Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta
Yleistä
Kuntaliitto toteaa lausuntonsa taustaksi seuraavaa:
Kuntien ja jatkossa maakuntien järjestämisvastuulla olevilla liikkumista tukevilla palveluilla eli sosiaalihuoltona myönnettävällä liikkumisen tuella sekä sairausvakuutuksesta korvattavilla matkakorvauksilla toteutetaan perustuslaissa turvattua oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Perusopetuslain nojalla järjestettävät koulukyydit jäävät jatkossakin kuntien vastuulle.
Sosiaalihuoltolain mukaista liikkumisen tukea voidaan järjestää eri tavoilla. Henkilö, jonka vamma ei edellytä vammaislainsäädännön mukaisia erityispalveluja saattaa kyetä käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Liikkumisen tukea voidaan järjestää myös taksikuljetuksina, kutsutaksikuljetuksina, yhteiskuljetuksina, palvelulinjoilla, matkojen yhdistelykeskusten avulla tai eri järjestämistapojen yhdistelminä. Alueellisia matkojen yhdistelykeskuksia, joissa yhteensovitetaan julkisesti rahoitettuja matkoja, on kehitetty tai kehitteillä usealla alueella.
Sairausvakuutuslain perusteella korvattavissa taksimatkoissa on siirrytty suorakorvausmenet-telyyn ja keskitettyyn tilausmenettelyyn vuoden 2015 alusta lukien koko maassa Ahvenan-maata lukuun ottamatta. Suorakorvausmenettelyssä korvaukseen oikeutettu asiakas maksaa taksissa matkakustannuksista vain omavastuuosuuden ja autoilija saa korvauksen suoraan Kansaneläkelaitokselta.
Hallitus on linjannut 21.12.2016, että sairaanhoitovakuutuksesta korvattavien matkojen sekä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain ja sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen osalta toteutetaan tarkoituksenmukainen yhdistely Kansaneläkelaitoksen ja maakuntien kesken kustannussäästöjen saamiseksi julkisesti rahoitetuissa kuljetuksissa.
Eduskunnassa 19.4.2017 hyväksytty laki liikenteen palveluista sisältää henkilö- ja tavarakuljetusten yhdistämisen mahdollistamisen, ja tavoitteena on myös turvata julkisen ohjauksen keinot tilanteisiin, joissa markkinaehtoisia liikennepalveluja ei voida pitää riittävinä. Lain tarkoituksena on koota ja yhtenäistää erillisistä laeista liikennemarkkinoita ja -palveluita koskevat säännökset. Lisäksi lain myötä nykyinen taksiliikennelaki kumoutuu eikä takseille enää aseteta enimmäishintoja tai asemapaikkavelvoitteita 1 päivänä heinäkuuta 2018 alkaen.
Eduskunnassa käsiteltävänä olevan maakuntalakiehdotuksen mukaan maakunnan tehtävänä on mm. vastata liikennejärjestelmän toimivuudesta sekä liikennepalveluiden kehitystyöstä ja järjestämisestä. Kuntaliitto toteaa, että kaikki liikennepalvelut edellyttävät asiakastarpeiden tunnistamista, alueellista tuntemusta ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Toimivan kokonaisuuden edellytyksenä ovat toimivat ja käyttäjien tarpeita tukevat rakenteet. Tähän tarvitaan alueellisia matkojen välityskeskuksia, joiden järjestämisestä maakunnat vastaava. tMaakunnat voisivat lisäksi tehdä keskenään yhteistyötä.
Laki sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta
Hallituksen esityksessä ehdotetaan väliaikaisesti muutettavaksi sairausvakuutuslain matkakustannusten korvaamista sekä matkojenyhdistelytoimintaa koskevia säännöksiä väliaikaisesti vuoden 2018 loppuun. Taksiliikennelain ja taksien enimmäishintajärjestelmän 1.7.2018 voimaantulevan kumoutumisen johdosta sairausvakuutuslain 8 §:ssä esitetään säädettäväksi valtuutussäännös valtioneuvoston asetuksen antamiselle. Asetuksella säädettäisiin sairausvakuutuslain perusteella korvattavien, vakuutetulle taksin käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten enimmäiskorvausperiaate. Kustannusten korvauksen edellytyksenä olisi, että vakuutettu olisi tilannut taksimatkan Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen suorakorvausmenettelystä tehneestä tilausvälityskeskuksesta. Edellytystä ei sovellettaisi alueilla, joilla ei olisi tilausvälityskeskusta.
Saattajan matkan korvaamista koskevaa säännöstä 4 luvun 2 §:ssä tarkennettaisiin siten, että vain saattajan ja vakuutetun yhdessä tekemän matkan osuus korvattaisiin saattajan matkasta. Poikkeuksena olisi tilanne, jossa saattaja saattaisi yhdensuuntaisesti vakuutetun tutkimus- tai hoitopaikkaan tai palaisi sieltä takaisin. Esityksessä ehdotetaan myös, että sairausvakuutuslakiin lisättäisiin 4 lukuun uusi 3a §:ä, jossa olisi säännös siitä, mistä tilapäisellä paikkakunnalla olevan vakuutetun kiireettömään hoitoon tai tutkimukseen tehty matka korvataan.
Esityksen 7 §:ää muutettaisiin siten, että vakuutetulle taksin käytöstä aiheutuneet matkakustannukset korvattaisiin vain, jos taksimatka on tilattu Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen suorakorvausmenettelystä tehneestä tilausvälityskeskuksesta. Tätä edellytystä ei kuitenkaan sovellettaisi, jos taksimatka on tilattu alueella, jossa ei ole tällaista tilausvälityskeskusta.
Esityksen 8 §:ssä säädettäisiin, että taksin käytön korvausperusteena olevasta enimmäiskorvausperusteesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että matkojen yhdistelytoimintaa koskevaa säännöstä, 20 luku 5 §, muutettaisiin siten, että Kansaneläkelaitos voisi maksaa matkojen yhdistelyä suorittavalle matkojen välittämisestä aiheutuvan maksun pelkän yhdistelystä tai ketjuttamisesta maksamisen sijaan. Pykälän 1 momentin mukaan Kansaneläkelaitos maksaa etuusmenoista sopimuksen perusteella matkojen yhdistelyä suorittavalle sairausvakuutuslain mukaan korvattavien matkojen yhdistelystä tai ketjuttamisesta aiheutuvan maksun, jonka määrä sovitaan kussakin tapauksessa erikseen. Kansaneläkelaitos huomioisi matkojenyhdistelypalvelujen tuottajien kanssa tekemissään sopimuksissa vakuutetun enimmäiskorvausperusteen. Alueella, jolla matkojenyhdistelypalvelujen tuottajaa ei ole, enimmäiskorvausperuste huomioitaisiin suoraan matkojen palvelujen tuottajien kanssa tehtävissä sopimuksissa.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan matkojenyhdistelytoimintaa koskevan säännöksen, 20 luku 5 §, 1 ja 2 momentin osalta 1 päivänä tammikuuta 2018 ja muilta osin 1 päivänä heinäkuuta 2018. Laki on tarkoitettu olemaan voimassa vuoden 2018 loppuun.
Suomen Kuntaliitto toteaa kantanaan seuraavaa:
Sairausvakuutuslain 4 luvun 2 §:n muutokset ja uusi 3a § täsmentävät olemassa olevaa käytäntöä, ja ovat sinänsä kannatettavia. 7 §:n osalta Kuntaliitto toteaa pitävänsä tulevaisuuden toimivan kokonaisuuden kannalta tärkeänä, että maakunnat vastaavat matkojen tilaus- ja välityskeskusten toiminnan järjestämisestä yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen ja kuntien kanssa.. Tämä mahdollistaisi yhteistyön myös kuntien kanssa perusopetuslain mukaisten koulukyytien tarkoituksenmukaisen yhdistelyn muihin julkisesti rahoitettuihin kuljetuksiin.
Muun esityksen osalta Kuntaliitto toteaa, että muutosesitykset liittyvät liikennemarkkinoiden sääntelyn muuttumiseen, kun laki liikenteen palveluista tulee voimaan 1.7.2018. Taksien lupakiintiöstä luovutaan ja nykymuotoinen asemapaikkasääntely poistuu. Toimijoiden on ilmoitettava pääasiallinen toiminta-alueensa ja palveluaikansa. Lisäksi taksien enimmäishinnasta luovutaan. Autokohtainen taksilupa muutetaan toimijakohtaiseksi taksiliikenneluvaksi ja sen saamisen edellytyksiä kevennetään.
Kuntaliiton arvion mukaan taksiliikenteen tarjonnan muutokset riippuvat suuresti siitä, missä kunta sijaitsee, millainen on sen väestöpohja ja yhdyskuntarakenne sekä syntyykö paikkakunnalle tai alueelle uusia markkinaehtoisia taksipalveluja. Tulevaisuudessa syntynee nykyistä enemmän oman työn ohella taksia ajavia yrittäjiä, koska taksiliikennelupaan ei liity ajovelvollisuutta. Taksimatkojen hinnoissa tullee olemaan nykyistä enemmän vaihtelevuutta. Sääntelyn poistaminen johtanee lisääntyneeseen kilpailuun ja tätä kautta alentuneisiin hintoihin erityisesti siellä, missä kysyntää on paljon. Riskinä saattaa kuitenkin paikoin olla, että taksipalveluiden saatavuus varsinkin iltaisin ja öisin on hankalaa tai kallista erityisesti erityisryhmille.
Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään, että jatkossa taksinkäytöstä vakuutetulle aiheutuneista kustannuksista korvattaisiin STM:n asetuksessa säädettävien korvausperusteiden mukaisesti. Lisäksi esitetään, että taksinkäytön kustannusten korvaamisen edellytyksenä olisi, että vakuutettu olisi tilannut taksimatkan Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen suorakorvausmenettelystä tehneestä tilausvälityskeskuksesta. Esityksen mukaan sen tavoitteena on päästä vaikuttamaan välillisesti sairausvakuutuksesta korvattavien taksimatkojen hintoihin, jotta vakuutetuille ei aiheutuisi taksimatkoista muuta maksuosuutta kuin sairausvakuutuslain mukainen omavastuuosuus. Käytännössä Kansaneläkelaitos asettaisi tällöin enimmäishinnat välityskeskuksen kautta tilattaville kuljetuksille.
Riskinä on, että asetettavat enimmäishinnat alkavat ohjata myös laajemmin taksimatkojen, ja erityisesti julkisesti korvattujen matkojen hinnoittelua hintoja nostavasti. Tällä voi olla kielteisiä vaikutuksia taksipalveluiden palvelu- ja hinnoittelumallien kehittymiseen, erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Näitä välillisiä vaikutuksia ei ole huomioitu esityksessä. Esityksen vaikutusten arviointia tulee laajentaa kattamaan laajemmat vaikutukset taksimarkkinoilla sekä välilliset vaikutukset julkisen sektorin kustannuksiin ja asiakkaiden maksamiin hintoihin. Yhteiskunnan korvaamat kuljetukset muodostavat noin 40 % taksialan liikevaihdosta, joten esityksellä on suuri vaikutus taksimarkkinoiden kehitykseen.
Laissa liikenteen palveluista Liikenteen turvallisuusvirastolle on annettu valtuus asettaa enimmäishinta yleisimmin käytetyille taksiliikenteen palveluille, mukaan lukien erityisryhmille suunnatuille taksiliikenteen palveluille, jos niiden kokonaishintojen nousu on merkittävästi suurempi kuin yleisen kuluttajahintatason ja taksiliikenteen kustannusindeksin kehitys. Täten myös sairausvakuutuslain nojalla korvattaville matkoille on viimekädessä mahdollista asettaa enimmäishinnat, jos palvelujen hinnat ja vakuutetuille aiheutuvat kustannukset nousevat merkittävästi. Jatkovalmistelussa tulisikin arvioida, onko tämä Liikenteen turvallisuusvirastolle annettu valtuus riittävä keino puuttua kohtuuttoman korkeisiin hintoihin erityisryhmien tapauksessa.
SUOMEN KUNTALIITTO
Tarja Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat