HE 12/2014 vp eduskunnalle laeiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi

​Luonnoksessa hallituksen esitykseksi eduskunnalle esitetään muutettavaksi pääasiassa ammatillista koulutusta koskevaa lainsäädäntöä. Muutoksen tavoitteena on luoda puitteet selkeämmälle ja aiempaa paremmin työelämän vaatimuksia vastaavalle tutkintorakenteelle sekä tutkintojen perusteiden uudistamiselle. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta. Lisäksi tavoitteena on edistää tutkintorakenteen ja sitä koskevan päätöksenteon nopeutta ja joustavuutta reagoida työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Esityksen yleisenä tavoitteena on myös selkeyttää ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lainsäädäntöä erityisesti tutkintorakennetta ja tutkintojen perusteita sekä osaamisperusteisuutta koskevan sääntelyn ja terminologian osalta. 

Kuntaliitto pitää esitettyjä tavoitteita tärkeinä ja kannattaa monilta osin luonnoksessa esitettyjä muutoksia. Kuntaliitto toteaa, että esitys on valmisteltu huolella ja perustelut ovat monilta osin hyvin tehty. Mm. valtuutussäännökset perusteluineen Opetushallituksen norminantoa koskien ovat kannatettavat. 

Ammatillista koulutusta koskien on käynnissä useita eritasoisia toimenpiteitä, joita ovat mm.

• hallituksen aiemmin päättämät ammatillisen koulutuksen säästöt

• ammatilisen tutkintorakenteen uudistus HE 12/2014 vp

• ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen, HE syksy/2014

• toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus, mahdolliset säädösmuutokset voimaan 1/2015

• oppivelvollisuuden pidentäminen, HE-luonnos lausunnolla 5/2014  

Rakennepoliittisen ohjelman mukaan tarkoituksena on jo aiemmin tehtyjen ammatillista koulutusta koskevien säästöpäätösten lisäksi toteuttaa toisen asteen koulutukseen 260 milj. euron julkisen talouden vähennys. 

Kuntaliitto kantaa syvää huolta ammatilliseen koulutukseen kohdistuvien erillisten toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta, joka saattaa olla täysin ennalta arvaamaton ja ei-toivottu. 

Kuntaliitto katsoo, että erillisten toimenpiteiden ja säädösmuutosten yhteisvaikutus tulee arvioida huolellisesti ennen yksittäisten päätösten tekoa.  

Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen selkeyttäminen 

Perustelujen mukaan esityksen yhtenä yleisenä tavoitteena on selkeyttää ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lainsäädäntöä erityisesti tutkintorakennetta ja tutkintojen perusteita sekä osaamisperusteisuutta koskevan sääntelyn osalta. 

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus pidetään lainsäädännössä erillään niiden erilaisen luonteen vuoksi. Saman koulutusorganisaation tulee kuitenkin joustavasti pystyä järjestämään sekä ammatillista peruskoulutusta että ammatillista aikuiskoulutusta. Myös valmisteltavana olevan ammatillisen koulutuksen uusi rahoitusjärjestelmä, johon esitysluonnoksen perusteluissa viitataan, tulee valmistella ja toteuttaa siten, että nuorille tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen ja toisaalta ammatilliseen aikuiskoulutukseen tulee omat rahoitusjärjestelmänsä. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus kunta-valtio -suhteessa säilyisi ja ammatillisen aikuiskoulutuksen tulisi olla kokonaisuudessaan valtion rahoittamaa.  

Perustutkinnon laajuus 

Luonnoksessa esitetään, että ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 12 §:ssä säädettäisiin ammatillisen perustutkinnon laajuudeksi 180 osaamispistettä.  

Tavoitteena on, että koko ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa ja saa itselleen ammatin. Osalle nuorista 180 osaamispisteen tutkinnon suorittaminen on haasteellista, mikä johtaa opintojen keskeyttämiseen. Kaikkien etu on, että nuori suorittaa tutkinnon, edes pääsääntöä suppeamman. Sen vuoksi tarkoituksenmukaista olisi, että osa tutkinnoista olisi 120 opintopisteen (2 vuotta) laajuisia, joita voisi myöhemmin täydentää 180 osaamispisteen laajuisiksi.  

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että mahdollisuus pääsääntöä (180 osaamispistettä/3 vuotta) suppeampiin tutkintoihin säilyisi uudessa lainsäädännössä.  

Tutkinnon yksilöllinen laajentaminen 

Asetusluonnoksen 7 §:ssä ammatillisen perustutkinnon muodostuminen esitetään säädettäväksi opiskelijalle oikeus sisällyttää tutkintoonsa säädettyä enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten taikka opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta.  

Rakennepoliittisen ohjelman mukaan lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus rajataan kuitenkin enintään kolmeen vuoteen.  

Kuntaliitto huomauttaa, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa kuntien tehtäviä ja velvoitteita on tarkoitus karsia ja nuorten työelämään siirtymistä nopeuttaa, on tarkoituksenmukaista rajoittaa opiskelijan oikeus sisällyttää opintoihinsa 180 osaamispisteen opinnot. Kuntaliitto katsoo, että opiskelijalle ei voida säätää oikeutta sisällyttää tutkintoonsa enemmän tutkinnon osia kuin tutkinnon vähimmäislaajuus edellyttää, koska rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti näihin ei tulla myöntämään valtionosuusrahoitusta. 

Kuntaliitto muistuttaa, että ammatillisen perustutkinnon suorittamisen jälkeenkin on mahdollisuus laajentaa ja syventää osaamistaan oppisopimuskoulutuksen ja näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen avulla. 

Kuntaliitto katsoo, että opiskeluoikeuden tulee päättyä kun opiskelija on suorittanut tutkinnon vähimmäislaajuutta vastaavat opinnot. Näin voidaan turvata myös koulutuspaikkojen riittävyys useammalle vailla toisen asteen tutkintoa olevalle nuorelle.  

Vaikutusten arviointi 

Luonnoksen taloudellisten vaikutusten arviointia käsittelevässä kohdassa todetaan, että esityksellä ei ole välittömiä valtiontaloudellisia tai kunnallistaloudellisia vaikutuksia, eikä esityksessä ehdoteta kunnille uusia tehtäviä tai velvoitteita. Luonnoksessa todetaan, että tutkinnon perusteiden uudistamisen yhteydessä tulee erikseen arvioida ja huomioida kunkin perustemääräyksen mahdolliset kustannusvaikutukset. Tarvittaessa näitä koskevat esitykset vietäisiin opetus- ja kulttuuriministeriölle ja edelleen kunnallistalouden- ja hallinnon neuvottelukunnan sekä valtioneuvoston raha-asiain valiokunnan käsittelyyn. 

Kuntaliitto pitää hyvänä, että esityksessä edellytetään jatkossa toimittavan siten, että myös ns. alemman asteisten normien valmisteluprosessi vastaisi lainvalmistelua. Näin voidaan huolehtia siitä, että myös näissä esityksissä tulee vaikutukset kuntien toimintaan ja talouteen arvioiduksi ja huomioon otetuksi. 

Kuntaliitto huomauttaa, että esityksellä tulee olemaan kuntien toimintaan ja talouteen vaikutuksia. Ainakin opintoviikkojen muuttaminen osaamispisteiksi aiheuttaa muutostarvetta opetussuunnitelmiin ja opintohallintajärjestelmiin ja valinnaisuudella saattaa olla vaikutuksia tarjottavan opetuksen ja opetushenkilöstön määrään. Muun muassa nämä seikat todetaan luonnoksessa arvioitaessa vaikutuksia koulutuksen järjestäjiin. Kuntaliitto toteaa, että näistä aiheutuu kunnille koulutuksen järjestäjinä kustannuksia, jotka esityksessä pitäisi arvioida. 

Kuntaliitto huomauttaa, että luonnoksen ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 12 §:n mukaisella mahdollisuudella säätää opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella tutkinnon laajuudeksi yli 180 opintopistettä, on kustannusvaikutuksia. Perusteluissa tulee määritellä, mitä tutkintoja se nykyisin koskisi ja millaisia mahdollisuuksia valtuutussäännös tulevaisuudessa avaa sekä näiden kustannusvaikutusarviot.

SUOMEN KUNTALIITTO 

Anneli Kangasvieri
johtaja, opetus ja kulttuuri   

Maarit Kallio-Savela
erityisasiantuntija, opetus ja kulttuuri