HE 118/2013 vp eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

​Yleisiä huomioita 

Lukiolain muuttamista koskevan hallituksen esityksen mukaan esitettäisiin maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen järjestämisestä. 

Kuntaliitto pitää esitystä monilta osin kannatettavana. Sen tarkoituksena on parantaa lukiokoulutukseen hakeutuvien kielitaitoa ja mahdollisuuksia selvitä koulutuksesta. 

Kuntaliitto pitää hyvänä, että lukioon valmistavan koulutuksen järjestäminen olisi koulutuksen järjestäjän päätettävissä ja sisältyisi koulutuksen järjestämislupaan.                     

Valmistavan koulutuksen rahoitus 

Kuntaliitto on eri yhteyksissä esittänyt, että ehdoton edellytys valmistavan lukiokoulutuksen järjestämiselle ja mahdollistamiselle on sen rahoittaminen kokonaan valtion lisärahoituksella. Kehyspäätöksen mukaan lukiokoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille on valtion rahoittamaa.  

Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että maahanmuuttajien valmistava koulutus tulee olemaan kokonaan valtion rahoittamaa samalla tavalla kuin perusopetuksessa. Kuntaliitto esittää, että esitystä muutetaan siten, että valtio korvaa kunnille kyseisestä koulutuksesta aiheutuvat todelliset kustannukset kokonaisuudessaan.  

Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus on jo nyt liian alhainen ja leikkauspäätökset hankaloittavat lukiokoulutuksen järjestämisen edellytyksiä entisestään. 

Hallituksen esityksen perusteluissa taloudellisten vaikutusten kohdassa 4.1 sivulla 10 painotetaan lukiokoulutuksen ja maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen järjestämisen vapaaehtoisuutta. Tätä on painotettu sen vuoksi, että sillä voitaisiin perustella, että kyseisen uuden tehtävän rahoittamiseen ei tarvitsisi noudattaa hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan uusien ja laajenevien tehtävien ja velvoitteiden lisäämisestä kunnille valtion tulee korvata yli puolet todellisista kustannuksista. 

Kuntaliitto huomauttaa, että hallituksen esityksen edellä todettu johtopäätös on väärä. Kunnalla, eikä millään muullakaan taholla, ole lakisääteistä velvollisuutta lukiokoulutuksen järjestämiseen, eikä ehdotetun valmistavan koulutuksen järjestämiseen. kunta voi järjestää lukiolain mukaista lukiokoulutusta vain saamansa järjestämisluvan perusteella ja lainsäädäntöä noudattaen. Maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen järjestämisestä ehdotetaan säädettävän lukiolaissa. Jos kunta sitä päättää järjestää, se on tehtävä lainsäädännössä säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Siten kyseessä on uusi lakisääteinen tehtävä, jota koskee hallitusohjelman kirjaus kustannusten korvaamisesta.   

Hallituksen esityksessä esitetään, että lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen rahoitus perustuisi lukiokoulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan, joka kerrotan luvulla 1,21. Tästä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Esitetty kerroin 1,21 on sama kuin perusopetuksen lisäopetuksessa. Perusteluna on, että lukiokoulutukseen valmistavan koulutus vastaisi ryhmäkokonsa puolesta perusopetuksen lisäopetusta.

Esityksen perusteluissa ei ole esitetty, miksi lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen yksikköhinnan kertoimen määräytymistä perustellaan perusopetuksen lisäopetuksen kertoimella, eikä perusopetukseen valmistavan opetuksen kertoimella, joka on 2,39. Vieraskielisille ja maahanmuuttajille suunnattu valmistava koulutus on lukiokoulutuksessa vastaavaa kuin perusopetuksessa, joten myös lukiokoulutuksen kertoimen tulee olla 2,39.

Opettajien kelpoisuusvaatimukset 

Opettajien kelpoisuusvaatimusten osalta hallituksen esityksessä todetaan, että lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimukset olisivat samat kuin lukion rehtoreiden ja opettajien nykyisin säädettävät kelpoisuusvaatimukset, kuitenkin siten, että valmistavan koulutuksen aineenopetusta olisi kelpoinen antamaan henkilö, jos ”hän on kelpoinen kyseisessä aineessa tai vähintään yhdessä aineryhmään kuuluvassa aineessa”.  

Kuntaliitto pitää tärkeänä sitä, että lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta antavat osaavat opettajat.  

Kyseinen maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistava koulutus poikkeaa sisällöltään varsinaisen lukiokoulutuksen aineenopetuksesta. Esityksen mukaan valmistavan koulutuksen opinnot keskittyisivät opetuskielenä käytettävien suomen tai ruotsin ja tarvittaessa muiden kielten opiskeluun sekä lukiossa tarvittavien opiskelutaitojen edistämiseen, kulttuurintuntemukseen ja opinto-ohjaukseen. 

Valmistavan koulutuksen sisältö poikkeaa varsinaisen lukiokoulutuksen sisällöstä. Sisällöt ovat sellaisia, että kutakin sisältöä varten ei ole tarpeen ottaa opettajaa erikseen. Se ei ole mahdollistakaan, sillä esimerkiksi kulttuurintuntemuksen opettajaa ei ole. Myös opetusryhmät tulevat todennäköisesti olemaan pieniä. Jos lainsäädäntö edellyttäisi eri oppiaineisiin eri kelpoisuuden omaavia opettajia, valmistava koulutus tulisi olemaan kallista.  

Kuntaliitto painottaa, että kelpoisuudesta tulee säätää riittävän väljästi, jotta koulutuksen järjestäjällä olisi mahdollisuudet valita opetustehtävän kannalta paras henkilö tehtävään. Myös hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan (kohta 3.4) kelpoisuusvaatimuksia väljennetään. 

Edellä mainituin perustein Kuntaliitto esittää, että lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opettajan kelpoisuudesta säädettäisiin siten, että siihen on kelpoinen henkilö, jolla on opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta annetun asetuksen 4, 5 tai 10 §:n mukainen kelpoisuus. Tämän mukaan lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opettajaksi voisi olla kelpoinen perusopetuksen tai lukiokoulutuksen opettaja. 

Valmistavan koulutuksen huomioiminen toisen asteen koulutuksen opiskelijavalinnassa 

Säädösesityksen mukaan valmistava koulutus ei antaisi oikeutta suoraan jatkaa lukiokoulutukseen, vaan opiskelijoiden tulisi yhteishaussa hakea lukion aloituspaikkaa.  

Kuntaliitto kannattaa tasa-arvoisia ja oikeudenmukaisia opiskelijaksi ottamisen perusteita, jonka mukainen tämä esityksen kohta on. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorittamisen yhteydessä tulisi kuitenkin opinto -ohjauksen tukea ja varmistaa näiden opiskelijoiden lukioon hakeutumista. 

Kuntaliitto huomauttaa, että ammatilliseen peruskoulutukseen opiskelijaksi ottamisen perusteissa 9 § säädetään mm., että opiskelija saa lisäpisteitä, jos hän on suorittanut vähintään 1100 tunnin laajuisen perusopetuksen lisäopetuksen tai vähintään 20 opintoviikon laajuisen maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen. Harkittavaksi tulisikin ottaa tasa-arvoisen kohtelun takaamiseksi se, että pitäisikö ammatilliseen peruskoulutukseen opiskelijaksi ottamisessa noudattaa yhdenvertaisia perusteita lisäpisteistä lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorittaneiden kohdalla. Tämä tulisi tärkeäksi niiden lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorittaneille, jotka eivät saa paikkaa lukiokoulutuksessa. 

SUOMEN KUNTALIITTO     

Marja Lahtinen 
kehittämispäällikkö, opetus ja kulttuuri 
yksikön johtajan varahenkilö

Lieselotte Eskelinen
erityisasiantuntija