Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt Suomen Kuntaliitolta asiantuntijalausuntoa kokoukseensa tiistaina 27.5.2014 koskien EU:n korruptiontorjuntakertomusta.
Kuntaliitto kiittää lausunnonantomahdollisuudesta. Korruptiontoimintakertomuksessa on todettu, että Suomi on korruption torjunnan osalta EU:n kärkimaita. Suomen hallintokäytäntöjä pidetään läpinäkyvinä. Kuntaliitto yhtyy tähän käsitykseen ja toteaa korruptiontoimintakertomuksen osalta seuraavaa.
Suomea koskevassa maa-arviossa todetaan lisähuomiota kaipaavana seikkana, että kuntien ja alueiden on turvattava riittävä läpinäkyvyys yksittäisten yrittäjien kanssa tehtävissä hankintasopimuksissa.
Kertomuksessa viitataan eräisiin tutkimuksiin ja todetaan muun muassa nk. hyvä veli -verkostojen osalta, että näitä verkostoja pidetään ongelmina kansallisella tasolla, ja erityisesti kunnissa, joissa kuntien pienen koon vuoksi on todennäköistä, että päättäjien ja yksityisen sektorin välille syntyy yhteyksiä. Näissä epävirallisissa verkostoissa ei välttämättä käytetä rahaa palveluista maksamiseen, vaan verkoston jäsenet tekevät toisilleen palveluksia, vaihtavat tietoja ja antavat toisilleen muita etuja.
Kertomuksessa todetaan vielä, että hyvä veli -verkostojen väitetyn toiminnan huomioon ottaen kuntien ja yritysten välillä tehtyjen sopimusten vähäinen läpinäkyvyys vaikeuttaa julkista valvontaa ja heikentää päätöksiä koskevien muutoksenhakumekanismien tuloksellisuutta. Alaviitteessä todetaan, että kuntalaissa ei ole säännöksiä, joilla varmistettaisiin läpinäkyvyys yksityisten yrittäjien kanssa tehtävissä hankintasopimuksissa.
Kuntaliitto toteaa, että julkisuuslaissa (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999) säädetään viranomaisen asiakirjojen julkisuudesta. Julkisuuslainsäädäntö koskee Suomessa koko julkista sektoria. Kunnalliset viranomaiset ovat julkisuuslain soveltamisen piirissä. Julkisuuslain mukaisina viranomaisen asiakirjoina pidetään myös kuntien ja kuntayhtymien tekemiä sopimuksia. Näin ollen hankinta- ja muut sopimukset ovat julkisuuslain mukaisesti julkisia lukuun ottamatta laissa salassa pidettäväksi säädettyjä tietoja, kuten esimerkiksi liikesalaisuuksia. Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta. Asiakirjojen julkisuudella toteutetaan kansalaisten mahdollisuutta valvoa julkisen vallan ja julkisten
varojen käyttöä.
Kuntaliitto toteaa, että kuntalain 29 §:ssä säädetään kunnan tiedottamisvelvollisuudesta. Säännöksessä korostetaan tiedottamista vireillä olevista ja valmisteltavista asioista: Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Milloin kunnan tehtävä on annettu yhteisön tai säätiön hoidettavaksi, kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta. Myös julkisuuslaissa säädetään viranomaisen tiedonantovelvollisuudesta sekä velvollisuudesta tuottaa ja jakaa tietoa. Kunnissa tiedotetaan myös sellaisista asioista, joita koskevat asiakirjat eivät ole vielä julkisia (kuten esityslista ja pöytäkirjat liitteineen ennen pöytäkirjan allekirjoittamista ja tarkastamista). Kunnissa on yleisenä käytäntönä, että esityslistat ja pöytäkirjat julkistaan kunnan kotisivuilla.
Kunnat toteuttavat kuntalain mukaisesti ulkoisen valvonnan (tilintarkastus, tarkastuslautakunta) lisäksi sisäistä valvontaa. Esimerkiksi julkiset hankinnat ja etenkin suorahankinnat ovat tyypillisesti valvonnan kohteena. Hankintavaltuudet määritellään kunnan johtosäännöissä, ja hankintaprosessia ohjeistetaan hankintaohjeissa.
EU:n korruptiontorjuntakertomuksessa viitataan (s 7) tutkimusiin, joissa kuvaillaan nk. hyvä veli verkostoja. Kertomukseen on otettu periaatteita, joihin maan hallinnon hyvä maine perustuu. Kuntaliitto toteaa vielä, että kuntien toiminnan osalta julkisuusperiaate sekä myös kuntalaisten kuntalain mukainen laaja valitusmahdollisuus, kuntalain mukainen kunnallisvalitus, korostavat hallinnon läpinäkyvyyttä sekä kuntalaisten viranomaisen toiminnan ja julkisten varojen valvontamahdollisuutta.
Hyvään hallintoon kuuluva objektiviteettiperiaate edellyttää viranomaiselta asiallista ja puolueetonta toimintaa. Hallinnon puolueettomuutta varmistetaan ja sidonnaisuuksista mahdollisesti johtuvia ongelmia ehkäistään myös esteellisyyssäännöksillä. Esteellisyydestä säädetään kuntalain 52 §:ssä ja hallintolain 28-30 §:ssä. Kunnissa päätöksentekoprosessiin kuuluu siten jo vakiintuneesti esteellisyyden huomioon ottaminen. Voidaankin sanoa, että esteellisyyttä koskevat säädökset ovat kunnissa varsin hyvin tiedossa, joskin soveltamisongelmia esiintyy Kuntaliittoon esitettyjen kysymysten perusteella jonkin verran, mutta ei kuitenkaan merkittävästi juuri nk. yhteisöjääviin (hallintolain 28.1§ 5 kohta) liittyen.
Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta (273/2009) koskee myös kunnallisvaaleja. Kunnallisvaaleissa valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valittu on velvollinen tekemään ilmoituksen vaalirahoituksesta.
Hallinnon läpinäkyvyyden osalta Kuntaliitto toteaa, että kuntalain 32 §:n säännös, jonka nojalla kunnan luottamushenkilö voidaan tietyissä tilanteissa velvoittaa ilmoittamaan ulkopuolisista sidonnaisuuksistaan eli seikoista, joilla voi olla merkitystä vaalikelpoisuuden tai esteellisyyden arvioinnissa.
Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa hallituksen esitysluonnoksessa kuntalaiksi ehdotetaan säännöstä sidonnaisuuksista ilmoittamiseksi. Kuntalakiluonnoksen mukaan luottamushenkilön ja viranhaltijan olisi tehtävä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä. Ilmoitus olisi tehtävä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoidossa.
Ilmoitusvelvollisuus koskisi kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) tarkoittamia tehtäviä hoitavan toimielimen jäseniä, valtuuston puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia sekä kunnanjohtajaa, pormestaria ja apulaispormestaria. Ilmoitusvelvollisuus koskisi siten kunnan keskeisiä luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita ja sellaisia luottamustoimia joissa avoimuudella on keskeinen merkitys. Avoimuudella on erityistä merkitystä kaavoituksessa ja rakentamisessa. Valtuuston päätöksellä ilmoitusvelvollisuus voitaisiin laajentaa koskemaan nimetyn toimielimen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa sekä esittelijää. Sidonnaisuusilmoitus tehtäisiin tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Kunnassa olisi pidettävä sidonnaisuuksista julkista rekisteriä yleisessä tietoverkossa, jolloin kenellä tahansa on oikeus tutustua sidonnaisuustietoihin.
Viranhaltijoilla on lisäksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 18 §:n mukaisesti velvollisuus tehdä selkoa sivutoimistaan. Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa.
Suomen Kuntaliitto on vuonna 2005 antanut yleiskirjeen (21/80/2005) Näkökohtia ulkopuolisten tahojen kunnan henkilöstölle ja luottamushenkilöille kustantamista matkoista ja muista taloudellisista etuuksista. Yleiskirjeessä korostetaan julkisen vallan käyttäjiltä edellytettävää puolueettomuutta ja esitetään ohjeita ulkopuolisten kustantamien matkojen ja muiden taloudellisten etuuksien hyväksyttävyyttä arvioitaessa. Suomen Kuntaliitolla on edustaja oikeusministeriön asettamassa korruption vastaisessa yhteistyöverkostossa. Kuntaliitto pitää tärkeänä kuntatasolla seurata kehitystä ja ohjeistaa hyviä käytäntöjä ja toteaa, että on tärkeää, että Suomi seuraa kansainvälistä kehitystä ja pyrkii estämään kaikenlaisen korruption, joka voisi horjuttaa luottamusta julkisen toiminnan puolueettomuuteen.
SUOMEN KUNTALIITTO
Arto Sulonen
johtaja, lakiasiat
Mervi Kuittinen
lakimies
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.