Lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 20.5.2014, dnro 2211/90/2014, Jukka Hakola

Hallituksen kansaivälisen verokierron vastaisesta toimintaohjelmasta

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto on 13.5.2014 pyytänyt Suomen Kuntaliitolta lausuntoa valtioneuvoston kirjelmään kansainvälisen veronkierron vastaisen toimintasuunnitelman valmistelusta. Lausuntopyynnön liitteenä on muistio ”Hallituksen kansainvälisen veronkierron vastainen toimintaohjelma”.

Muistiossa on käsitelty veropohjan turvaamista ja haitallista verokilpailua, verovalvontaa ja verotustietojen vaihtoa, tietojen julkisuutta, julkisia hankintoja sekä veroasioita kehitysyhteistyössä.

Veropohjan turvaamisen ja haitallisen verokilpailun osalta muistiossa on käyty läpi kansainvälisiä hankkeita ja selvityksiä joita asian osalta on käynnissä. Kansainvälisen veronkierron vastaisessa toiminnassa keskeistä onkin osallistua aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön, kuten muistiossa on linjattu. Aktiivista vaikutustyötä jatkamalla voidaan edesauttaa sääntelyn tiukentamista ja yhdenmukaistamista. Myös kansainvälisen tietojenvaihdon tehostaminen ja tietojen vaihdon automatisoinnin edistäminen tehostaa verovalvontaa ja turvaa veropohjaa. Vähintäänkin yhtä tärkeää on samalla varmistua siitä, että voimassa oleva kansallinen lainsäädäntö on toimivaa sekä tehokasta ja, että voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä sovelletaan aktiivisesti.

Muistiossa on mainittu käynnissä oleva Verohallinnon siirtohinnoitteluhanke, jonka tavoitteena on verovalvonnan ja ohjauksen tehostaminen. Hankkeen aikana kansallisen lainsäädännön valvonta on tehostunut Verohallinnossa asiaan liittyvän osaamisen keskittämisen myötä ja Verohallinnon ote veropohjan turvaamisessa ja perusteettomien voitonsiirtojen valvonnasta on selkeästi jämäköitynyt. Vaikka siirtohinnoittelukysymykset ovat usein tulkinnanvaraisia, niin veropohjan turvaamiseksi on tärkeää, että Verohallinto valvoo aktiivisesti ja keskitetysti kansainvälisten yritysten siirtohinnoittelua ja voitonsiirtoja. Täten voidaan tehokkaasti estää kansainvälistä verojen minimointia. Siirtohinnoitteluun kohdistuvan verovalvonnan tulee siten määräaikaisen hankkeen jälkeenkin jatkua vähintään yhtä tehokkaana. Siirtohinnoitteluhankkeen kokemuksia tulee myös aktiivisesti hyödyntää kansallisen lainsäädännön muutostarpeita arvioitaessa.

Muistiossa on tuotu esille valtiovarainministeriön laatima selvitys ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten verovalvonnasta. Kuntaliitto on kyseiseen selvitykseen antamassaan lausunnossaan pääosin pitänyt selvityksessä tehtyjä ehdotuksia kannatettavina harmaan talouden vastaisina toimina. Toisaalta esimerkiksi veronumeromenettelyn laajentamista hoiva- ja hoitotyöhön pidimme turhana, kun alantyöntekijöiden tulee jo nyt olla rekisteröityinä eri rekistereissä eikä ainakaan päällekkäisiä järjestelmiä tulisi rakentaa.

Yritysten verovalvonnan osalta kyseisessä selvityksessä on tuotu merkittävänä ongelmana esille se, että Suomessa toimii paljon sellaisia ulkomaisia yrityksiä, jotka eivät oma-aloitteisesti rekisteröidy Suomeen. Selvityksessä on pohdittu yrityksille rekisteröintivelvollisuutta silloin kun niillä on toimintaa suomessa. Työryhmä on kuitenkin päätynyt siihen, että se ei esitä edellä mainittua laajaa rekisteröintivelvollisuutta vaan lähtenyt siitä, että muut selvityksessä ehdotetut toimet ovat riittäviä. Käsityksemme mukaan monet nykyisistä ongelmista johtuvat nimenomaan siitä, että tietoja yritysten ja niiden työntekijöiden toiminnasta ei saada ollenkaan tai niitä saadaan liian myöhäisessä vaiheessa. Selvityksessä on tuotu esille ongelmia mitä rekisteröintivelvollisuuteen voi liittyä esimerkiksi Euroopan Unionin perusvapauksien kannalta. Tämä ei saa kuitenkaan olla este sille, että asiaa käsitellään myös nyt käsittelyssä olevassa muistiossa mainitussa hankkeen jatkovalmistelussa. Ulkomaalaisten yritysten rekisteröityminen ja rekisteröinti Verohallinnon tietokantoihin eivät toimi toivotusti, joten järjestelmän muuttaminen vastaamaan verovalvonnan tarpeita on kriittistä. Rekisteröintivelvollisuus ei yksistään ole riittävä toimi kaikkien yritysten ja työntekijöiden saamiseksi Verohallinnon tietoon, mutta osana järjestelmää se auttaisi merkittävästi kyseisen tavoitteen saavuttamisessa. Jos tietoja yritysten toiminnasta ei saada toiminnan alkaessa Suomessa, niin reaaliaikainen verovalvonta on mahdotonta niin yritysten kuin työntekijöiden osalta.

Verotustietojen julkisuutta tulisi lisätä. Muistiossa on tuotu ilmi, että Suomi on EU:n neuvoston työryhmässä kannattanut maakohtaista veroraportointia. Maakohtaisen raportoinnin käyttöönotto on kannatettavaa ja se lisäisi yritysten toiminnan läpinäkyvyyttä ja helpottaisi yrityksen toiminnan arviointia esimerkiksi verojen minimoinnin ja siirtohinnoittelun näkökulmasta. Muistiossakin mainittu Suomen tavoite ”varmistaa verotettavan tulon näyttäminen ”oikeassa” valtiossa” toteutuisi maakohtaisen raportoinnin seurauksena paremmin kuin nykyisin. Jo ennen maakohtaisen raportoinnin käyttöönottoa tulisi pohtia sitä, että tulisiko yrityksille eri maissa maksetuista veroista Suomen verotuksessa myönnetyt hyvitykset olla julkista tietoa. Näin nähtäisiin missä maissa veroja on toiminnasta tosiasiassa maksettu.

Muistiossa on tuotu myös esille vuonna 2011 alkanut Verohallinnon menettely, jossa Verohallinnon nettisivuilla on julkaistu tietoja yhteisöjen ja yhteisetuuksien maksamista yhteisöveroista. Kuitenkin ulkomaille maksettujen verojen hyvittäminen yrityksille tai siirtohinnoittelun oikaisu tapahtuu monesti verotuksen päättymisen jälkeen eikä näy kyseisissä julkaistavissa tiedoissa. Jos yhteisön maksamia veroja oikaistaan jälkikäteen esimerkiksi siirtohinnoitteluoikaisun tai ulkomaisen veron hyvittämisen johdosta, näiden oikaisujen jälkeisten verotustietojen tulisi olla jatkossa julkisia. Tämä antaisi paljon luotettavamman kuvan yrityksen Suomeen maksamista veroista kuin nykyinen menettely, jossa seuranta päättyy varsinaisen verotuksen tietoihin.

Muistiossa on käsitelty veroparatiisien käytön estämistä julkisissa hankinnoissa. Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö on vuonna 2013 tehnyt selvityksen ”Julkiset hankintamarkkinat ja epäterveen kilpailun torjunta”. Kyseisen selvityksen mukaan julkisiin hankintoihin liittyvän harmaan talouden aiheuttamat verotulomenetykset ovat merkittävät ja esimerkiksi Helsingin osalta selvitysten mukaan vuositasolla jopa 50–60 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi tulevat vielä verotulojen menetykset liittyen verojen minimointiin ja kansainväliseen voiton siirtoihin. Koko maan osalta julkisiin hankintoihin verotulojen menetysten voidaan kokonaisuudessaan olettaa olevan siis todella merkittävät. Kuten muistiossa on todettu, niin esimerkiksi Helsingin kaupunki on selvittänyt veroparatiiseja hyväksikäyttävien yhtiöiden pois sulkemista julkisista hankinnoista. Kunnat voivat pyytää yrityksiltä julkisten hankintojen yhteydessä esimerkiksi selvitystä konsernisuhteista, maksetuista suorituksista etuyhteysyrityksille ja niiden perusteista sekä etuyhteysyritysten väliset velka- ja saamissuhteista. Veroparatiisikytköksiä tai edellä mainittuja tietoja ei voida kuitenkaan käyttää tarjouskilpailusta pois sulkemisen perusteena. Kuntien kädet ovatkin julkisissa hankinnoissa pitkälti sidotut, jos yritys on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa. Veroparatiisiyhtiöihin ja ylipäätänsä aggressiivisen verosuunnitteluun liittyvät ongelmat tulee pyrkiä ratkaisemaan verolainsäädännön tasolla kansallisesti tai kansainvälisellä tasolla.

Julkisten hankintojen yhteydessä olisi muutoin keskeistä, että ajantasaiset tiedot yrityksen lakisääteisten yhteiskuntavelvoitteiden hoidosta on mahdollisimman helposti saatavilla. Tällöin on tehokkaasti mahdollisuus tarkastaa yritysten tietoja hankinnan yhteydessä mahdollisimman kattavasti pienin hallinnollisin kustannuksin. Suomessa on jo selvitetty esimerkiksi Virossa käytössä olevan X-road järjestelmän tapaisen järjestelmän käyttöönottoa ja keskitetty joitakin yritystietoja yritys- ja yhteisötietojärjestelmään. Keskitetyn ja ajantasaisen tietokanavan kehittäminen olisi jatkossa tärkeää julkisiin hankintoihin liittyvän harmaan talouden vähentämiseksi.

Muistiossa on tuotu esille se, että Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteystyöhön kansainvälisen veronkierron ehkäisemiseksi. Tätä työtä on syytä jatkaa, mutta samalla on syytä paneutua vielä kerran niihin toimenpiteisiin mitä kansallisen lainsäädännön muutoksilla voidaan tehdä esimerkiksi julkistamalla nykyistä kattavammin yritysten verotustietoja tai vaatimalla Suomessa toimivilta yrityksiltä rekisteröintiä Suomeen. 

 

SUOMEN KUNTALIITTO

 

Jukka Hakola
veroasiantuntija

tags