lausuntoa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) ratifiointia käsitelleen työryhmän mietinnöstä. Työryhmä on luovuttanut hallituksen esityksen muotoon kirjoitetun mietintönsä ulkoasiainministeriö lle 2.4.2013. Suomen Kuntaliitto on osallistunut ratifiointityöryhmään ja on jättänyt mietintöön täydentävän lausuman.
Suomen Kuntaliitto uudistaa täydentävässä lausumassa esitetyn ja lausuu mietinnöstä lisäksi seuraavaa.
Suomen Kuntaliitto pitää tärkeänä, että naisiin kohdistuvan ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja turvakotipalvelut järjestetään hyvin ja vaikuttavasti ja että yleissopimus ratifioidaan ja toimeenpannaan tehokkaasti. Hyvin toimivalla ennaltaehkäisyllä säästetään inhimillisessä kärsimyksessä ja kustannuksissa.
Sopimusvelvoitteiden täyttäminen ja sopimuksen tehokas täytäntöönpano edellyttää sosiaali- ja terveyssektorilla merkittävästi lisäresursointia, sekä valtio- että paikallistasolla. Esimerkiksi yleissopimuksen edellyttämä yhteensovittamiselin (10 artikla) vaatii tehokkaan vaikuttavuuden varmistamiseksi resursointia valtion tasolla. Turvakotipalvelujen (23 artikla) saattaminen yleissopimuksen edellyttämälle tasolle vaatii taas resursseja paikallistasolla. Mietintö ei yleisperusteluissa eikä yksityiskohtaisissa perusteluissa ota kantaa lisärahoituksen tarpeeseen, eikä vaadi lisäresurssien osoittamista sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Suomen Kuntaliitto pitää tärkeänä, että sopimukselle ja sen tehokkaalle toimeenpanolle osoitetaan jo ratifioinnin yhteydessä riittävät resurssit jotta ratifioiminen johtaa todellisiin toimenpiteisiin.
Vireillä on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus, joka keskeisesti vaikuttaa myös perheväkivallan uhrien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen koko julkissektorilla. Suomen Kuntaliitto pitää tärkeänä, että yleissopimuksen ratifiointiin liittyvä kehitystyö tehdään läheisessä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen kanssa.
Yleissopimuksen 23. artiklan mukaan sopimusvaltioiden tulee toteuttaa tarvitta lainsäädäntö- tai muut toimet, jotta asianmukaisia, helposti saavutettavia turvakoteja perustetaan riittävässä määrin. Suomen Kuntaliitto toteaa, että artiklalla on merkittäviä kustannusvaikutuksia ja toiminnallisia vaikutuksia kunnille.
Mietintö esittää, että Suomen tavoitteena on kehittää turvakotijärjestelmä Euroopan neuvoston edellyttämälle tasolle vaiheittain vuoden 2017 loppuun mennessä valtakunnallisen kehittämisohjelman avulla. Suomen Kuntaliitto pitää perusteellisen kehittämisohjelman perustamista tärkeänä ja osallistuu mielellään sen työskentelyyn.
Suomen Kuntaliitto kiinnittää kuitenkin jo tässä vaiheessa huomiota muutamaan erillisseikkaan liittyen artikla 23:n tulkintaan: Katsomme, että mietintö jättää avoimeksi turvakodin käsitteen tulkinnan. Yleissopimus itse viittaa ainoastaan turvakoteihin avoimena käsitteenä. Yleissopimuksen ei sitovan taustamuistion mukaan "Pelkkä tilapäismajoitus tai kodittomille tarkoitettujen yömajojen kaltaiset yleiset majoituspaikat eivät riitä, sillä ne eivät tue uhreja tarvittavalla tavalla eivätkä vahvista heidän vaikutusvaltaansa." Mietintö itse sanoo, että "turvakodit tarjoavat välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta." Jotta esimerkiksi kustannusvaikutus turvakotipalvelujen saattamisesta yleissopimuksen edellyttämiselle tasolle olisi mahdollista tehdä, tulisi jo hallituksen esityksessä olla selvä, miten turvakotipalvelu määritellään.
Esitämme lisäksi, että hallituksen esitykseen tulisi kirjata, että tarvittavaa turvakotipaikkojen määrää ei voida arvioida saman väestöpohjamäärävaatimuksen mukaisesti koko maassa eri alueilla, vaan määrä on suunniteltava tarkoituksenmukaisesti osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Tässä vaiheessa mietintö viittaa löyhästi Euroopan Neuvoston suosituksiin (1 turvakoti/ 10 000 henkilöä) "riittävän määrän" osalta.
Kunnat vastaavat suurelta osin naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisystä sekä väkivaltaa ja sen uhkaa kokeneiden palvelujen järjestämisestä. Toteamme, että kunnilla on suuri vastuu turvakotitoiminnasta ja että artiklan täytän töönpanolla on merkittäviä kustannusvaikutuksia kunnille. Artikla 23:n kustannus vaikutukset on arvioitava erikseen ja hallituksen esityksessä on otettava eksplisiittisesti kantaa rahoitustarpeeseen. Realistisen kustannusarvion ja riittävän resursoinnin kautta voidaan taata, että yleissopimus pannan tehokkaasti täytäntöön paikallistasolla. Suomen Kuntaliiton kanta on, että valtion on kompensoitava kunnille yleissopimuksen ratifioimisesta aiheutuneet lisäkustannukset.
SUOMEN KUNTALIITTO
Arto Sulonen
johtaja, lakiasiat
Ida Staffans
lakimies
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.