Kuuleminen 12.11.2013 ympäristövaliokunnassa, U. Hurmeranta, Dnro 4280/90/2013

Hallituksen esitys kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten muuttamiseksi (HE 177/2013)

​Poikkeamistoimivalta tulisi siirtää kaikilta osin kunnille pysyvällä lainsäädännöllä. Poikkeamistoimivaltaa koskevien säännösten soveltaminen on koko maankäyttö- ja rakennuslain voimassa-olon ajan aiheuttanut runsaasti soveltamisongelmia. KHO on joutunut ratkaisemaan useassa päätöksessä ottamaan kantaa toimivaltakysymykseen. Poikkeamistoimivaltaa koskevaa säännöstä on myös muutettu pariin otteeseen. Kuntien toimivaltaa on lisätty viimeksi muutoksella 2011.

Poikkeamistoimivalta liittyy kiinteästi kaavoitukseen ja niiden osalta päätösvalta on kokonaan kunnilla. Siten on ristiriitaista, että kunnille ei voitaisi antaa poikkeamistoimivaltaa kaikissa asioissa. Poikkeustoimivalta korostaa kuntien itsehallintoa.

Voimassa olevien toimivaltasäännösten perusteella kaikki kunnat päättävät valtaosasta poikkeamisasioita ja valmistelevat osaltaan kaikki ELY-keskusten toimivaltaan kuuluvat poikkeamisasiat. Siten kunnille on kertynyt kokemusta poikkeamisasioiden käsittelystä jo yli kymmenen vuoden ajalta. Poikkeamisasioista on myös runsaasti oikeuskäytäntöä.

Kuntaliiton käsityksen mukaan jo saadut kokemukset osoittavat, että poikkeamistoimivalta voitaisiin pysyvästi siirtää kokonaan kaikille kunnille. Toimivallan siirto ei ole Kuntaliiton käsityksen mukaan mitenkään tarvetta kytkeä maankäyttö- ja rakennuslain käynnissä olevan kokonaisarvioinnin tuloksiin.

Poikkeamistoimivalta tulisi lähtökohtaisesti siis olla kokonaan kunnilla riippumatta MRL:n poikkeamista koskevien säännösten sisällöstä ja kuntakoosta. ELY-keskukset voivat kehittämiskeskusteluissa ja mahdollisissa lausunnoissaan ohjata kuntia lupaharkinnassa. Lisäksi ELY- keskuksilla on muutoksenhakuoikeus kuntien poikkeamispäätöksistä, jos katsovat kunnan päätösten olevan lainvastainen. Lisätyö kunnille olisi vähäinen. Selkeä ja yksinkertainen prosessi nopeuttaisi hankkeiden lupien käsittelyä, mistä hyötyisi koko yhteiskunta.

Poikkeamistoimivaltaa tulisi antaa kokeilulaissa mukana oleville kunnille laajemmin

Lausuntokierroksella kokeilukunnat toivat lausunnoissaan esiin tarvetta muun muassa poikkeamistoimivallan laajempaan kokeiluun. Siten laajentaminen on syytä nostaa esiin tässäkin yhteydessä.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että kokeilun tarkoituksena on selvittää voidaanko poikkeamistoimivaltaa siirtää laajemmin kunnille. Jotta tavoitteeseen päästään ei riitä pelkästään se, että kokeilukuntien määrää lisätään. Tavoitteen kannalta olisi tärkeää saada kokemuksia myös sellaisista poikkeamisasioista, jotka eivät ole kuuluneet kokeilun piiriin ensivaiheessa.

Kokeilulain 1 §:n tavoitteena on kokemusten saamisen lisäksi edistää asuntorakentamista erityisesti kasvukeskuksissa ja lisätä asuntotuotannon kustannustehokkuutta. Siten aivan uudenkin poikkeamismahdollisuu-den ottaminen kokeilulain piiriin olisi asetettujen tavoitteiden mukaista.

Tämä tarkoittaisi ensinnäkin sitä, että kokeilukunnille tulisi antaa ELY:lle kuuluva toimivaltaa MRL 171 § 2 mom 1-kohdan asioissa eli silloin kun on kyse uuden rakennuksen kyse rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua oikeusvaikutteista kaavaa.

Lisäksi tulisi kunnille antaa Ely:lle kuuluva poikkeamistoimivalta silloin kun on kyse MRL 171 §:n 4 momentissa säädetystä alueellisesta poikkeamisesta. Samalla tulisi laajentaa alueellista poikkeamista koskevan säännöksen soveltamisalaa kokeiluluonteisesti koskemaan myös muita kuin olemassa olevia asuinra-kennuksia. Uusi säännös mahdollistaisi esim. erilaisten täydennysrakentamishankkeiden toteuttamisen yhtenäisillä alueilla. Kokeilu hyödyttäisi kun jatkossa pohditaan lain muutostarpeita tältä osin.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että ehdotuksen 3 §:ää muutetaan: Maankäyttö- ja rakennuslain (139/1999) 171 §:n 2-3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa poikkeuksen myöntää Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa ja Kouvolassa kunta.

Lisäksi 1 momentissa mainituilla kunnilla on MRL 171 §:n 4 momentin poikkeamisessa oikeus myöntää poikkeaminen myös silloin kun kyse ei ole olemassa olevan asuinrakennuksen tilojen muuttamisesta asuinkäyt-töön tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön.

Kokeilulain 5 § tulee laajentaa koskemaan kaikkia kokeilukuntia

MRL 81 §:n mukaan rakennusta ei saa rakentaa tontille ennen sen merkitsemistä kiinteistörekisteriin. Kyse on siis rakentamisrajoituksesta.

Voimassa olevan kokeilulain 5 §:ssä on mahdollistettu rakennusluvan myöntäminen ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista siten, että rakennuslupaan otetaan määräys, jonka mukaan rakennusta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin tontti on merkitty rekisteriin. Säännös koskee vain Helsinkiä, Vantaata ja Turkua. Säännöstä ei esitetä muutettavaksi.

Kuntaliitto katsoo, että 5 § tulee muuttaa koskemaan kaikkia kokeilukuntia. se miksi se on jätetty ehdotuksen ulkopuolelle jää epäselväksi, onhan po. poikkeamiset kuitenkin olleet kokeilussa jo mukana olleiden kuntien päätöksistä suurin ryhmä. Vähäisen poikkeamisen mahdollisuus em. rakennusrajoituksesta ei liene, ottaen huomioon oikeuskäytännön (KHO 2013:166) ole mahdollista, vaikka perustelussa viitataankin joiden-kin kuntien joustaviin menettelyihin.

Ulla Hurmeranta
Johtava lakimies

tags