Lausunto Opetushallitukselle 22.5.2014, dnro 1766/90/2014, Kurt Torsell

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet

​Opetushallitus on pyytänyt Suomen Kuntaliitolta lausuntoa luonnoksesta esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi.

Yleistä

Kuntaliitto pitää luonnosta esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi oikeansuuntaisina ja monilta osin luonnos tuo esiopetuksen kannalta tärkeitä asioita esille.

Valtioneuvoston tuntijakoasetuksessa ei ole määritelty uusia tavoitteita esiopetukselle. Tuntijakoasetuksen perustelumuistiossa on todettu seuraavasti:

 ”Nykyinen tavoitemäärittely korostaa oikealla tavalla esiopetuksen luonnetta ja tehtäviä. Esiopetuksen erityisenä tavoitteena olisi edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla.”

Kuntaliitto toteaa yleisenä huomiona, että luonnos esiopetuksen perus-teiksi on osin vahvasti opetukseen ja koulumaiseen toimintaan tavoitteleva eikä aina asetuksen mukaisesti ”leikkiin ja myönteisiin oppimiskokemuksiin” suuntautuva. 

Esiopetuksen laajuus on vähintään 700 tuntia/vuodessa joka käytännössä useimmissa kunnissa merkitsee 4 tuntia päivässä kouluvuoden aikana.

Ottaen huomioon käytössä oleva aika verrattuna perusteiden sisältömäärään ne vaikuttavat laajoilta. Tästä syystä Kuntaliitto esittää huolensa esiopetukseen osallistuvien lasten mahdollisuuksista saavuttaa esiopetukselle asetettuja tavoitteita siinä ajassa mikä on käytössä.

Tieto ja viestintätekniikka esiopetuksessa

Perusteissa määrätään opetuksen tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä. Alla olevat lainaukset ops-perusteiden luonnoksesta määräävät opetuksen järjestäjät hankkimaan mm. tieto- ja viestintätekniikkaa.

Tieto- ja viestintekniikka on nykyaikaa ja kuuluu lasten ja nuorten arkeen ja tulisi olla myös luonteva osa esiopetusta. Opetussuunnitelman perusteissa määrätään opetuksen tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä. Alla olevat lainaukset perusteiden luonnoksesta määräävät opetuksen järjestäjät hankkimaan mm. tieto- ja viestintätekniikkaa.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen esitetyssä muodossa on uusi ja laajennettu tehtävä esiopetuksen järjestäjille. Valtioneuvoston tuntijakoasetuksessa ei ole mainintaa siitä, että tieto- ja viestintekniikan käyttö olisi osa esiopetusta. Tuntijakoasetukseen liittyvissä valtion ja kuntien välisissä kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan (KUTHANEK) neuvotteluissa ei ole myöskään voitu huomioida tästä asiasta aiheutuvia kustannuksia eikä kuntien velvoitteiden lisäämisestä sovittu. Tästä aiheutuvat kustannukset  tulee arvioida ja korvata kunnille täysimääräisesti.

”Monipuolisten työtapojen käyttö edellyttää, että oppimisympäristöissä on riittävästi erilaisia leikkiin ja opetteluun soveltuvia materiaaleja, havainto- ja työvälineitä sekä mahdollisuuksia käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa. (s. 17)”

”Lasten lukutaidon kehittymistä tuetaan järjestämällä heille mahdollisuuksia leikilliseen kirjoittamiseen ja omien tekstien tuottamiseen tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen.” (s. 21)

”Opetuksessa hyödynnetään muun muassa leikkejä, pelejä ja tarinoita sekä tieto- ja viestintäteknologiaa.” (s. 24)

Tietokoneiden hankinnoista aiheutuvat kustannukset:

Esiopetuksen      
lapsimäärä     1 tietokone /1 lapsi    1 tietokone /3 lasta       1 tietokone /5 lasta

60 000           24 000 000 €             8 000 000 €                  4 800 000 €

Arvio: 400€/tietokone                                                                        

Kuntaliiton kustannusarviossa ei ole arvioitu esiopetushenkilökunnan täydennyskoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Henkilöstö ja työnjohdolliset tehtävät

Opetussuunnitelman perusteet on päätös esiopetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, huoltajien ja esiopetuksen henkilöstön yhteistyöstä sekä oppilashuollon periaatteista ja opetustoimeen kuuluvista oppilashuollon tavoitteista.

Kuntaliitto huomauttaa että henkilöstön ja työnjohtoon liittyvistä asioista ei ole toimivaltaa määrätä perusteiden kautta. Tästä syystä alla olevat lainaukset luonnoksesta ja mahdolliset muut henkilöstöön ja työnjohtoon liittyvät asiat tulee poistaa tai kirjoittaa tavoitteiksi ja sisältöä koskeviksi määräyksiksi siten, että toimivaltaylitystä ei syntyisi.

Eheän oppimispolun toteuttaminen, kehittäminen ja arviointi edellyttävät henkilöstön yhteistyön ja osaamisen suunnitelmallista johtamista esiopetusyksiköissä ja opetuksen järjestäjän tasolla. (s. 7)

Toimintakulttuuria muovaavat myös johtamisrakenteet ja käytännöt, henkilöstön ammattitaito sekä käytettävissä olevat tilat, välineet ja materiaalit. (s. 12)

Esimies kannustaa henkilöstöä kokeilemaan uusia, monipuolisia työtapoja sekä ratkaisuja oppimisympäristöihin sekä kehittämään ammatillista osaamistaan myös yhteistyöverkostoissa. ( s. 12)

Esiopetuksen henkilöstö tekee yhteistyötä muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön kanssa opetussuunnitelmien laatimisessa ja kehittämisessä. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen henkilöstöllä on mahdollisuus tutustua toistensa toimintaan ja oppimisympäristöihin myös käytännössä. (s. 12)

Lisäksi esiopetuksen henkilöstö tekee yhteistyötä lähiympäristön toimijoiden kanssa oppimisympäristöjen monipuolisuuden varmistamiseksi. (s. 12)

Esiopetuksen henkilöstön tulee tuntea säädökset ja määräykset, jotka liittyvät huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön lapsen tukeen liittyvissä asioissa. (s. 31)

Oppimisympäristöt esiopetuksessa 

Perusopetuslain mukaan oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä.

Kuntaliitto huomauttaa että rakennukset ja toimi-/opetustilat ns. fyysiset oppimisympäristöt ja niiden suunnittelu ovat kuntien päätettävissä olevia asioita joista ei perusteissa tulisi määrätä, koska opetussuunnitelmaperusteiden antamista koskeva valtuutus ei siihen ulotu.

”Niiden (oppimisympäristöt) suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä kiinnitetään huomiota ergonomiaan, esteettisyyteen, esteettömyyteen ja akustisiin olosuhteisiin sekä tilojen valaistukseen, sisäilman laatuun, siisteyteen ja viihtyisyyteen. (s . 14)”

”Monipuolisten työtapojen käyttö edellyttää, että oppimisympäristöissä on riittävästi erilaisia leikkiin ja opetteluun soveltuvia materiaaleja, havainto- ja työvälineitä sekä mahdollisuuksia käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa. (s. 17)”

Lapsen kasvun ja oppimisen tuki

Luku ”Lapsen kasvun ja oppimisen tuki” on pääosin selkeä ja avaa hyvin lapsen kasvun ja oppimisen tukeen liittyvät asiat.

Kuntaliitto huomauttaa että käytännössä esiopetus on useimmissa tapauksissa osa varhaiskasvatusta eikä osa perusopetusta. Kasvun ja oppimisen tuen osalta Kuntaliitto toteaa, että tarvittavat ratkaisut ja päätökset tuen järjestämiseksi tehdään usein jo ennen esiopetuksen alkua. Tehostetun tuen järjestämistä ei myöskään ole tarkoituksenmukaista aina käsitellä moniammatillisessa yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöstön kanssa, koska suurin osa tehostetun tuen toimenpiteistä liittyy päiväkodin arjessa kasvatushenkilökunnan tekemiin pedagogisiin järjestelyihin.  

Esiopetuksen perusteissa tulisi selkeämmin huomioida, että esiopetusta järjestetään enimmäkseen päiväkodeissa, nyt asioiden painos tulee  enemmän perusopetuksen kuin varhaiskasvatuksen toiminnan ominaispiirteistä.

Luvussa ”Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot”, kappale ”Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet” todetaan, että ”Tehostettua tukea saavan lapsen palveluiden ja apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa arviossa. Erityistä tukea saavan lapsen palveluiden ja apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa selvityksessä ja niistä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Yleistä ja tehostettua tukea saavalle lapselle tehdään erillinen hallintopäätös.”

Kuntaliitto toteaa, että erityistä tukea saaville oppilaille perusopetuslain 31 §:n mukaisista eduista ja oikeuksista (avustajapalvelut, apuvälineet yms.) määrätään osana erityisen tuen järjestämistä koskevaa päätöstä (17.2 §). Muille oppilaille 31 §:n mukaisista palveluista tehdään erillinen hallintopäätös. Jotta ei jäisi epäselväksi mistä hallintopäätös tulisi tehdä Kuntaliitto ehdottaa että lause muutettaisiin muotoon ”Yleistä ja tehostettua tukea saavalle lapselle tehdään erillinen hallintopäätös palveluiden ja apuvälineiden osalta” sekä lakiviite.

Lopuksi             

Kuntaliitto edellyttää esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen myötä tulevien kustannusten arvioimista ja korvaamista kunnille täysimääräisesti. Tämänkin vuoksi on erityisen tärkeää arvioida muutoksesta aiheutuvat kustannukset huolella.

Valtioneuvoston säädösvaikutusten arvioinnista antamien ohjeiden (2007:6) mukaan säädösehdotuksista tulee tehdä mm. taloudellisten vaikutusten arviot, ja ne tulee tehdä soveltuvin osin myös lakeja alemmanasteisten säädösten, mm. perustuslain 80 §:ssä tarkoitetuista muista oikeussäännöistä.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Anneli Kangasvieri
johtaja, opetus ja kulttuuri   

Kurt Torsell
erityisasiantuntija

tags