Kuntaliitto on antanut lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi raskaan liikenteen suurimpia sallittuja mittoja ja massoja koskevan direktiivin muuttamisesta.
Ehdotimme liikennejaoston (EU22) kirjallisessa menettelyssä U-kirjeluonnokseen, että valtioneuvoston kannan neljänteen virkkeeseen lisättäisiin maininta myös siitä, että suunnitellut poikkeamat mitoissa eivät aiheuta muutostarpeita liikenneverkkoon ja - liikenneympäristöön. Ehdotamme tätä edelleen lisättäväksi.
”Valtioneuvosto pitää kuitenkin jatkovalmisteluissa tärkeänä sen varmistamista, ettei mitoista poikkeaminen heikennä liikenneturvallisuutta eivätkä poikkeamien vaatimat kääntösäteet ja muut tilantarpeet edellytä nykyistä suurempia liikenneväylien ja - ympäristöjen mitoituksia.”
Perusteluinamme esitämme:
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ja polttoaineen kulutuksen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen ovat kannatettavia tavoitteita. Kuitenkin tulee huomioida, miten näihin tavoitteisiin päästään mahdolliset infran rajoitteet huomioiden. Kuljetusten turvallisuus ja tehokkuus on tärkeää, mutta mittoja ja massoja tulisi kasvattaa nykyisen infrastruktuurin mahdollisuuksien sallimissa rajoissa.
Nykyinfrastruktuuri huomioiden ei ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien nykyisin sallituista mitoista ja massoista juurikaan voida poiketa. Juuri parhaillaan lausunnoilla oleva ”asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta” toimeenpano kuntien katuverkolla aiheuttaa nykyiselläänkin vaikeuksia. Massojen korotuksia tässä ei käsittääksemme ehdotetakaan. Kansallisesti mahdollinen direktiivin toimeenpano pitäisi toteuttaa niin, että pysytään nykyisten ja uuden em. asetusehdotuksen sisällä.
Korkeuden nosto lausunnolla olevassa em. asetusehdotuksessa 4,4 metriin on hankalaa nykyisellä katuverkolla. Siltojen alikulkukorkeus ei käytännössä ole näin korkea. Kadun yläpuoliset liikennemerkit pyritään sijoittamaan vähintään 5 metrin korkeudelle, mutta alempiakin korkeuksia on jouduttu käyttämään. Mikäli erilaisia kevytrakenteita sijoitetaan ajoneuvojen esim. ilmavastuksen pienentämiseksi, tulisi niiden olla sellaisia, että ne siltaan törmätessään joustavat eivätkä riko siltarakenteita.
Katuympäristö on huomattavasti pienipiirteisempi kuin esimerkiksi maantieympäristö ja siellä on enemmän erilaisia laitteita ja varusteita. Mikäli ajoneuvojen pituuksia kasvatettaisiin, tulisi huolehtia siitä, että niiden vaatimat kääntösäteet ja tilantarpeet eivät kasva nykyisiä katumitoituksia suuremmiksi. Isossa katuristeyksessä on tyypillisesti joka kulkusuuntaan mm. suojatiet, liikennevaloja ja liikennemerkkejä. Jos ajoneuvojen pituuksia kasvatetaan, kasvaa yleensä myös autojen takakulmien sivuittaiset siirtymät eli ns. ylipyyhkäisyt. Ahtaissa olosuhteissa se voi tarkoittaa sitä, että ne eivät pysy kadun reunojen sisällä. Myös ajoneuvon leveyden muutokset aiheuttavat samantyyppisiä ongelmia.
SUOMEN KUNTALIITTO
Alueet ja yhdyskunnat - yksikkö
Marika Kämppi
yhdyskuntatekniikan asiantuntija
Silja Siltala
liikenneinsinööri
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.